Jos rakastat miestäsi, olet onnellinen myös hänen salasuhteistaan!

Sama koskee miehiä!

Niin, itseäänhään kun ei voi siinä sivussa rakastaa lainkaan. Rakasta miestäsi ja pidä itseäsi arvottomana, kuuluu noudatettava ohjenuora!

Mua ihmetyttää, että miten mä voisin rakastaa sitä salasuhdetta, ku se on salainen?

Totta kai! Rakastan niin paljon, että hän saa mennä salasuhteensa kanssa vaikka naimisiin, annan raukkaudella tämän luvan hänelle!

Tai sit se voi mennä esim. niin, että jos rakastat miestäsi, olet onnellinen myös hänen tonnikalaleivistään.

No, oikeastaan se salasuhde kertoo enemmän miehen tunteista (tai niiden puutteesta) vaimoaan kohtaan. Siitä syystä ehkä vaimonkin suhtautuminen hieman viilenee ja salasuhteesta onnesta riemuitseminen ei ole välttämättä ihan niin varauksetonta.

Ja tietenkin myös mieheni on iloinen minun salasuhteistani!

Eikä hänellä luonnollisesti ole mitään sitä vastaan, että hankin yhteiselle lapselleni parempia geenejä kuin mitä hänellä itsellään olisi. Sehän on sanomattakin selvää, että en minä omaa miestäni huonompiin sortuisi.

Palataanpa todellisuuteen: onnellisessa suhteessa ei kumpikaan tarvitse salasuhteita.

No tottttakai! Hyvä että kelpaa muillekin :)

[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 08:05"]

Näin se vaan menee.

[/quote] Niin ja onnellinen täytyy olla myös häneltä saadusta sukupuolitaudista, vai?

Tuo on provo. Ei se ole rakkautta vaan takertumista. Heitä pihalle.

Totta. Mutta jos hän rakastaa minua hänellä ei ole salasuhdetta.

Täytyypäs sanoa ukolle, etten enää rakasta tätä. Senkös jälkeen niitä salasuhteita tuleekin.