Lue keskustelun säännöt.
Uusperheen lapset sotajalalla :(
16.01.2014 |
Miten selättää uusperheen lasten ärsytyksen tunteet toisiaan kohtaan?
Miten vaientaa sivusuun sanotut biovanhempaa satuttavat kommentit,
Saako koskaan sanoa "mä en tykkää siitä" "se on tyhmä" "voinko mennä kaverille kun se tulee" ?
-Mielestäni pitää olla kohtelias ja ottaa huomioon toisten tunteet, kaikista ei tarvitse pitää, mutta sitä ei tarvitse sanoa päin näköä.
Jos ei viihdy jonkun seurassa, hakeudu pois siitä seurasta.
Tunteita pitäisi saada purkaa kuitenkin, mutta sanoit kuinka hiljaa tahansa, joku kuulee aina.
-Mutta entä jos on pakko kuitenkin elää samojen seinien sisällä toistuvasti tietyin väliajoin, miten tälläinen pakko oleminen silloin ratkaistaan?
Pitäisi varmaan nostaa kissa pöydälle, mutta se on vaikeaa sen vuoksi "koska puolison lasten kommentit loukkaa bio vanhempaa."
Onko kellään ollut mitään toimivaa ideaa tälläiseen ongelmaan?
Pelkään että tää suhde kaatuu jos selviää miten paljon oman lapset toisia kohtaan ikäviä tunteita kokevatkaan. ;(
Osittain tää rimpuileminen voi olla sitä kapinointia, - että on löydetty kipeä kohta, jossa kalikka kalahtaa ja asiasta ei voidakkaan puhua entiseen avoimeen tapaan. Eihän kukaan vanhempi kestä kuulla ei bio -lapsilta, jonka kanssa joutuvat elämään, etteivät nämä lapset pidä lainkaan tämän hlön bio lapsesta. Varmasti raastavaa :(
Antakaa pliis vinkkejä. Kyseessä alakoululaiset, samaan perheeseen tietyin väliajoin pakotetut lapset.
Kommentit (9)
Ei pitäisi tuollaisia kyhäelmiä keksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pehrneuvolaan. Yhteistä kivaa tekemistä. Suoraa puhetta. Työtä ja aikaa.
Jos kaikista ei tarvitse pitää, niin lapsihan tekee ihan opetuksesi mukaan lähtemällä kaverille, kun "se" tulee.
Mutta se neuvo: 'pakolla' yhdessä tekemistä, siis koko perheenä. Jos ikää on tuon verran, niin lähdetään metsäretkelle, museoon, pakkaudutaan autoon ja kyläillään.
Ota tilanne haltuun, aikuinen.
Mä en myöskään tuosta tajunnanvirrasta ymmärtänyt, mikä on ongelma. Ettei siis tykätä toisista lapsista? Mikä muu?
Minä sanon täysin päinvastaisen neuvon kuin vitonen. Seuraan vierestä exäni uusperhettä, jossa siis lapseni ovat vuoroviikoin. Lapseni valittavat sieltä yhtä asiaa: heidät pakolla ängetään yhdeksi perheelsi, pakko kaikkien tehdä yhteisiä asioita. Jos minä nyt perustaisin uusperheen, niin perustaisin "yksikön", jossa saman katon olla asuu erilaisia yksilöitä. Ei mitään pakkoperheitä.
Eli mies viettää aikaa lastensa kanssa, nainen omiensa kanssa? Perhe ei toimi näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.01.2014 klo 09:15"]
Eli mies viettää aikaa lastensa kanssa, nainen omiensa kanssa? Perhe ei toimi näin.
[/quote]
Miksi ei? Kuka määrittelee, miten perheen tulee toimia?? jos tuolla tavalla kaikki ovat onnellisimpia?
en yhtään usko pakkoihin. pakottaminen synnyttää vain lisää vihaa ja kapinointia. Tuollaisessa tilanteessa tekisin yhdessä vain linnanmäkeä/serenaa/tms kivaa. Mutta ei mitään metsäkävelyitä, siellä vain joku purnaa ja myrkyttää muidenkin mielen.
6
mun mielestä aikuisen on kestettävä, että lapsi ilmaisee, ettei tykkää uudesta perheenjäsenestä. Lapsen kuullen tunteenpurkauksia voi sen sijaan rajoittaa. Eli kun paikalla on vain aikuisia + toisen lapset, pidetään perhekokous, jossa jokainen saa kertoa, miltä tuntuu. Sen jälkeen lapsille kerrotaan, että miten käyttäydytään, slloin kun uusperhesisarus tulee paikalle. Tuskin haittaa, jos lapsi menee osaksi aikaa kaverilleen. Jos suhteesi kaatuu siihen, että lapsesi puhuu tunteistaan aikuiselle, anna kaatua. Mutta älä anna lasten kiusata/loukata toisiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllähän ydinperheissäkin on hyvä jakaa aikuisten huomiota lapsille joskus yksi kerrallaan. Eli kai viikonloppulapsela on oikeus olla vanhempansa kanssa välillä ilman sisaruspuolia?
Mä en saanut nyt kunnolla selkoa että kenen lapset tekee mitä ja ketä biota loukkaavat, sorry!