Mulla on koira mutta en voi sanoa että rakastaisin sitä

Mitäpä minun rakastamiseni vierasta ihmistä puristelee?

Koiran olen valinnut, lapset ovat sellaisia kuin ovat.

Jos valita olisi saanut, olisin ottanut toisenlaisia.

Relaa, ei mun tärkeysjärjestykseni ole sulta pois.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 23:43"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 23:41"]

Niin me olemme erilaisia, minä rakastan koiraani enemmän kuin lapsiani. 

[/quote]

Toivottavasti sinulla on jo lääkitys? Jos ei helpota, niin rohkeasti vaan hakemaan lisäapua...

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 22:48"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 22:47"]

12: Miten voit päätellä, ettei koira olisi ap:n perheessä pidetty ja rakastettu? Jos koirasta huolehditaan ja siitä pidetään niin eiköhän se koiralle riitä. Koira ei tajua mitään siitä, rakastetaanko sitä kuten ihmistä. Sitä paitsi kukaan normaali ihminen jolla on terveitä ihmissuhteita, ei koe tarvetta julistaa pitävänsä koiraa yhtä rakkaana kuin omia lapsia.

[/]

Pidetty kyllä, itse kertoi ettei sanoisi rakastavansa. Itse en koskaan halunnut lapsia, en ole erityisemmin lapsirakas. Jos voin valita otanko syliin vauvan vai kissanpennun ei epäilystäkään ettenkö valitsisi jälkimmäistä ♥ Omat koiramme ovat rotuja jotka ovat seuran-ja hellyydenkipeitä, ei niille riittäisi pelkkä ruoka ja lenkki ts. perushoito. Ne kaipaavat myös sitä rakkautta.

[/quote]

Sittenhän olet omalla tasollasi jos kykenet rakastamaan tyhmää luontokappaletta lapsen sijaan...niin yksinkertaista se vaan on :)=

[/quote]

juu hän tosiaan tuntuu olevan sillä omalla tasollaan. Koiraa on helppo rakastaa, se kuolaa kiitollisena kun saa maata jaloissa katsomassa tv:tä. Sen voi jättää päiviksi yksin kotiin, sille voi jaaritella omaa tunnepaskaansa joka päivä, se "kuuntelee" kiltisti, ottaa ruuat mitä saa ja pissii remmin päässä silloin kun omistaja päättää lähteä kävelylle.... lasten kanssa on vähän haasteellisempaa ja vastavuoroisempaa tuo elämä ja kommunikaatio sekä tunteiden purkaminen. Lasta ei ensinkään voi ostaa ja omistaa eikä kouluttaa haluamansa kaltaiseksi. Rakkaudessa ja rakkaudessa on eroja.

Muistan jo lapsena ihmetelleeni joitakin luokan lapsia, jotka julistivat eläinrakkauttaan. Onhan ne minustakin pehmeitä ja söpöjä, mutta en mä vois ikinä rakastaa tai vielä oudompaa, kuvitella että koira rakastaisi minua. koira odottaa kuppiinsa syötävää, that's it. Vieläkin muistan sellaista, että joku vänkäsi olenko koira- vai kissaihminen ja mä en tajunnut pointtia, mutta vastasin sit jomman kumman (sen mukaan, mistä ajattelin vänkääjän ilahtuvan). 

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 22:48"][quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 22:47"]

12: Miten voit päätellä, ettei koira olisi ap:n perheessä pidetty ja rakastettu? Jos koirasta huolehditaan ja siitä pidetään niin eiköhän se koiralle riitä. Koira ei tajua mitään siitä, rakastetaanko sitä kuten ihmistä. Sitä paitsi kukaan normaali ihminen jolla on terveitä ihmissuhteita, ei koe tarvetta julistaa pitävänsä koiraa yhtä rakkaana kuin omia lapsia.

[/]

Pidetty kyllä, itse kertoi ettei sanoisi rakastavansa. Itse en koskaan halunnut lapsia, en ole erityisemmin lapsirakas. Jos voin valita otanko syliin vauvan vai kissanpennun ei epäilystäkään ettenkö valitsisi jälkimmäistä ♥ Omat koiramme ovat rotuja jotka ovat seuran-ja hellyydenkipeitä, ei niille riittäisi pelkkä ruoka ja lenkki ts. perushoito. Ne kaipaavat myös sitä rakkautta.

[/quote]

Sittenhän olet omalla tasollasi jos kykenet rakastamaan tyhmää luontokappaletta lapsen sijaan...niin yksinkertaista se vaan on :)=

[/quote]

Voi ei se ole ollenkaan vaikeaa :-) Rakastan myös monenlaista elotonta kuten esimerkiksi kesää ja auringonpaistetta, saunomista ja matkustelua, mutta elollisia olentoja ajatellen sanoisin olevani yleisesti ottaen eläinrakas :-)

Sittenhän olet omalla tasollasi jos kykenet rakastamaan tyhmää luontokappaletta lapsen sijaan...niin yksinkertaista se vaan on :)=

[/quote]

Siis MITÄ??!??

Anteeks vaa mutta osa nykypäivän lapsistakin on aika helv. tyhmiä!! Meetkö niistäkin sanomaan tyhmiksi luonnonkappaleiksi???

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 23:12"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 22:48"][quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 22:47"]

12: Miten voit päätellä, ettei koira olisi ap:n perheessä pidetty ja rakastettu? Jos koirasta huolehditaan ja siitä pidetään niin eiköhän se koiralle riitä. Koira ei tajua mitään siitä, rakastetaanko sitä kuten ihmistä. Sitä paitsi kukaan normaali ihminen jolla on terveitä ihmissuhteita, ei koe tarvetta julistaa pitävänsä koiraa yhtä rakkaana kuin omia lapsia.

[/]

Pidetty kyllä, itse kertoi ettei sanoisi rakastavansa. Itse en koskaan halunnut lapsia, en ole erityisemmin lapsirakas. Jos voin valita otanko syliin vauvan vai kissanpennun ei epäilystäkään ettenkö valitsisi jälkimmäistä ♥ Omat koiramme ovat rotuja jotka ovat seuran-ja hellyydenkipeitä, ei niille riittäisi pelkkä ruoka ja lenkki ts. perushoito. Ne kaipaavat myös sitä rakkautta.

[/quote]

Sittenhän olet omalla tasollasi jos kykenet rakastamaan tyhmää luontokappaletta lapsen sijaan...niin yksinkertaista se vaan on :)=

[/quote]

Voi ei se ole ollenkaan vaikeaa :-) Rakastan myös monenlaista elotonta kuten esimerkiksi kesää ja auringonpaistetta, saunomista ja matkustelua, mutta elollisia olentoja ajatellen sanoisin olevani yleisesti ottaen eläinrakas :-)

[/quote]

koska kesä, sauna ja matkat ovat olemassa ikään kuin vain sinua varten, sinun nautintoasi varten. Samoin eläimet, eläimet ovat tunteittesi objekteja. Suhde toiseen ihmiseen taas vaatii sen, että tunnustaa vastapuolen olevan subjekti: ihmissuhde ei ole sinun nautintoasi varten pelkästään, vaan siinä on kyse myös siitä, mitä sinä voit toiselle antaa, mitä te yhdessä jaatte ja luotte jotakin ainutlaatuista... sen toisen näkemys tilanteista, elämästä, asioista ei vastaa sinun näkemyksiäsi koskaan. Ihmissuhteessa koko ajan pitää sovitella kahta toisiinsa sopimatonta palaa yhteen... matkan voi ostaa juuri sellaisen kuin haluaa, koira ei osaa vaatia mitään toisin kuin sinä teet, kesä saapuu pyytämättä... toinen ihminen on paljon haastavampi ystävä tai kumppani, mutta ehdottomasti haasteen arvoinen, kannattaa kokeilla  

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 23:07"][quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 22:48"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 22:47"]

12: Miten voit päätellä, ettei koira olisi ap:n perheessä pidetty ja rakastettu? Jos koirasta huolehditaan ja siitä pidetään niin eiköhän se koiralle riitä. Koira ei tajua mitään siitä, rakastetaanko sitä kuten ihmistä. Sitä paitsi kukaan normaali ihminen jolla on terveitä ihmissuhteita, ei koävänsä koiraa yhtä rakkaana kuin omia lapsia.

[/]

Pidetty kyllä, itse kertoi ettei sanoisi rakastavansa. Itse en koskaan halunnut lapsia, en ole erityisemmin lapsirakas. Jos voin valita otanko syliin vauvan vai kissanpennun ei epäilystäkään ettenkö valitsisi jälkimmäistä ♥ Omat koiramme ovat rotuja jotka ovat seuran-ja hellyydenkipeitä, ei niille riittäisi pelkkä ruoka ja lenkki ts. perushoito. Ne kaipaavat myös sitä rakkautta.

[/quote]

Sittenhän olet omalla tasollasi jos kykenet rakastamaan tyhmää luontokappaletta lapsen sijaan...niin yksinkertaista se vaan on :)=

[/quote]

juu hän tosiaan tuntuu olevan sillä omalla tasollaan. Koiraa on helppo rakastaa, se kuolaa kiitollisena kun saa maata jaloissa katsomassa tv:tä. Sen voi jättää päiviksi yksin kotiin, sille voi jaaritella omaa tunnepaskaansa joka päivä, se "kuuntelee" kiltisti, ottaa ruuat mitä saa ja pissii remmin päässä silloin kun omistaja päättää lähteä kävelylle.... lasten kanssa on vähän haasteellisempaa ja vastavuoroisempaa tuo elämä ja kommunikaatio sekä tunteiden purkaminen. Lasta ei ensinkään voi ostaa ja omistaa eikä kouluttaa haluamansa kaltaiseksi. Rakkaudessa ja rakkaudessa on eroja.

Muistan jo lapsena ihmetelleeni joitakin luokan lapsia, jotka julistivat eläinrakkauttaan. Onhan ne minustakin pehmeitä ja söpöjä, mutta en mä vois ikinä rakastaa tai vielä oudompaa, kuvitella että koira rakastaisi minua. koira odottaa kuppiinsa syötävää, that's it. Vieläkin muistan sellaista, että joku vänkäsi olenko koira- vai kissaihminen ja mä en tajunnut pointtia, mutta vastasin sit jomman kumman (sen mukaan, mistä ajattelin vänkääjän ilahtuvan). 

[/quote]

Kyllä, tuossa on paljon totta. Sen lisäksi etten erityisemmin pidä lapsista (se ei liene sen pakollisempaa kuin makuasiat yleensäkään) en ole myöskään halunnut sitoa itseäni / meitä siihen että meillä lapsia olisi. Matkustelemme paljon, olemme molemmat yrittäjiä ja lapsi tuntuisi vaativan kompromisseja joihin emme olisi halukkaita. Koirat ovat paitsi perheenjäseniä (meillä ei ole emmekä halua erillisiä kenneltiloja) myös tärkeä harrastus näyttelyiden ja mejän muodossa. Lapsi ei istuisi meidän elämäämme. En tiedä onko se sattumaa, mutta meillä on montakin ystäväpariskuntaa jotka ovat vapaaehtoisesti lapsettomia ja noin puolet heistä kasvattaa koiria....

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 23:23"][quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 23:12"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 22:48"][quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 22:47"]

12: Miten voit päätellä, ettei koira olisi ap:n perheessä pidetty ja rakastettu? Jos koirasta huolehditaan ja siitä pidetään niin eiköhän se koiralle riitä. Koira ei tajua mitään siitä, rakastetaanko sitä kuten ihmistä. Sitä paitsi kukaan normaali ihminen jolla on terveitä ihmissuhteita, ei koe tarvetta julistaa pitävänsä koiraa yhtä rakkaana kuin omia lapsia.

[/]

Pidetty kyllä, itse kertoi ettei sanoisi rakastavansa. Itse en koskaan halunnut lapsia, en ole erityisemmin lapsirakas. Jos voin valita otanko syliin vauvan vai kissanpennun ei epäilystäkään ettenkö valitsisi jälkimmäistä ♥ Omat koiramme ovat rotuja jotka ovat seuran-ja hellyydenkipeitä, ei niille riittäisi pelkkä ruoka ja lenkki ts. perushoito. Ne kaipaavat myös sitä rakkautta.

[/quote]

Sittenhän olet omalla tasollasi jos kykenet rakastamaan tyhmää luontokappaletta lapsen sijaan...niin yksinkertaista se vaan on :)=

[/quote]

Voi ei se ole ollenkaan vaikeaa :-) Rakastan myös monenlaista elotonta kuten esimerkiksi kesää ja auringonpaistetta, saunomista ja matkustelua, mutta elollisia olentoja ajatellen sanoisin olevani yleisesti ottaen eläinrakas :-)

[/quote]

koska kesä, sauna ja matkat ovat olemassa ikään kuin vain sinua varten, sinun nautintoasi varten. Samoin eläimet, eläimet ovat tunteittesi objekteja. Suhde toiseen ihmiseen taas vaatii sen, että tunnustaa vastapuolen olevan subjekti: ihmissuhde ei ole sinun nautintoasi varten pelkästään, vaan siinä on kyse myös siitä, mitä sinä voit toiselle antaa, mitä te yhdessä jaatte ja luotte jotakin ainutlaatuista... sen toisen näkemys tilanteista, elämästä, asioista ei vastaa sinun näkemyksiäsi koskaan. Ihmissuhteessa koko ajan pitää sovitella kahta toisiinsa sopimatonta palaa yhteen... matkan voi ostaa juuri sellaisen kuin haluaa, koira ei osaa vaatia mitään toisin kuin sinä teet, kesä saapuu pyytämättä... toinen ihminen on paljon haastavampi ystävä tai kumppani, mutta ehdottomasti haasteen arvoinen, kannattaa kokeilla  

[/quote]

Ne ovat asioita joista nautin. Pidän syksystä yhtä vähän kuin lapsista, syksy on vuorollaan kestettävä mutta lapsia ei ole ollut pakko tehdä kun on muistanut ehkäisystä huolehtia. Oleellistahan on että puoliso näkee asiat samalla tavalla. Seuraelämäni on vilkasta, pitkälti kiitos koiraharrastuksen (koiraväkihän on tunnetusti supersosiaalista, ainakin kasvattajat ja muut aktiiviharrastajat) ja naimisissa olen ollut jo pitkään, joten kaikki muut ihmissuhteet on tullut testattua paitsi tuo biologinen lapsi...

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 22:26"]

Jos joku ihminen todella sanoo rakastavansa eläintä ei valitettavasti edes tiedä mitä se rakkaus on. Minäkin esim ennen perhettäni sanoin monille että rakastan mun koiria mutta asiat meni ihan uuteen järjestykseen kun sain perheen ja lapsia.Nyt olen edelleen kiintynyt myös koiriini mutta rakkaus toista ihmistä kohtaan on vaan totaalisen eri asia!

Ihminen ja ihmislapsi on aina biljoona kertaa arvokkaampi kuin koira. Sairasta että joku tosiaan mielummin jättää lapsen tulipaloon pelastaakseen koiran.Hyi helkkari!

[/quote]Ihanaa, että täältä löytyy ihminen, joka voi määritellä mitä on oikea rakkaus! V..un idiootti olet. ja voisin ladata tähän esimerkkejä vanhuksista ja vammaisista, joiden ainoa ilo on esim. kissa... Mutta enpä taida tällaisen ylivertaisen 'rakkauden asiantuntijan' seurassa kehdata. Ääliö olet omasta mielestäni.

Niin me olemme erilaisia, minä rakastan koiraani enemmän kuin lapsiani. 

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 23:41"]

Niin me olemme erilaisia, minä rakastan koiraani enemmän kuin lapsiani. 

[/quote]

Toivottavasti sinulla on jo lääkitys? Jos ei helpota, niin rohkeasti vaan hakemaan lisäapua...

Onpas erikoinen keskustelu. Mulla on koira ja rakastan sitä ihan pimeesti. Mutta tottakai ihmiset menee aina edelle. Tulipaloskenaariota lukuunottamatta en oikein keksi tilannetta, jossa kaikenmoisia rakkauksia ei tähän maailmaan mahtuisi. Mitä väliä sillä on, mitä eliötä sitä nyt milläkin tavalla rakastaa. Kivaa vaan, että on ympärillä eläväisiä, jotka tekevät onnellisiksi, eikö? Miksi niitä pitää laittaa järjestykseen?

" koska kesä, sauna ja matkat ovat olemassa ikään kuin vain sinua varten, sinun nautintoasi varten. Samoin eläimet, eläimet ovat tunteittesi objekteja. Suhde toiseen ihmiseen taas vaatii sen, että tunnustaa vastapuolen olevan subjekti: ihmissuhde ei ole sinun nautintoasi varten pelkästään, vaan siinä on kyse myös siitä, mitä sinä voit toiselle antaa, mitä te yhdessä jaatte ja luotte jotakin ainutlaatuista... sen toisen näkemys tilanteista, elämästä, asioista ei vastaa sinun näkemyksiäsi koskaan. Ihmissuhteessa koko ajan pitää sovitella kahta toisiinsa sopimatonta palaa yhteen... matkan voi ostaa juuri sellaisen kuin haluaa, koira ei osaa vaatia mitään toisin kuin sinä teet, kesä saapuu pyytämättä... toinen ihminen on paljon haastavampi ystävä tai kumppani, mutta ehdottomasti haasteen arvoinen, kannattaa kokeilla."

Tästä tulee mieleen eräs keski-ikäinen mies joka otti meiltä pennun vuosia sitten. Hän oli ottanut eron vaimostaan jokin aika sitten ja oli niin onnellinen siitä että vihdoin hän sai hankkia koiran josta oli koko aikuisikänsä haaveillut. Vaimo kun oli niille allerginen mutta nyt ei estettä enää ollut.

Minkä takia lapset on jotenkin pyhiä? Niistä kasvaa hakkaajia, murhaajia, narkomaaneja ja sossupummeja, jotka pettää, kieroilee, valehtelee ja varastaa elämänsä aikana. Jos tää kysymys olis, että pelastaisitko alkoholistin, joka loisii verorahoilla, ei ihmishengen tärkeydestä kouhkattais samalla tavalla. Pelastaisinko norsun vai kongolaisen? No sen norsun. en miettis sekuntiakaan.

Minä ainakin RAKASTAN kissaani. Haluan pitää siitä niin hyvää huolta kuin mahdollista, se on rakkauttta ja välittämistä isoilla kirjaimilla mitä tunnen lemmikkiäni kohtaan.

Tää keskustelu on joidenkin osalta vaa hiusten halkomista tuon rakastaa sanan käytöstä. Seuraavaks voi varmaan alkaa vääntää siitä onko kaverit ja ystävät sama asia!

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 23:23"][quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 23:12"]

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 22:48"][quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 22:47"]

12: Miten voit päätellä, ettei koira olisi ap:n perheessä pidetty ja rakastettu? Jos koirasta huolehditaan ja siitä pidetään niin eiköhän se koiralle riitä. Koira ei tajua mitään siitä, rakastetaanko sitä kuten ihmistä. Sitä paitsi kukaan normaali ihminen jolla on terveitä ihmissuhteita, ei koe tarvetta julistaa pitävänsä koiraa yhtä rakkaana kuin omia lapsia.

[/]

Pidetty kyllä, itse kertoi ettei sanoisi rakastavansa. Itse en koskaan halunnut lapsia, en ole erityisemmin lapsirakas. Jos voin valita otanko syliin vauvan vai kissanpennun ei epäilystäkään ettenkö valitsisi jälkimmäistä ♥ Omat koiramme ovat rotuja jotka ovat seuran-ja hellyydenkipeitä, ei niille riittäisi pelkkä ruoka ja lenkki ts. perushoito. Ne kaipaavat myös sitä rakkautta.

[/quote]

Sittenhän olet omalla tasollasi jos kykenet rakastamaan tyhmää luontokappaletta lapsen sijaan...niin yksinkertaista se vaan on :)=

[/quote]

Voi ei se ole ollenkaan vaikeaa :-) Rakastan myös monenlaista elotonta kuten esimerkiksi kesää ja auringonpaistetta, saunomista ja matkustelua, mutta elollisia olentoja ajatellen sanoisin olevani yleisesti ottaen eläinrakas :-)

[/quote]

koska kesä, sauna ja matkat ovat olemassa ikään kuin vain sinua varten, sinun nautintoasi varten. Samoin eläimet, eläimet ovat tunteittesi objekteja. Suhde toiseen ihmiseen taas vaatii sen, että tunnustaa vastapuolen olevan subjekti: ihmissuhde ei ole sinun nautintoasi varten pelkästään, vaan siinä on kyse myös siitä, mitä sinä voit toiselle antaa, mitä te yhdessä jaatte ja luotte jotakin ainutlaatuista... sen toisen näkemys tilanteista, elämästä, asioista ei vastaa sinun näkemyksiäsi koskaan. Ihmissuhteessa koko ajan pitää sovitella kahta toisiinsa sopimatonta palaa yhteen... matkan voi ostaa juuri sellaisen kuin haluaa, koira ei osaa vaatia mitään toisin kuin sinä teet, kesä saapuu pyytämättä... toinen ihminen on paljon haastavampi ystävä tai kumppani, mutta ehdottomasti haasteen arvoinen, kannattaa kokeilla  

[/quote]meinaaksä tosisss että jonkun joka ei niin välitä kersoista pitäis sellainen hankkia ihan vaan haasteen kannalta?

Apn kanssa tismalleen samoilla linjoilla. Ei ole edes normaalia mielestäni asettaa koiraa perheessä ihmisen asemaan saati sanoa että rakastaisi koiraa kuten lastaan. Terkut vaan teille sekopäille jotka näin sanotte!

Mulla on koira josta pidän mutta se on kuitenkin vain lemmikkieläin, se tunne mitä tunnen koiraa kohtaan on suunnilleen promille siitä mitä tunnen lapsiani kohtaan ja näin sen kuuluu ollakin. Koira nyt kuitenkin on vain koira ja ihmislapsi on ihmislapsi,oma lapsi joka tulee olemaan rakkaimpani loppuelämän ajan. Tätähän ei lapseton voi tajuta koska sitä äidinrakkautta ei koskaan pääse kokemaan valitettavasti.

Ei koiraa tarvitse rakastaa samalla tavalla kuin ihmistä, mutta sitä voi silti RAKASTAA. En ymmärrä miksi näitä asioita pitää verrata keskenään. Koiran rakastaminen on paitsi hyvää huolenpitoa myös sitä että sille annetaan huomiota ja siihen otetaan kontaktia. Ei se ole mitenkään pois lapsilta tai keneltäkään muultakaan jos ihminen rakastaa koiraansa.

Jos koiranomistaja todella rakastaisi koiraansa ja olisi niin eläinrakas kuin väittää, niin ei hän ikinä pitäisi koiraa. Koiran elämä ihmisten kanssa on kaukana koiran lajinmukaisesta elämästä. Hyvissäkin kodeissa se koira jollain tasolla kärsii, se ei ikinä elä sitä elämää mitä sen kuuluisi elää. Se elää laumassa joka ymmärtää sitä hyvin heikosti, se ei pääse tarpeilleen silloin kuin haluaisi, se ei saa liikuntaa tarpeeksi, ruokakin on vain sinne päin jne. Lista on pitkä. Koiranomistaja siis sopeuttaa toisen lajin edustajan itsensä iloksi ja vielä väittää, että tämä on koiralle hyväksi. Ja että hän ajattelee koiran olevan yhtä arvokas kuin oma lajinsa on. Eihän se ole, jos kerran sen koiran voi alistaa "palvelemaan" itseään. Koira koulutetaan ja muutetaan jotta se osaa palvella koiranomistajaa ja jotta tämä saa koirasta mielihyvää itselleen. Kuvitelman rakkaudesta. Ja sitten nämä ihmiset julistavat olevansa eläinrakkaita ja rakastavansa koiriaan. Jos rakastaisitte, ette ottaisi ainuttakaan koiraa kitumaan ja elämään puolittaista koiranelämää. Elämää jossa suurin osa koiran lajityypillisestä käyttäytymisestä on karsittu pois, koska ne eivät sovi ihmisten elämään. Jos ajattelee kaikkien lajien olevan yhtä arvokkaita niin silloin antaisi niiden lajien käyttäytyä kuten niiden pitäisi, eikä pakottaisi niitä käyttäytymään kuten ihmiset.

miten joku voi edes verrata kiintymystä koiraan millään tavalla siihen mitä normaali äiti tai isä tuntee lastaan tai toista läheistä ihmistä kohtaan? Koira on koira ei mitään sen enempää, sama kuin sanoisi että rakastaa kaniaan yhtä paljon kuin lastaan.