Teillä kun on niin toimivat ja rakastavat uusperheet, niin

No meillä ei ole yhteisiä lapsia, on vain miehen lapsia. En ole miettinyt mitään perintöasioita sen kummemmin enkä testamenttia tehnyt. Jos mies kuolee niin laitetaan lasten kanssa lain mukaisesti kamat jakoon, jos minä kuolen niin mies saa tavarani ja sitä kautta kiertävät lapsille.

Meilä on uusperhe: ensimmäinen mieheni, esikoisen isä on kuollut. Esikoinen peri hänet. Sitten löytyi uusi mies. Menimme naimisiin, saimme lapsia, ja uusi mieheni myös adoptoi esikoisen. Ei ongelmia, paitsi että isovanhemmat ovat urpoja, eivätkä kohtele lapsia tasa-arvoisesti, mutta sehän ei ole perhe- vaan sukuongelma. Lapset tietenkin perivät meidät aikanaan.

Miehen lapset eivät peri minua. Toimicuus tulee nimenomaan siitä, että hyväksytään, ettei ne toisen lapset ole omia eikä tunteita pakoteta. Perheenjäseniä he tietenkin silti ovat.

Periminen menee laillisessa järjestyksessä. Kaikki ovat perheen täysivaltaisia jäseniä.

Taaaaas uusperhe valitusta... Mikä ihme toisten perheissä sua häiritsee??

Ja toi perintöasia nyt vaan menee lakipykälien mukaan jollei erillistä testamenttia ole.

En tajua tätä uusperheiden haukkumista, kaikilla lapsilla on luonnollisesti 1 isä ja 1 äiti, joskus tulee ikävä kyllä ero, ja onneksi toisinaan löytyy uusi kumppani :)

Ja omasta "uusperheestäni" käytän ihan sanaa perhe.

Kannattaisi todella päästä katkeruudesta yli,siis teidän uusperhekammoisten.

Voi jessus, taas tämä sama tyyppi jolla on pakkomielle toisten perinnöistä.

Itse isänperinnöstäni äitini hyväksi kokonaan (kyllä, myös lakiosa) luopuneena en voi käsittää että jokin niin turhanpäiväinen asia kuin maallinen omaisuus tai sen periminen voi olla jollekin noin tärkeää. Varsinkin kun kyse on vieläpä täysin vieraiden ihmisten perinnöistä.

Mulle ei tule omia perillisiä.

Omaisuutta ei ole, joten tällä hetkellä perintöasiat eivät ole merkityksellisiä senkään takia.

Jos kuitenkin vielä eläkeikäisinä ollaan miehen kanssa yhdessä, niin varmasti tehdään keskinäiset testamentit (ei olla naimisissa) ja siihen päälle siinä kohtaa myös miehen lapset tulee osaksi mun testamenttiani.

Mulla on sisaruksia ja heillä lapsia, mutta sisaruksilla on raha-asiat ja muut niin hyvin hoidossa itsellään ja omaisuutta jo kerrytettynä (mä olen iltatähti), että en näe syytä miksi mun omaisuutta pitäisi mennä heille. Paitsi joitain tiettyjä nk. sukukalleuksia, jotka ovat kalliita vain tunnetasolla.

Miehen lapset on mulle lähinnä omia lapsia ja siksi myös koen, että heille, jos kenelle haluan maallisen omaisuuteni jättää, kun sen aika joskus tulee.

Lisäksi se omaisuus, joka mulle mahdollisesti tulee kertymään, tulee kertymään miehen kanssa yhdessä, joten senkin takia on luonnollista, että se yhdessä kerrytetty omaisuus menee hänen lapsilleen.

monesti se,  mistä toiselle irvailee, onkin myöhemmin osa omaa elämää...

hyvää matkaa kohti omaa kohtaloasi ap...mikä se sit onkaan ja minkä sä olet ansainnut!

"ainoa pysyä asia on MUUTOS"

Se raja on ihan omassa päässä. Toiset eivät hyväksy koskaan ketään, toiset hyväksyvät kaikki.

Mun vanhemmat ei hyväksy että miehen lapset perisivät heidän sukunsa lapsuudenkodit sun muut asiat. Olen joutunut ihan lupaamaan testamentilla, että näin ei tule käymään. Ei se ole helppo asia, että suvun jäämistö menee toisen naisen ja miehen lapsille. Ymmärrän heitä täysin.

Meillä tulee olemaan niin, että minä tai lapseni ei peri miehen vanhemmilta mitään.

Lapseni perii biologisen isänsä puolen ja minun. Miehen lapset perii bioäidin puolen jne.

Yksinkertaista.

Avioehto myös tehdään.

[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 13:42"]

monesti se,  mistä toiselle irvailee, onkin myöhemmin osa omaa elämää...

hyvää matkaa kohti omaa kohtaloasi ap...mikä se sit onkaan ja minkä sä olet ansainnut!

"ainoa pysyä asia on MUUTOS"

[/quote]

???  Ap on uusperheen äiti, ...ihan tiedoksi.

[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 13:26"]

Annatteko perintöä myös puolison lapsille?? Ovatko he yhdenvertaisia omien lasten kanssa? Tai jos vain puolisolla on lapsia, niin missä se raja on lopulta rakkaudessa ja hyväksymisessä täydeksi "perheenjäseneksi" ?? 

[/quote]

Tarvit hoitoa ap, tai uuden elämän, tai vähintäänkin uuden miehen, entinen meni jo...

normaalin perinökaaren mukaan mennään, kaikki lapset perivät siis omat vanhempansa jne. Ei tämä ole minusta kauhean tärkeä asia.

Meillä minulla on 3 lasta edellisestä avioliitosta ja mieheni on aina kohdellut heitä tasapuolisesti yhteisen lapsemme kanssa. Hän on sanonut että sponssaa nyt niin paljon kaikkia lapsia kuin mahdollista, tuskin nuo edes kaipaava perintöä enää 50+ ikäisinä. Mutta on siis jättämässä osan myös heille omasta osuudestaan.

Ei ole ihan yksinkertainen asia jos on esim tilanne että uusi pari on avioliitossa ilman avioehtoa. Jos esim tilanne että toinen puolisoista omistaa yksin talon, lapset ovat taas toisen puolisoista esim vaimon. Jos vaimo kuolisi olisi lapsilla oikeus puoleen talosta eli jos lapset alaikäisiä niin vaimon exällä oikeus puoleen talosta lasten huoltajana. Melko absurdi tilanne, moniko rehellisesti tällaista tilannetta tahtoo on perhe muodostunut miten tahansa.

Ei mää oon testamentannu kaiken av:lle

Meillä avioehto, siten että molemmat pitää aiemman omaisuutensa. Ja yhteisiä lapsia meillä ei ole eikä tule. So easy!

[quote author="Vierailija" time="28.11.2013 klo 14:21"]

Ei ole ihan yksinkertainen asia jos on esim tilanne että uusi pari on avioliitossa ilman avioehtoa. Jos esim tilanne että toinen puolisoista omistaa yksin talon, lapset ovat taas toisen puolisoista esim vaimon. Jos vaimo kuolisi olisi lapsilla oikeus puoleen talosta eli jos lapset alaikäisiä niin vaimon exällä oikeus puoleen talosta lasten huoltajana. Melko absurdi tilanne, moniko rehellisesti tällaista tilannetta tahtoo on perhe muodostunut miten tahansa.

[/quote]

Lesken ei tarvitse luovuttaa tasinkoa ensi kuolleen perillisille, vaikka avioehtoa ei olisi. Leski saa pitää oman osuutensa. Kuvaamassasi tilanteessa siis leskeksi jäänyt mies, jonka nimissä talo on pitäisi omaisuutensa, ja vaimon lapset eivät saisi siitä mitään.

Kuinka moni on huomioinut sen, että jos uuspari on naimissa avioehdolla ja omistaa puoliksi asunnon ja kummallakin on lapsia entisistä liitoista, niin toisen jäädessä leskeksi kuolleen puolison lapset perivät puolet asunnosta. Leskellähän on oikeus jäädä asuntoon asumaan, mutta voi olla joissakin tapauksissa aika ikävä tilanne omistaa asunto puoliksi kuolleen puolison lasten kanssa. Jos on rahaa, lapset voi maksaa ulos, mutta kaikilla ei ehkä ole...