kummastuttaa äidit jotka haluu tyttöjä

Terve vanhempi/ äiti on iloinen siitä lapsesta, mikä tulee, sukupuoleen katsomatta. Lapsi on lahja. Nousee kyllä karvat pystyyn, jos joku on kovin fanaattinen lapsen sukupuolesta.

Minä olisin halunnut kaikista lapsistani tyttöjä, ettei tämä maailma olisi vain muka miesten. Onneksi kuitenkin minulla on molempia :)

Alunperin en halunnut poikia, koska en tunne heitä, en tiedä heistä oikeastaan mitään, kokemukset olivat negatiivisa... Tyttöjen sielunelämä oli tutumpi.

Minäpä poikien äitinä haluan näyttää etten jää mistään paitsi ilman tyttölasta ja opetan poikiani kohtelemaan tasavertaisesti tyttöjä. Maailma on juuri meitä varten. :)

Minäkin varmaan alunperin toivoin molempia, mutta sain todellisen yliannostuksen siskoni tytöstä jo ennen lasten hankkimista. Voi sitä vaaleanpunaisen määrää, pitsiä, mekkoa, röyhelöä, pantaa (täysin kaljulla lapsella) ja jopa koruja pienen vauvan kaulassa. Ensin vähän hämmensi ja aloin itse ostaa vauvalle erivärisiä vaatteita. Sitten se ärsytti. Puhuttiin meidän prinsessasta ja meidän neidistä, ei ikinä lapsesta nimeltä eikä koskaan ikinä voitu kertoa niin, että oltaisiin puhuttu lapsesta vaan aina prinsessasta tai neidistä, joskus harvoin tytöstä. Aloin oikein miettiä, mitä ihmettä siskoni toteuttaa vääntäessään pientä, pulauttelevaa ja paskovaa vauvaa vaaleanpunaiseen satiinimekkoon ja röyhelöhousuihin. Tunnustanpa näin anonyymisti, että nauroin varmaan viikon sen jälkeen, kun tämä prinsessa paskoi valkoisiin pitsipöksyihinsä siskonsa ristiäisissä. En sitä vahinkoa tietenkään, se nyt voi sattua niin pojalle kuin tytölle ja jopa vanhuksillekin, mutta sitä kun siskoni kökki puolet ristiäisistä kylpyhuoneessa jynssäämässä niitä pitsipöksyjä, kun olivat olleet niin kalliit eikä niistä saa hyvää hintaa, jos jää jälkiä...

En tajua, mitä ihan järjelliseen siskooni on mennyt. Joku prinsessahormoni raskausaikana?

Nyt sitten kun on kaksi tyttöä, puhutaan meidän tytöistä ja meidän prinsessoista, ostetaan lasten hajuvesiä ja lakataan taaperoiden minikynsiä, väännetään niihin kaikkiin kolmeen hiukseen erilaisia kampauksia, ihkuillaan vähän joka asiasta niin kuin esim. meidän vauvasta (oooiiiii, onko se söpö vauvaaaaa, eikö ooo söpöööö, iiiih!!!), ja tympäisi oikein olan takaa, kun sisko tyttöineen osti vauvalle ristiäislahjaksi jalkapallon, kun "tytöt oli sitä mieltä, että pojille ostetaan palloja". 

Ehkä olen sitten ainoa maapallolla, jota ärsyttää tuollainen överiksi menevä sukupuolisointi ja tietyn kaavan toteuttaminen. Olen miettinytkin, mitä tekisin, jos joku meidän lapsista olisikin tyttö. Toisaalta houkuttaisi kokeilla, saisinko minäkin jonkun älyvapaan prinsessakohtauksen ja kohkaisin täällä palstalla äidin ja tyttären suhteen ainutlaatuisuudesta (siis sitä vaaleanpunaista ja kynsilakkaa ja huulikiiltoa ja älyvapaita hihkaisuja joka väliin), tarkoitus kun olisi hankkia kolme lasta. Mutta uskon kyllä ihan todella, että en sortuisi tuollaiseen pintaliitovanhemmuuteen, jossa tärkeintä on mekon väri ja kynsilakan kiilto.

Ekan lapsen kohdalla mulla ei ollut toiveita. Tyttö tuli, aivan mainio. Toisesta lapsesta toivoin tyttöä ja tyttö sieltä LUOJAN KIITOS tulikin. Ihan tavallisia ollaan, mitään brinsessaunelmia ei meillä vaalita. Odotan tytöiltäni paljon - ovat niin fiksuja jo nyt pieninä - ja aion tolkuttaa, että unelmia kohti pitää mennä. Mitään ei saa ilmaiseksi, mutta mikään ei ole mahdotonta.

Olen ollut tyytyväinen elämääni naisena. Ei ole ollut kummempia menestymisen paineita, muuta kuin napata se mies. Pojilta jotenkin odotetaan enemmän.

Toivosin että mulla ois poikiakin, mutta jos pitäs valita 3 poikaa vai 3 tyttöä niin kyllä valitsisin tytöt. Pojat on mukavia kun niitä on se yks tai korkeintaan 2. Nyt on neljä tytärtä ja voi kauhistus jos olis neljä poikaa! Onneksi ei.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 19:43"]

Toivosin että mulla ois poikiakin, mutta jos pitäs valita 3 poikaa vai 3 tyttöä niin kyllä valitsisin tytöt. Pojat on mukavia kun niitä on se yks tai korkeintaan 2. Nyt on neljä tytärtä ja voi kauhistus jos olis neljä poikaa! Onneksi ei.

[/quote]

Koen kyllä, että olet aika jäävi sanomaan mitään pojista, kun sinulla ei niitä ole. Siskollani on kolme tyttöä ja ihan samanlaiset jutut siitä, miten ei ikinä haluaisi kolme poikaa, mieluummin kolme tyttöä. Perustelut? Kun pojat riehuu ja on rasittavia ja metelöi... Siskoni tytöt huutavat, metelöivät, tappelevat ja riehuvat ihan riittämiin. Tottakai myös halivat ja suukottelevat mutta niinhän ne pojatkin. En tiedä mitään typerämpää julistusta kuin se, etten halua sitä, mitä minulla ei ole.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 20:12"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 19:43"]

Toivosin että mulla ois poikiakin, mutta jos pitäs valita 3 poikaa vai 3 tyttöä niin kyllä valitsisin tytöt. Pojat on mukavia kun niitä on se yks tai korkeintaan 2. Nyt on neljä tytärtä ja voi kauhistus jos olis neljä poikaa! Onneksi ei.

[/quote]

Koen kyllä, että olet aika jäävi sanomaan mitään pojista, kun sinulla ei niitä ole. Siskollani on kolme tyttöä ja ihan samanlaiset jutut siitä, miten ei ikinä haluaisi kolme poikaa, mieluummin kolme tyttöä. Perustelut? Kun pojat riehuu ja on rasittavia ja metelöi... Siskoni tytöt huutavat, metelöivät, tappelevat ja riehuvat ihan riittämiin. Tottakai myös halivat ja suukottelevat mutta niinhän ne pojatkin. En tiedä mitään typerämpää julistusta kuin se, etten halua sitä, mitä minulla ei ole.

[/quote]

etkö? oletpa outo, mä ymmärrän erittäin hyvin juuri näitä, joilla jotain ei ole, eivätkä sellaista halua, ihan normaalia.

Kurjempaa olisi, jos olisi vaikka se tietty määrä tyttöjä, ja sitten voivttelisi, että olisi aina halunnut poikia... se olisi surullista, ja silti vielä ymmärrettävää, mutta noloa, sanoa sitä ääneen.

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 14:14"]

[quote author="Vierailija" time="21.09.2013 klo 11:07"]

No minä en halua tyttöä! Olen niin onnellinen, että kaikki 3 lastani ovat poikia. Pojat tapellessaan vaan vetelevät turpiin, tytöt saa toiset vihaamaan itseään...

[/quote]

Anteeksi, mut onko tuo turpaan vetäminen joku kehuskeltava asia??? Ja sit vielä ihmetellään suomalaisten miesten väkivaltaisuutta... huoh.

[/quote]

jep. turpaan vetämällä saa itsensä aikuisena itselleen rikosrekisterin ja parhaassa tapauksessa linnaa.

Omien tyttöjeni mukaan pojista selkeä enemmistö on kiinnostuneita vain pelaamisesta. Miljoona kertaa helpommalta tuo minusta kuulostaa. Voisiko joku pelien kehittelijä kehittää pelejä myös tytöille?? Pienten tyttöjen äidit intoilee täällä prinsessoista niinkuin kaikki kunnes murrosikä saapuu ja niistä prinsessoista kehittyy aivan muuta. Ei prinsessatarinoissa prinsessoja tuoda kotiin poliisiautoilla eikä heitä äidit raahaa aamuyöstä nukkumaan ja laita viereen oksennusäpäreitä ja valvo että myös osuvat niihin. 

Meillä on tyttö ja poika. Rikkautena koen molemmat suhteet.

Yleistäminen on vaarallista. Ja tyhmää.

Molemmat lapseni ovat analyyttisiä ja ongelmanratkaisukeskeisiä. Tyttö viisi- ja poika kaksivuotias. Olen heistä hyvin ylpeitä. Kumpikaan ei ole vahvasti oirentoitunut makumaailmassaan perinteisten sukupuoliodotusten mukaisesti. Molempia kiinnostaa niin joukkueurheilu kuin  pitkänkaavanmukainen legorakentelu, riehakkaat ulkoleikit kuin monipuolinen, johdonmukainen leikki kavereiden kanssa. Olemme mieheni kanssa molemmat myös ns hyvin poikkitieteellisiä tohtoreita: meillä on molemmilla vahva matemaattinen (/luonnontieteellinen) sekä kielellinen tausta. Olemme kokeneet tämän rikkautena ja etuoikeutena: emme lokeroidu ja työllistymme molemmat hyvin.

no mina taas toisaalta ymmarran. monet aidit haluavat sen aiti - tytar suhteen, joka ei useinkaan toteudu, mutta ajatus on kaunis. itse halusin pojan, ja sain. 

Ap on kiinalainen? :D  Suomi ei ole miesten tai naisten maailma vaan vahvojen jyrääjien maailma sukupuolesta riippumatta. voit naisenakin tehdä vahvan uran.

Äitinä kannattaa ottaa lapset tapaus kohtaisesti tai on pulassa ;)

Itsekäs ja ajattelematon toive!Ja minä naisena voin sanoa näin!ap

Paskat! Naiset ottaa sen minkä haluaa, miehiä on helppo pyörittää.

No sano! Kuka sua estää sanomasta! Näin! :DD Vitsi mikä känkkäränkkä...

Njooh, voin kyllä myöntää että olen samoilla linjoilla ap:n kanssa. 

Niin, olen itse hyvin miesvaltaisella alalla ja jo koulussa jouduin todistamaan, että pystyn, olen miehen veroinen. Aina sain (ja saan välillä vieläkin) väheksyntää sukupuoleni takia. On jopa pari kommentoinutkin että naisen paikka olisi hoivaamassa vaikka sitten vanhuksia.

Minulla on sekä tytär että poika. Onneksi tyttö on hyvin voimakas luonne, hänen ylitseen ei luultavasti tulla kävelemään. Luulen, että hän pärjää sen turvin jo pitkälle.

No ei ne miehet täällä yksin pärjää ja yhtään lasta ei tule jos ei ole NAISIA!!! Olen todella onnellinen että minulla on tytär <3.Eikä se sukupuoli ole naisen valittavista mieshän sen siittiön tuo josta se sukupuoli määräytyy.

Niin, ehkä joistakin naisista, jotka ovat oppineet sukupolvien saatossa uhriutumaan, naiseus voi tuntua sellaiselta taakalta, ettei sitä lapselleenkaan haluaisi. Itse en kuitenkaan ole koskaan ollut uhri. Laki antaa minulle samat oikeudet ja velvollisuudet kuin miehille.   En ole tuntenut sukupuolen kulttuurisena konstruktiona koskaan määrittävän minua. Kaikkia sellaisia ihmisiä, jotka olettavat minun olevan tätä tai tuota, koska olen biologisesti nainen, olen pystynyt katsomaan suoraan silmiin. Useimmat olen saanut teoillani näkemään itseni ensisijaisesti ihmisenä ja yksilönä. Ennakkoluuloistaan kiinni pitäneet ihmiset taas ovat olleet yleisesti ennakkoluuloisia, en usko, että minulla olisi miehenä ollut heidän kanssaan ollenkaan helpompaa. 

Lapseni on  kauan odotettu ja toivottu. Sukupuolella ei sinänsä olisi ollut väliä. Mutta luotan kyllä siihen, että tästäkään tytöstä ei tule uhria, koska sellaista mallia ei lähipiirissä ole.