Lue keskustelun säännöt.
Lasten nukkumapaikoista
11.11.2013 |
Mä oon täällä joskus lukenu juttuja kuinka niin ja niin vanhat vielä nukkuu vanhempiensa kanssa ja osaa tarinoista pitänyt kyllä provoiluna. Mutta nyt täytyy näköjään muuttaa mielipiteitä josko ne sittenkin olis ollu totta.
Kuulin yhen tutun kertovan että heillä 9v tyttö nukkuu äitinsä kans heidän parisängyssä koska tyttö ei uskalla nukkua ilman äitiä. Ja isä nukkuu sitten sen tytön huoneessa. Näin on kuulemma ollu jo puol vuotta.
En tiedä, musta tää on vaan niin outoa kun on noin iso tenava. Miks ne ei oo tehny asialle mitään, siis oikeesti. Kysyin kyllä, äiti vastas että kun se tyttö ei vaan halua sinne omaan sänkyyn niin ei he sitten oo tehny sille mitään.
Suostuisko teillä esimerkiks mies tällaseen? Meillä ei.
Kommentit (8)
Siis sen verran tien että tän perheen isä ei tykkää järjestelystä, mutta jostain syystä sitä ei noteerata. Musta tuntuu että se on vaan laiskuutta että sille asialle ei edes koiteta tehä mitään. Vähän se kuva mulle jäi, mutta en tietysti kovin syvällisesti tie taustoja. Se äiti on ainakin kovin onnellinen kun saa nukkua tyttären kans, voisko sitten olla että siinä parisuhtees on jotain ja tää on hyvä tekosyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meillä mies on suostunut. Meillä siis 1v nukkuu omassa sängyssä mutta välillä minun vieressäni, ja yöllä tulee aina jossain kohtaa viereen. Mies nukkuu useimmiten lastenhuoneessa, siellä kun on etälasten sängyt. Ei mitään ongelmaa. Itsekin nukun paremmin kun mies ei pyöri ja kuorsaa vieressä.
Jos 9v on puoli vuotta nukkunut vieressä niin siihen on varmasti jokin hyvä syy. Minusta on aika kyseenalaista vanhemmuutta, jos pelkäävä (?) 9-vuotias ei saa nukkua vanhemman vieressä, vaan hänen on nukuttava yksin, koska vanhempien on pakko!!! nukkua samassa sängyssä.
Minusta tuo on outoa. Lapselle on annettu viesti, että hän ihan konkreettisesti on vanhempien parisuhten välissä, kun tosiasiassahan siihen parisuhteeseen ei lapsi kuulu mitenkään. Tässä tapauksessa siis lapsen sänky voisi olla makkarissa tai hän voisi nukkua patjalla mutta hän ei saa karkottaa toista vanhempaa pysyvästi pois.
Tunnen perheen, jossa isä on aina nukkunut lapsen sängyssä ja lapsi äidin vieressä. Vielä teininä tyttö nukku äidin vietessä parisängyssä. Tätäkään en ymmärrä, vähintäänkin isälle oma sänky tai oikeammin lapselle se oma sänky makkariin.
Meillä 3v tulee monena yönä väliimme mutta sääntö on, että jokainen aloittaa yönsä omassa sängyssä. Näin viestimme lapsille, missä kenenkin kuuluisi nukkua mutta sallimme viereen tulon yöllä, jos pelottaa.
No, mun tuttavaperheessä poika nukkuu isänsä kanssa ja on vielä isompi. En osaa paheksua.
Meillä perhepedissä kanssamme nukkuu useimpina öinä 8 v ja 6 v lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syitä voi olla monia, tilannetta tuntematta paha sanoa. Meillä 6-vuotias nukkuu suuren osan öistä ainakin osittain meidän sängyssä. Useimmiten menee illalla omaan sänkyynsä nukkumaan, mutta hipsii sitten jossain vaiheessa meidän sänkyyn. On kova näkemään unia ja usein herää "pahoihin uniin" omassa sängyssään. Meidän sängyssä nukkuu rauhassa. Samoin kaikilla lapsilla meidän perheessä tulee uni äkkiä vanhemman sängyssä, jos omassa sängyssä on ensin valvottanut eikä ole saanut nukuttua. Onhan vanhempien sängyssä turvallinen olo. Meillä on iso sänky, muta kyllähän siellä on ahdasta, kun lapsetkaan eivät ole enää mitään pieniä. Jos ahtausongelmaa ei lasketa, niin mieheni ja minun mielestä on vaan aika ihanaa, kun lapset vielä tulevat viereen. Muutama vuosi kun mennään, niin vanhempien sänky ei enää olekaan niin ihana paikka ja sängyssä on hyvin tilaa. Nyt vielä nautitaan niistä vieressä tuhisijoista, kohta ne ajat ovat ohi.
Lapsilla on myös usein erilaisia "kausia", voi olla vahvojakin pelkoja ym. Itse en kyllä pystyisi pakottamaan lasta omaan huoneeseensa, jos häntä todella aidosti pelottaa. Miksi ihmeessä pakottaisin? Toki nukkumisjärjestelyjä on muitakin kuin vanhempien sängyssä, lapsi voi nukkua vaikka patjalla vahempien huoneessa. Usein nämä tilanteet ratkeavat itsestään parissa viikossa tai kuukaudessa, pelot menevät ohi.
En ymmärrä miksi lapsen pitäisi nukkua yksin? Tietenkin on erilaisia nukkujia, mutta itse en tykkää nukkua yksin ja lapset saavat tulla viereen nukkumaan.
En osaa ottaa kantaa tuohon aloittajan ystäväperheen tilannetta paremmin tuntematta. Mutta uskoisin, että meillä mieheni suostuisi vastaavaan tilanteeseen. Meillä kolmevuotias nukkuu vielä välissämme ja se on miehellenikin ihan ok. Luulisin, että aloittajan ystäväperhe olisi ryhtynyt joihinkin toimiin, jos em. tilanne heitä kovasti häiritsisi.
Katsos kun meitä on niin monenlaisia: toiset vanhemmat ei halua edes ihan pientäkään vauvaa viereen ja mielellään mahdollisimman aikaisin lapsen omaan honeeseen nukkumaan. Toisilla ei ole niin kiirettä, yöimetykset saattaa jatkua pitkään ja lapsi nukkuu rauhallisemmin vieressä.
Ehkä aloittajan ystäväperheen 9-vuotiaalla on jotakin syy, että nukkuu huonosti yksin, mutta eivät halua siitä tarkemmin aloittajalle kertoa.