Mä en selviä iltaan asti!!
En nukkunut yöllä. En saanut nyt päivälläkään nukuttua, kun vauva heräili vartin välein. Olen ihan loppu. En jaksa.
Mies on koko illan töissä.
Kuolen.
Kommentit (21)
Miten pieni vauva? Viihtyisikö sitterissä tai vaikka auton turvakaukalossa vieressäsi jos menet vaikka sohvalle pitkällesi? Tuo on niin ahdistavaa, tiedän.
Tiedän tunteen, tuo on ihan hirveää. Valvottamista käytetään kiduttamismuotonakin jossain, joten todellakaan ei ole liioiteltua. Missä asut?
Missä sun ja miehen vanhemmat, sisarukset, kaverit, kummit, tädit?? Missä lähin ensikoti? Sairaala?
Tiedän tunteen. Itse nukkunut reilun vuoden vähillä unilla ja nyt viimeisen viikon 2-3 tuntia yössään ja nuokin tunnit pätkissä ja taapero mahan päällä :/
mä valvoin 4 vuotta putkeen, kun imetin esikoista yli 2 vuotta ja pienempää vuoden yötä päivää. seurauksena psykoottinen depressio, ero, sekakäyttö ja potkut. nyt elätän itseäni myymällä itseäni. ei ole vitsi.
Sairaala??
Käyt vaan nukkumaan samaan aikaan kuin vauvakin. Ei se ole sen ihmeellisempää.
Minäkin haluaisin tiedon, missä päin ap asuu. Voisin hyvin tulla auttelemaan, työtön kun olen.
minkä ikäinen vauva? makaat sohvalla ja vauva saa puuhastella omia tai sitten makaat siinä lattialla ja vauva ympärillä. Menette vauvan kanssa suihkuun ja otatte muutenkin rennosti. Nuku tai lepää aina kun vauvakin nukkuu. Tiedän että neuvot ärsyttävät tuossa tilassa mutta tsemppiä kovasti
Tee niin, että jos vauva ei nuku kuin pätkissä, laita se vaunuihin ja raahaat vaunut olkkariin. Mene itse sohvalle makuulle ja keinuttele jalalla vaunuja maton reunan yli. Yritä kapalaida vauva jos se auttaisi. Laita itsellesi joku leffa pyörimään.
Seiskalla sisälukutaito kadoksissa?
Voimia ap:lle, meillä kuopus valvotti koliikin takia puoli vuotta ja sinä aikana kyllä kävi monia itsetuhoisia ajatuksia mielessä...
Soitin äidille. Lähtee 2 tunnin automatkan päästä kesken työpäivän meille. Mä vaan itken, en saanut edes sanottua puhelimeen mitään järkevää.
Kiitos teille.
Muistakaa auttaa lähimmäisiänne! Pienestäkin avusta voi olla iso apu sille perheelle.
ap
No mä kyllä komppaan seiskaa, haloo sairaala, mikä ehdotus se nyt? Ei sairaalaan yhden yön unettomuuden jälkeen pääse, eikä kahdenkaan? Ja edes lepää sen 15 m,inuutin ajan jonka vauva nukkuu.
Ihana äiti sulla. Jaksuja.. sun täytyy vaan optella nukkumaan silloin kun vauvakin ja muina aikoina lähdet ulos sieltä neljän seinän sisältä niin piristyt.. tämä auttaa väsyneenäkin. Ulkoilu meinaan..
Ihana huomata, että on olemassa auttamishaluisia ihmisiä. Tsemppiä väsyneelle äidille ja halaus apua tarjonneille ihmisille.
Onko sulla kantoliinaa tai muuta kantovälinettä? Kun meidän esikoinen (refluksivauva) valvotti eikä viihtynyt muuten kuin pystyasennossa sylissä, laitoin sen kantoliinaan ja torkuin puoli-istuvassa asennossa sohvalla. Sillä tavoin sai levättyä edes sen verran että nuppi pysyi kasassa.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 13:32"]
Ihana äiti sulla. Jaksuja.. sun täytyy vaan optella nukkumaan silloin kun vauvakin ja muina aikoina lähdet ulos sieltä neljän seinän sisältä niin piristyt.. tämä auttaa väsyneenäkin. Ulkoilu meinaan..
[/quote]
Anteeksi nyt vaan, mutta olet ihan pässi. Mulla oli esikoinen maailman helpoin vauva. Nukkui jo laitokselta lähtiessä 9 tunnin yöunia ja päiväunetkin putkeen ilman heräämisiä tuntikaupalla. Muun ajan hymyili ja viihtyi paljon omissa oloissaan. Minähän leivoin ja siivosin ja kahvittelin ihan rauhassa ja pyörittelin silmiäni kaikille niille "väsyneille" laiskimusäideille, jotka eivät saaneet mitään aikaiseksi.
Toinen lapsi oli täydellinen vastakohta. Jo synnytyslaitoksella itkin miehelleni, etten jaksa. Vauva ei nukkunut yhtään, kitisi ja inisi ja itki vain. Oltiin sellaisessa yksityisessä luomuhörhösairaalassa (ei Suomessa), jossa ei ollut mitään vauvaloita. Vauva hoidettiin itse. Lähdin kuolemanväsyneenä kotiin.
Vauva ei nukkunut edes tuntia putkeen koko ensimmäisen elinvuotensa aikana. Itki ja inisi ja kitisi vain. En saanut oikesti nukuttua yhtään. Nukuin vain silloin, kun sain jonkun vahtimaan vauvaa. Yöt olivat painajaismaisia. Olisin murhannut sen henkilön, joka olisi sanonut minulle, että ULKOILU PIRISTÄÄ! En jaksanut edes pyjamaa vaihtaa, kun vauva olisi huutanut jo naama punaisena.
Vauvat ovat erilaisia. Ei ole mitään yleispätevää ohjetta, jolla kaikki onnistuu. En todellakaan voinut nukkua silloin kun vauva nukkui, koska se ei nukkunut ollenkaan. Yritin kyllä, yritin nukkua ihan koko ajan!
meillä huonosti nukkuvan vauvan kanssa oli paljon apua keinutuolista, siinä istuskelin vauva sylissä päivisin ja nuokuin, vauva ei itkenyt ja venkoillut sylissä, kun jotenkin rauhoittui siinä tuolissa. Jos hankkii keinutuolin, kannattaa ottaa sellainen, jossa on tosi hyvä istua.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 13:45"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 13:32"]
Ihana äiti sulla. Jaksuja.. sun täytyy vaan optella nukkumaan silloin kun vauvakin ja muina aikoina lähdet ulos sieltä neljän seinän sisältä niin piristyt.. tämä auttaa väsyneenäkin. Ulkoilu meinaan..
[/quote]
Anteeksi nyt vaan, mutta olet ihan pässi. Mulla oli esikoinen maailman helpoin vauva. Nukkui jo laitokselta lähtiessä 9 tunnin yöunia ja päiväunetkin putkeen ilman heräämisiä tuntikaupalla. Muun ajan hymyili ja viihtyi paljon omissa oloissaan. Minähän leivoin ja siivosin ja kahvittelin ihan rauhassa ja pyörittelin silmiäni kaikille niille "väsyneille" laiskimusäideille, jotka eivät saaneet mitään aikaiseksi.
Toinen lapsi oli täydellinen vastakohta. Jo synnytyslaitoksella itkin miehelleni, etten jaksa. Vauva ei nukkunut yhtään, kitisi ja inisi ja itki vain. Oltiin sellaisessa yksityisessä luomuhörhösairaalassa (ei Suomessa), jossa ei ollut mitään vauvaloita. Vauva hoidettiin itse. Lähdin kuolemanväsyneenä kotiin.
Vauva ei nukkunut edes tuntia putkeen koko ensimmäisen elinvuotensa aikana. Itki ja inisi ja kitisi vain. En saanut oikesti nukuttua yhtään. Nukuin vain silloin, kun sain jonkun vahtimaan vauvaa. Yöt olivat painajaismaisia. Olisin murhannut sen henkilön, joka olisi sanonut minulle, että ULKOILU PIRISTÄÄ! En jaksanut edes pyjamaa vaihtaa, kun vauva olisi huutanut jo naama punaisena.
Vauvat ovat erilaisia. Ei ole mitään yleispätevää ohjetta, jolla kaikki onnistuu. En todellakaan voinut nukkua silloin kun vauva nukkui, koska se ei nukkunut ollenkaan. Yritin kyllä, yritin nukkua ihan koko ajan!
[/quote]
Meidän lapset olivat vauvoina samanlaisia.
Esikoinen nukkui täysiä yöunia jo synnärillä, söi säännöllisesti, oli iloinen ja hymyilevä. Todella helppo vauva. Hänen kanssaan jaksoi helposti puuhailla kaikenlaista kivaa, ulkoilla, siivoilla, ja siinä sivussa vielä suorittaa opinnotkin päätökseen.
Toinen olikin sitten toisenlainen. Kovin itkuinen ja kiukkuinen. Se huuto alkoi jo kesken synnytyksen, heti kun pää oli ulkona alkoi vauva huutamaan. Ja sitä huutoa sitten jatkui pitkään.
Hän nukkui lyhyissä pätkissä ja rytminsä oli muutenkin hyvin epäsäännöllinen. Päiväunia saattoi nukkua 15 min kerrallaan, yöllä ehkä jopa tunnin yhtäjaksoisesti jos hyvin kävi.
Olin niin sairaan väsynyt, että kärsin tasapaino-ongelmista. Ulos lähtiessä oli parempi pitää tiukasti vaunuista kiinni että kaadu kenttään. Lähinnä kait sitä yritti pysytellä jotenkin tajuissaan päivät. Ei sellaiseen uupumukseen auta mikään 'ulkoilu ja reippailu'.
Äidit on parhaita ja anopit! Nyt sitten nukut.
Missä asut? Tarviitko apua nyt?