Lue keskustelun säännöt.
Kuinka selvitä uskottomuudesta?
03.12.2013 |
Kuinka saisin oikeasti katkeruuden loppumaan? Mun mies jäi kiinni pettämisestä, ei selitelly mitään, ilmotti vaan et haluu erota ja muutti samantie tän toisen naisen luo. Aikaa kulunut nyt puolitoista vuotta ja edelleenkään ei mene päivääkään etteikö pettäminen ja ero olis mielessä. Alkuun jopa yritin aiheuttaa heille haittaa hankaloittamalla lasten hakua yms mutta he tuntuivat vain hitsautuvan enemmän yhteen. Nyt sain viellä kuulla heidän suhteen jatkuneen jo 3 vuotta ennen kun jäivät kiinni. Onko jotain keinoa miten saisin miehen selittämään tapahtuneen?
Kommentit (8)
Olisiko mahdollista saada keskusteluapua tuohon tilanteeseen? Ymmärrän hyvin, kuinka loukattu olo sulla on. Suru menetyksestä, viha valheista ja pettymys siitä, että mies siirtänyt kiinnostuksensa sinunsta johonkin toiseen. Se on iso isku vasten kasvoja ja sulla on oikeus potea sitä. Itsesi takia olisi vaan hyvä, että saisit apua. Olet nyt vähän niinkuin vankilassa lusimassa tuota suhdetta ja sut pitäis vapauttaa sieltä jatkamaan omaa elämääsi. Nyt on hankalin vaihe, mutta kyllä se helpottaa vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on kaksi vaihtoehtoa, ja tiedätkin mitä ne ovat. Kerrataan ne kuitenkin vielä:
Jäät katkerana roikkumaan miettien vanhoja, ja satutat itseäsi päivittäin yhä enemmän, kunnes et jaksa enää edes yrittää päästä tästä suosta ylös. Loppuelämäsi olet vanheneva ja katkeroitunut ihmisraunio, joka ei ymmärrä, että olisi mahdollisuus ehkä jopa uuteen ja rehelliseen kumppanuuteen, kunnes on sen aika.
Toisena vaihtoehtona on ymmärtää, että sulle nyt vaan kävi näin ja sen kanssa on tultava toimeen. Mennyttä et voi muuttaa, mutta tulevaisuuteesi sulla on paljonkin mahdollista vaikuttaa. Valinta vapaa.
Satuit rakastumaan paskaan mieheen, ole iloinen että pääsit siitä eroon. Miksi ihmeessä miehen pitäisi selittää tekosiaan, eiköhän ne teot puhu puolestaan. Mitä toivot miehesi kertovan suhteen syyksi? Asioita, joita et varmasti halua oikeasti kuulla.
Yritä nyt irtautua noista ajatuksista ja suuntaa energiasi hyödyllisimpiin asioihin. Paskaan ei kannata jäädä kierimään.
Elämä jatkuu. On varmasti kipeää, kun yhteisten lasten vuoksi et pysty täysin "leikkaamaan" itseäsi irti kyseisestä henkilöstä. Olisihan se vähän yksinkertaisempaa silloin.
Kun itse olen ollut "hajalla" vähän vastaavassa tilanteessa, minut on auttanut asian yli se, että olen keskittynyt aikaan ennen sitä ihmistä. Millaista elämä oli silloin? Millainen itse olin silloin? Varsinkin kaikkeen positiiviseen. Se on nimittäin tavallaan todiste siitä, että olen selvinnyt, pärjännyt ilman sitä ihmistä. Ollut autuaan tietämätön siitä, että oma henkilökohtainen onneni olisi sidoksissa johonkin toiseen välttämättä. Se on hyvä pohja rakentaa itseään eheäksi.
Todellakin ihminen, johon olet satsannut paljon, osoittautui vähän toisenlaiseksi mitä odotit. Todennäköisesti ei mitenkään luottamuksen arvoinen, kun on pettänyt sinua ja sitä toistakin tavallaan pitkän aikaa ennen kuin ilmoitti erohaluistaan. Aika häilyvä kaveri. Voi olla, että häilyy vielä takaisin sinun suuntaasi, mutta nyt ainakin tiedät, minkälainen hän oikeasti on.
Kirjoitit: Mun mies jäi kiinni pettämisestä...
Tarkoitatko tuolla, että salasuhde olisi jatkunut vaikka ikuisuuksiin, jos hän ei olisi jäänyt kiinni?? Sehän tarkoittaa silloin sitä, ettei mies olisi halunnut sen naisen luokse koska oli tyytyväinen salasuhteeseen. Miehen onneton elämä tulee jatkumaan, ei sinun kannata hänen peräänsä surra, ole iloinen, että pääsit hänestä eroon.
Hae keskusteluapua, sen avulla pääset eteenpäin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä. Olen ihan samassa tilanteessa. Mulla vaan aikaa tästä kaikesta pari kuukautta. Tää on kamalaa. En ole missään tekemisissä miehen kanssa. Hoitaa asiat suoraan lasten kanssa.
Olen niin rikki revitty, pettynyt, loukkaantunut jne.
[quote author="Vierailija" time="03.12.2013 klo 09:45"]
En tiedä. Olen ihan samassa tilanteessa. Mulla vaan aikaa tästä kaikesta pari kuukautta. Tää on kamalaa. En ole missään tekemisissä miehen kanssa. Hoitaa asiat suoraan lasten kanssa.
Olen niin rikki revitty, pettynyt, loukkaantunut jne.
[/quote]
Sehän siinä onkin. Itse jäät "yksin" lasten kanssa, toinen jatkaa näennäisesti ihan kuin mitään ei olisi koskaan ollutkaan sen uuden kanssa. Lohduttautuu siellä.
Mutta se on vain näennäistä pakoa. Jossain vaiheessa tuollainen menettely kalahtaa omaan nilkkaan ja jos ei kalahda, niin sillä ihmisellä ei todennäköisesti ole mitään omatuntoa tai empatiakykyä yhtään asettautua toisen asemaan. Puhtaasta itsesuojeluvaistosta en luottaisi omaa tai lasten elämää sellaisen ihmisen varaan.
Yksi pointti on tietysti se karvas "häviö" jollekin toiselle naiselle. Mutta kyllä näissä tapauksissa yleensä voittaminen on yhtä tyhjän kanssa." Palkinto" näyttää ajan kanssa "parhaat" puolensa: epäluottettavuuden, valehtelemisen taidon jne.
Yksi ajatusleikki vielä. Jos tuntuu siltä, että juuri siinä miehessä oli mun koko elämä etc. Miettikääpä tätä palloa ja niitä kaikkia miljardeja ihmisiä, jotka vallan mainiosti porskuttavat ilman noita ko. tohvelisankareita. Nauttivat elämästään, ystävistä, harrastuksista ja töistään. On täällä niin mies- kuin naismarkkinoillakin enemmän valinnanvaraa kuin joku yksi tietty.
Kai sä tajoat, että se on maksimissaan enää vain virallisesti sun puoliso? Jos teillä on vielä seksielämää, niin se on syrjähyppy uutta puolisoa kohtaan... Vai astuinko minä nyt rölliin?