Kaksikulttuurinen pariskunta - onko adoptio mahdollinen?
Tiedättekö, onko kaksikulttuurisen parin mahdollista adoptoida?
Olen naimisissa saksalaisen miehen kanssa, asumme Saksassa. Elämän puitteet ovat "täydelliset": Hyvät, koulutusta vastaavat työt, mukava omistusasunto, söpö koira (ei sentään kultainen noutaja) ym. Suurena suruna on se, ettei lasta vuosien yrityksestä huolimatta vain kuulu, diagnoosina selittämätön lapsettomuus.
Onko kaksikulttuurisen parin mahdollista saada adoptiolapsi? Onko jollain omaa kokemusta tai oletteko kuulleet pareista, joilla olisi onnistunut?
Kestääkö jonotus kauemmin kuin samasta maasta lähtöisin olevalla parilla? Meillä on nyt ikää suunnilleen 35 vuotta, joten käsillä ovat viimeiset hetket ilmoittautua jonoon.
Kommentit (16)
Tulkitsen siis kakkonen, että et tunne kaksikulttuurisia pariskuntia, jotka olisivat onnistuneet adoptiossa. En minäkään, en Suomesta enkä Saksasta, siksi kyselen muilta. Kyllä minua kiinnostaa myös, jos Suomesta löytyy tällaisia tapauksia, koska jo sekin todistaisi, että ajatus on ylipäätään mahdollinen.
P. S. Jos tosiaan "luonto yrittää kertoa meille, että olemme liian tyhmiä lisääntymään", niin silloinhan meidän nimenomaan kannattaa selvittää adoption mahdollisuuksia mielummin kuin väkisin vääntää lapsi rankoilla hedelmöityshoidoilla, eikö? Eli oikeastaan sinun kannattaisi selvittää vastaus kysymykseeni, jotta me emme vaan päädy laittamaan huonoja geenejämme eteen päin.
Rakkain terveisin AP
On tietääkseni mahdollista, Saksassa. Suomalaiset adoptiovoranomaiset tuskin antaisivat teille lupaa, eivät antaneet suomalaiselle ystäväpariskunnallemmekaan, jotka asuvat Saksassa. Aloittivat prosessin sitten uudestaan Saksassa, ja lopulta saivat myös lapsen sitä kautta. Suomessa ei säädökset eikä ihmiset jousta.
Tiedän vain perheen sisäisen adoption onnistuneen. Eli perheen äiti kuoli lasten ollessa pieniä. Uusi vaimo adoptoi lapset ja oli ulkomaalaistaustainen. Tämä Suomessa.
Kyllä mun kahdella tuttavapariskunnalla on Suomessa ulkomailta adoptoitu lapsi, vaikka toinen puolisoista on ulkomaalainen. Ei se ole mitään haitannut. Ihan samat säännöt ja vaatimukset muuten.
Ai niin, mun kaukaisella Saksassa asuvalla sukulaisella on kaksi adoptoitua lasta. Lapset adoptoitu siis Saksassa, äiti suomalainen, isä saksalainen.
Ai niin, mun kaukaisella Saksassa asuvalla sukulaisella on kaksi adoptoitua lasta. Lapset adoptoitu siis Saksassa, äiti suomalainen, isä saksalainen.
Kiitos nelonen!
Olen jonkin verran tutustunut jo saksalaisten adoptiojärjestöjen toimintaan, mutta MISSÄÄN ei mainita mitään siitä, onko toisen hakijan maahanmuuttajatausta este tai onko sillä ylipäätään vaikutusta prosessin kulkuun. Kuitenkin tutut, joiden kanssa olen suunnitelmistamme puhunut, ovat suunnilleen ensimmäisenä kysyneet, onko maahanmuuttajan (eli minun - tuntuu hassulta olla maahanmuuttaja!) mahdollista adoptoida. Tilastojen valossa olemme riskiliitto (monikulttuurisissa liitoissa keskimääräistä enemmän kommunikaatio-ongelmia ja kulttuurierojen aiheuttamia ongelmia), joten tavallaan ymmärtäisin, mikäli oikeutta olisi rajoitettu. Toivottavasti silti ei.
Tunnen itse aika paljon kansainvälisiä pareja, mutta tosiaan kukaan heistä ei ole adoptoinut eikä ilmeisesti edes suunnitellut asiaa. Siksi janoan epätoivoisesti kokemuksia. Luulen kyllä, että pistän miehen ensi viikolla kysymään asiaa suoraa adoptioasioita hoitavilta tahoilta, muuten on minulla kohta hermot riekaleina pähkäilyn ja epävarmuuden kanssa.
Ovatko nelonen ystäväpariskuntanne molemmat puoliskot siis alunperin lähtöisin Suomesta? Jos he ovat saaneet Saksan kautta lapsen, niin sehän jo puhuisi ulkomaalaisten adoptio-oikeuden puolesta. Sitten täytyy enää taklata kaksikulttuurisuus.
AP
Oi, viestiä kirjoittaessani oli tullut uusia vastauksia. Kiitos niistä! Lapsettomuus on ottanut henkisesti koville. Tähän asti en ole uskaltanut oikein innostua adoption ajatuksesta, jos se ei kuitenkaan voisi onnistua. Nyt tuntuu, että alkaa näkyä valoa tunnelin päässä!
Vastauksenne lohduttavat paitsi minua, varmasti myös kakkosta ;)
AP
Kiinnostaisi itseänikin. Onko lisää kokemuksia?
-Ohis
Meidän naapurissa asuu perhe jossa isä saksasta ja äiti suomesta. Perheen kaksi lasta ovat adoptoitu venäjältä. Ja tämä siis pienessä suomalaisessa kaupungissa. Missä ja milloin adoptio on tapahtunut en tiedä, mutta hyvin onnelliselta ja tasapainoiselta perheeltä vaikuttaa.
Tietenkin on. Ja jonoon ilmoittautuminenhan ei vielä sido mihinkään...
Voitte adoptoida Saksassa Saksan lakien mukaan ja jos muutatte Suomeen niin Suomen lakien mukaan.
Kuten jo todettua, Saksan säännöksistä en tiedä, mutta ainakaan Suomessa (ja Ruotsissa ja USA:ssa) ei todellakaan ole väliä vanhempien etnisellä taustalla vaan ihan muut asiat ratkaisee saako adoptoida.
Omituinen kysymys.
Mulla ja mun afrikkalaisella (nykyään suomen kansalaisuus) miehellä on kaksi miehen kotimaasta adoptoitua lasta. Ei siis ollut mikään vaatimus, että pitää olla miehen kotimaasta, mutta päätettiin että Se on paras ratkaisu, mies osaa kielen ja pystytään pitämään myös sitä kulttuuria yllä, ja matkustellaan muutenkin sinne lasten syntyseuduille.
Ihan normaalisti meni adoptioprosessi, eikä miehen alkuperää kukaan nähnyt ongelmana. Tämä siis Suomessa, muiden maiden laeista en tiedä mitään.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 23:21"]
Mulla ja mun afrikkalaisella (nykyään suomen kansalaisuus) miehellä on kaksi miehen kotimaasta adoptoitua lasta. Ei siis ollut mikään vaatimus, että pitää olla miehen kotimaasta, mutta päätettiin että Se on paras ratkaisu, mies osaa kielen ja pystytään pitämään myös sitä kulttuuria yllä, ja matkustellaan muutenkin sinne lasten syntyseuduille.
Ihan normaalisti meni adoptioprosessi, eikä miehen alkuperää kukaan nähnyt ongelmana. Tämä siis Suomessa, muiden maiden laeista en tiedä mitään.
[/quote]
Todella hienoa, että voitte pitää yllä lasten alkuperäistä kieltä ja kulttuuria. Se merkitsee heille varmasti paljon!
Hyvä tuplahölmö! Mistä vitusta me tiedettäisiin Saksan lakeja? Olisi parempi vaan unohtaa koko asia, luonto yrittää vaan kertoa teille, että te olette liian tyhmiä lisääntymään!