Lue keskustelun säännöt.
Miesystäväni ei ehkä ole valmis suhteeseen?
19.11.2013 |
Otsikko kuulostaa oudolta siinä mielessä, että ollaan oltu yhdessä melkein vuosi.
Miesystäväni erosta on kulunut jo muutama vuosi, sillä välin hänen poikansa ovat jo ehtineet kasvaa täysi-ikäiseksi. Toinen on omillaan, toinen asuu vielä isänsä hoidossa.
Periaatteessa meillä menee hyvin, mutta tietyissä tilanteissa hän ei ole valmis haluamaan minua "perheeseen", vaan jättää päätöksen poikiensa käsiin.
Paras esimerkki on keskustelumme tulevasta Joulun vietosta.
Itselläni ei ole lapsia eikä sisaruksia, leski-isäni on matkoilla naisystävänsä kanssa.
Miessystävälläni on ollut vuosikausia tapana viettää Jouluaattoa kotonaan poikiensa, äitinsä ja siskonsa perheen kanssa tavanomaiseen tapaan. Olen odottanut, että nyt minutkin kutsuttaisiin mukaan. Mutta en nyt sitten olekaan tervetullut mukaan!
Miesystäväni mielestä Joulu on perhe- ja sukujuhla, enkä ole kumpaakaan. Ennenkaikkea hänen poikansa ovat sitä mieltä, että haluavat viettää Joulun mummin ja tädin kanssa vanhaan tapaan. Vaikka olen tullut poikien kanssa ihan hyvin toimeen ja puuhastellutkin kaikenlaista.
Lisäksi hän aina korostaa esim. vieraillessani hänen luonaan, että hänen kotona asuvalla pojallaan ei ole mitään sitä vastaan, vaikka jäisinkin yöksi. Minun on vaikea ymmärtää tuota valtaa minkä hän pojalleen vierailujeni suhteen antaa, koska poika on kuitenkin täysi-ikäinen, eikä osallistu vuokranmaksuun.
Itseäni pidän hyvin käyttäytyvänä, siistinä, toiset huomioon ottavana, enkä siis osaa kuvitella, että miksi minun mukana olemiseni esim. Joulunvietossa voisi saattaa miesystäväni huonoon valoon sukulaisteni silmissä.
Tuntuu aika ankealta olla sitten aattoilta yksin asunnolla pikaruokaa syöden ja ajatella miltä tuntuisi syödä muiden kanssa, yllättää mies kivalla lahjalla, valvoa yötä yhdessä kun muut ovat lähteneet.
Itse vein häney kesällä isäni mökille muutamana viikonloppuna kun isäni oli paikalla, joten omasta puolestani olen tehnyt aloitteen sukulaisiin tutustuttamisessa.
Olen hänellä ensimmäinen pidempiaikainen naisystävä eron jälkeen, joten mieleeni on tullut, että hän on jotenkin hukannut itsenäisyytensä ja opetellut elämään poikiensa ehdoilla. Ehkä hän oikeasti osaa antaa parisuhteessa oman paikkansa uudelle naiselle sitten vasta kun pojat ovat rakentaneet omat perheensä ja jättäneet isänsä "sivuun" tyttöystäviinsä tai vaimoihinsa verrattuna. Kummallakaan pojalla ei ole ollut edes vakavia seurustelusuhteita.
Kommentit (16)
Tiedoksi: joulu kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Samoin juhannus ja pääsiäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän rakastaa sukuaan ja lapsiaan sinua enemmän. Niin sen pitääkin olla. Sinä olet perheessä ulkojäsen. Jos haluat perheen sisään, se ei välttämättä onnistu. Mitä sinä itse haluat?
Miten mies määrittelee teidän suhteenne? Tapailetteko vai onko se vakava yhteiseloon tähtäävä parisuhde?
Mies ei ole riittävän kiinnostunut sinusta, jotta hän haluaisi sinusta vaimon.
mä aattelen jotenkin iha erillä tavalla! mies on tosiaan todella todella varovainen ja ei näköjää halua pahoittaa poikiensa(/sukulaistensa) mieltä. ehkä ajattelee myös että ex-vaimo ei tykkäis? onko miehesi juuri tämmöinen ns. mielistelijä, eikä halua kenellekkää ylimääräisiä ongelmia?
mä varmaa suoraan ystävällisesti kysyisin, että enkö kuulu mielestäsi perheeseen ja kertoisin, että omia sukulaisia ei ole maisemissa, joten haluisin viettää joulun juuri heidän kanssa. järkevällä keskustelulla saa vastauksia moniin kysymyksiin:-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2013 klo 18:11"]
Miten mies määrittelee teidän suhteenne? Tapailetteko vai onko se vakava yhteiseloon tähtäävä parisuhde?
[/quote]
AP: En usko että hän tuossa iässä enää haluaa katsella että mitä tapahtuu, hän on kuitenkin jo 45-vuotias. Kyllä hän on aina sanonut olevansa sitoutumiseen tähtäävä mies. No, puheet on tietysti aina puheita, mutta kyllä minä häntä uskon.
Miehen mielestä te vain tapailette ja joulu on perhe/sukujuhla ja mies ei vielä ainakaan osaa/halua sinua pitää niin läheisenä että vietätte joulun yhdessä.
Ja tuo että yksin syöt sitten valmisruokaa kuulostaa vähän marttyyripuheelta.
Kuinka viettäisit joulun jos tätä miesystävää ei olisi?
Toki yksinkin voi viettää joulua "hienosti" eli kaunis koti ja katat paremmat astiat ja lasit ja herkkuja pöytään ja nautit elämästä kynttilänvalossa ja asu on vapaa...fiiliksen mukaan juhlamekko tai pyjama ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olen sinkku.Ei tartte miellyttää ketään.
Keksitty tarina.Naiset kertoo tuollaiset asiat tyttöystävilleen eikä täällä miettisi.Sori vaan.Itse olen ollut sinkku viisi vuotta ja viettänyt joulut omien lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnea valitsemallasi tiellä. Olet yksin jouluna vielä kuuden vuoden päästäkin.
vajaa vuosi on todella lyhyt aika, varsinkin jos miehellä lapsia ja erosta vasta muutama vuosi.
En todellakaan lähtisi tulkitsemaan "mies ei ole tarpeeksi kiinnostunut" tms. vaan enemmänkin arvostaisin miestä siitä, ettei tämä halua rynniä mihinkään kauhealla vauhdilla.
Jos kerran miehen nuorempi lapsi asuu vielä kotona niin lienee ihan normaalia, että mies ottaa hänenkin mielipiteensä huomioon - mitä ihmeen väärää siinä on, että mies kertoo, ettei lapsellaan ole mitään sitä vastaan, että jäät yöksi? Huolestunut olisin (ja epäilisin miehen kiinnostusta) jos mies kertoisi, että lähdepä kotiin kun tuo jälkikasvu haluaa sinut ulos.
Ja tuosta joulusta - olette olleet yhdessä _vajaan_ vuoden, ette asu yhdessä - pitäisin ihan normaalina, että mies haluaa viettää joulun perheensä kanssa. Se ei ole mikään mittari, kuinka tosissaan mies on. Vaikka mies olisi kuinka tosissaan kanssasi, et vajaan vuoden seurustelun jälkeen vielä kuulu perheeseen, ihan normaalia se.
Anna nyt hyvä ihminen asioille aikaa, mikä kiire sinulla on rynnätä ja kiiruhtaa asioiden kanssa. Karkoitat miehen kohta kauas jos takerrut kiinni ja haluat leikkiä heti perhettä - ole enemmänkin aikuinen, joka ei heti ripustaudu mieheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me olimme sitoutuneita toisiimme puolen vuoden sisällä. Naimisissa vuodessa. Sen tietää kun sen löytää. Olemme suunnilleen miehesi ikäisiä. Teot ratkaisevat, ei puheet. Miehellä oli ollut tuollainen suhde pari vuotta aikaisemmin. Olivat yhdessä neljä vuotta, mutta ei vaan sitten kumminkaan napannut.
Lapset eivät koe sinua läheiseksi eikä varmaan miehen isovanhemmatkaan. Olet tullut kuvioon paljon myöhemmin, heillä on perinteensä ja perinteinen kokoonpano.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2013 klo 20:40"]
Me olimme sitoutuneita toisiimme puolen vuoden sisällä. Naimisissa vuodessa. Sen tietää kun sen löytää. Olemme suunnilleen miehesi ikäisiä. Teot ratkaisevat, ei puheet. Miehellä oli ollut tuollainen suhde pari vuotta aikaisemmin. Olivat yhdessä neljä vuotta, mutta ei vaan sitten kumminkaan napannut.
[/quote]
tuollainen kiirehtiminen ei sovi kaikille, me ihmiset kun olemme erilaisia. Eikä varsinkaan silloin jos on lapsia ja perhettä kuvioissa.
Mies nimenomaan on itsenäinen. Minäkin eronneena naisena olen hyvin itsenäinen, vaikka minulla on 18-vuotias lapsi kotona, jonka mielipide vaikuttaa erittäin paljon esimerkiksi siihen millaisella kokoonpanolla joulua vietämme.
Vaikuttaa siltä, että ap itse ei ole itsenäinen, vaan kuvittelee miehen kautta tulevan onnelliseksi. Miksi muuten aikuinen ihminen kutsuu kotiaan asunnoksi eikä osaa järjestää herkkuruokia jouluksi itselleen.
Riemumielin ottaisin itselleni ap:n kaltaisen miesystävän. Harmi vain, että tähän asti tapailemani miehet ovat olleet epäsopivia mm. siksi, että haluaisivat asua naisen kanssa yhdessä ja olla liian ripustautuvia.
Miestä ei yksinkertaisesti kiinnosta tarpeeksi. Hyvin yksinkertaista. Jos riisut tarinasta kaikki yksityiskohdat, huomaat, että tarina kertoo siitä, että mies ei ole sinuun riittävän sitoutunut tai rakastunut. Mistä se sitten taas johtuu, sitä en tiedä. Ehkä hän ei vain rakasta sinua tarpeeksi ja hän on vähän niinkuin jäänyt ihan kivaan suhteeseen roikkumaan paremman puutteessa.
En halunnut loukata sinua, mutta siltä tuo minusta kuulostaa.