Miten kerroit lähiomaisesi kuolemasta ystävillesi?

Itse laitoin tekstaria  ja osalle mies ilmoitti. Ihan lähimmille soitin, tosin kuolema ei tullut yllätyksenä, vaan sairastettu oli jo pitkään.

Ei minullekaan kuolema tullut yllätyksenä. Tekstarin kirjoittaminenkin vaan tuntuu tässä tilanteessa kauhean monimutkaiselta, en löydä sanoja, kaikki mieleen tuleva kuulostaa jotenkin teennäiseltä tai jotain. Ja miehenikään ei ole erityisen puhelias minun asioisani.

AP

Ystäville? En mitenkään. Jos tavattiin, niin sitten mainitsin, että hautajaiset oli juuri / on juuri tulossa. Eri asia sitten, jos ystävät olivat myös vainajan ystäviä, mutta toisaalta: kyllä sana kiertää yllättävän nopeasti.

^ Mitäs ihmettelemistä siinä on, että AP haluaisi ystäviensä tietävän omaisensa pois menosta? Joillekin  kuolemaa sureville läheisten ystävien tuki on tärkeää, ei toki kaikille.

Kukin tyylillään. Minusta suru on niin yksityinen asia, että en ole koskaan osannut levitellä sitä soittelemalla muille kuin lähisukulaisille. Ja näitä surusanomia on tullut ja lähetelty viime vuosien aikana niin paljon, että vähempikin olisi riittänyt. Noin neljän vuoden aikana viisi läheistä.

Tapasin muutama viikko sitten erään vanhemman tuttavani ja siinä niitä näitä jutellessa kävi myös ilmi, että hänen miehensä oli kuollut ja haudattu reilu kuukausi aikaisemmin. Otin tietysti osaa ja totesin, että en ollut kuullutkaan, niin hän sanoi, ettei ole sitä juuri kertonutkaan, koska on halunnut olla surunsa kanssa yksin. Totesimme, että meillä on näköjään samanlainen suhtautuminen asiaa.

Jos ystävät eivät olleet vainajan ystäviä, vaan ainoastaan minun, en ole välttämättä ilmoittanut kuolemasta kuin vasta sitten, kun on muutenkin soiteltu tai tavattu.

Jos haluaa surustaan jutella ystävän kanssa, niin voihan silloin soittaa ja kertoa ja jutella.

Vainajan läheisille olen pyrkinyt ilmoittamaan. Ainakin jollekin olen soittanut ja pyytänyt, että voisitko sinä ilmoittaa sille ja sille kolmannelle henkilölle, jonka tunnet, kun en jaksa kaikille itse heti soitella.

Mä laitoin feissariin. Tosin mun FB-kaverit tiesi kyllä odottaa uutista. Olin omaishoitaja. Jouduin kuitenkin juttelemaan liki kaksi viikkoa puhelimessa täysin ventovieraiden ihmisten kanssa.

Nyt laittaisin varmaan tekstarin.