Oliko teillä (jotka olitte lapsia 70/80-luvulla) harrastuksia?

Mä soitin pianoa ja viulua ja olin partiossa. Kesällä olin tennisleirillä ja urheilukoulussa. Lasketeltiin talvisin paljon. Olen syntynyt -77.

No oli ja joka päivälle melkein.

Baletti, ratsastus, partio ja sitten kaikki mahdolliset koulun kerhot kuten keramiikkakerho, näytelmäkerho, kokkikerho jne.

Ai niin ja pianotunnit ja kuoro.

Ihan omasta tahdosta harrastin kaikenlaista. Meillä ei ollut paljon perheellä rahaa ja ratsastus oli todellinen suursatsaus. En muita joulu- tai synttärilahjoja vanhemmilta saanutkaan, mutta olin tyytyväinen.

Tämä siis Helsingissä. Olen syntynyt vn. -76.

Harrastettiin sellaisia halpoja urheilulajeja eli hiihtoa, suunnistusta, yleisurheilua..

Mihinkään lasketteluun, ratsastukseen yms ei ollut varaa.

Ja tää oli syvällä maaseudulla, luulisi, että kaupungissa olisi ollut ihan toinen meininki :-o

Mä olin lapsi ja nuori 80-luvulla pienessä kaupungissa, ja minä harrastin lukemista paljon, 4H-kerhoa, ja seurakunnan lapsi- ja nuorisokuoroa. Kaverit harrasti musiikkia monet, kävivät soittotunneilla, jotkut kävi partiossakin, tosi monet tytöt ratsasti, ei kai mitään kovin erikoisia harrastuksia kellään ollut. Toki myös urheilua harrasti monet, mutta harvempi mitenkään kauhean tosissaan.

Oli harrastuksia, mutta vääriä.

Olin täysin lahjaton musiikissa, silti soitin lähes 10v ajan viulua ja pianoa. Äitini tuhlasi omaisuuden soittotunteihin.

Olisin halunnut pelata jalkapalloa, mutta minulle sanottiin että sitä voi pelata vasta kun on 12-vuotias.

Aniin, meilläkin oli vaikka mitä kerhoja. Kouluaikaan koulussa ja kesällä sitten kunta järjesti kaikenmaailman urheilukerhoja yms.

Siihen päälle oli vielä 4h jne jne 

-4-

Mä oon vm. -78 ja jo mainittuja harrastuksia oli mullakin: pianotunnit, kuoro, partio, baletti, laskettelu, luistelu.

oon syntynyt -69 ja ratsastusta harrastin kolmen vuoden ajan joskus -80 alussa.

Partiossa olin ja pari vuotta balettikoulussa, tämä 70-luvulla.

Syntynyt -65 ja ei ollut harrastuksia. Hävetti koulussa, kun piti kertoa harrastuksista. Tykkäsin uimisesta ja nyt oma poika on kilpauimari. Hän saa sen mitä en itse saanut.

Olen syntynyt -82, 80-luvun puolella harrastin kuvataidekerhoa ja kävin seurakunnan kerhossa sekä jossain lasten jumppakerhossa ja koulun aloitettuani partiossa. Talvella käytiin laskettelemassa, kesällä tehtiin pyöräretkiä ja uimahallissa käytiin myös usein.

Kyllä silloin harrastuksia oli, mut erona nykyaikaan ne olivat lasten, eivät vanhempien harrastuksia. Itse esim. kuljin tuonne kerhoon itse jo reilusti alle kouluikäisenä. Vanhemmat kuskasivat ehkä jos harrastus oli jossain 20 km päässä eikä aina silloinkaan. Ei silloin meidän tai kavereiden perheissä menneet illat lapsia harrastuksiin kuskaillessa tai harrastuksiin liittyvissä talkoohommissa, mikä nykyään tuntuu kouluikäisten perheissä olevan ihan normi (ainakin tuo kuskausrumba) ja jos vanhemmat eivät ole siihen valmiita ryhtymään, sitä paheksutaan todella paljon. Meillä kuitenkin suhtauduttiin tosi positiivisesti siihen että annettiin meille mahdollisuuksia harrastaa, vaikkei rahaa paljoa ollutkaan.

Kävin ratsastamassa ja pianotunneilla. Vähän isompana lopetin ratsastuksen ja aloin harrastaa koiria. Sain oman koiran jonka kanssa kävin koulutuksessa, näyttelyissä ja jälkikokeissa. Koiraharrastuksen kautta tutustuin muihin koirahöperöihin tyttöihin, oltiin kirjeenvaihdossa ja käytiin toisillamme koiriemme kanssa kylässä.

Silloin ei ollut nettiä eikä kännyköitä, piti pitää yhteyttä kirjeitten ja lankapuhelimen välityksellä mutta kivaa sekin oli.

Pojat harrastivat urheilua. Käsittääkseni se ei ollut niin kallista kuin nykyään. Tosin harkat taisivat olla ulkoilmassa. Tytöt harrastivat hevosia tai pianonsoittoa. Tanssi ei ollut yleinen harrastus. Kaikenlaisia kerhoja oli myös. Ja tietysti partio...

Harrastukset olivat enemmänkin sosiaalisia tapahtumia, eivät pyrkimystä päästä huipulle ja "voittaa itseään".

Oli toki. Olen syntynyt vuonna 1967, ja lapsuudessani harrastin Salossa näitä:

- ratsastusta 10-14-vuotiaana

- tyttökerhoilua on-off 7-17 -vuotiaana (ripille päästyäni olin ohjaajana)

- kuvataidekerhoa yläasteella ja lukiossa. näytelmäkerhoa ja yk-kerhoa yläasteella

- luin kymmenkunta kirjaa viikossa, maalasin ja kävin taideleireillä useana kesänä.

Ja sitten toki kaikenlaista muuta touhuilua: uintia, tenniksen ja squashin peluuta, postimerkkeilyä, valokuvausta... mutta ei siis organisoitua harrastusta.

Asuttiin pienessä kaupungissa, jossa oli laskettelukeskus. Sinne oli kausi kortti seitsemän talvea. Eli kaikki talven lauantait ja sunnuntait asuin laskettelurinteissä. Usein olimme myös viikolla yhtenä iltana iltamäessä koulun jälkeen.

Lisäksi harrastin pesäpalloa ja kävin kansalaisopiston kuvataidekoulussa ja näytelmäpiirissä. Veljen kanssa saatiin myös motocross-pyörä, jolla pörrättiin bensaa savuna ilmaan melkoiset määrät...ei kuitenkaan siis kisattu kyseisessä lajissa. Eli harrasteita oli ihan sopivasti, olen syntynyt -79.

Minä olen vm. -77 eikä mulla kauheasti ollut. Partiossa kävin muutaman vuoden. Ratsastaa olisin halunnut mutta ei ollut varaa ja pianoa olisin halunnut soittaa mutten voinut, koska "ei kerrostaloon voi mitään pianoa hankkia etkä sinä sitä kuitenkaan jaksaisi kauaa soittaa".

Bändissä tuli soitelluksi aktiivisesti ja muutenkin musiikkia kuuntelin paljon. Sitten tietysti kävin pilkillä. Olen syntynyt 1968.

Harrastin pianonsoittoa, pari kertaa käytiin tennisleirillä. Synt. -76 Helsingissä.

Olen syntynyt vuonna 1978. Harrastin päiväkodin ohella satubalettia ja muskaria. Koululaisena kävin piano- ja huilutunneilla, baletissa, kuorossa. Riparin jälkeen baletti jäi ja aloin vetää seurakunnan kerhoa. Musiikkiharrastukset vaihtuivat musiikin ammattilaisuuteen. Olen todella kiitollinen vanhemmilleni, jotka mahdollistivat kaiken tuon harrastamisen ja tukivat niin taloudellisesti kuin tsemppaamalla ja tulemalla esityksiin yleisöksi yms. Omat lapseni harrastavat myös aktiivisesti ja yritän, että harrastukset olisivat pitkäjänteisellä mielellä toteutettavia. Ei niin, että joka vuosi vaihdetaan harrastusta. Monista harrastuksista voi tulla ammatti tai ainakin elinikäinen ilo elämään.

Harrastin tyttökerhoa monta vuotta. Sitten olin partiossa. Pianotunneilla kävin (ilmaisia, kansalaisopiston), koulun kokkikerho oli yhtenä vuonna, koulun voimistelukerho ja urheiliúseuran liikuntakerho monta vuotta, luin tosi paljon, kävin säännöllisesti kirjastossa ja kirjastoautossakin, kirjeenvaihto oli myös harrastukseni. Kirjekavereita oli ensin Suomesta ja sitten tosi monesta maasta. Harrastukset olivat lähse maksuttomia, tuo kirjeen vahto taisi viedä eniten rahaa (äidin mukaan ainakin, postimaksut olivat kalliita).

Olen syntynyt v. 1967. Harrastin siis paljon omasta halusta, mutta pienellä budjetilla.