Lue keskustelun säännöt.
Miksi pitää eron jälkeen heti ottaa uusi
19.11.2013 |
Varsinkin miehet, naisetkin kyllä. Ja sit heti tehdä lapsi, vaikka omatkin on vasta alle kouluikäisiä. Varsinkin miehet tekee "Hans Välimäet" ja "Eppu Salmiset. Miksei voi olla yhtään yksin ja eheytyä siitä erosta, ettei taas tekisi samoja virheitä. Miksei uskalleta olla yksin?? Ees hetken, puoli vuotta, vuosi, pari. Kuoleeko siihen? Ei kuulkaa kuole, jos on ero, niin siitä toipuminen vaatii aikaa, muuten kaataa kaikki traumat uudelle suhteelle ja onnenpyörä pyörii taas, kohta tulee jo uus ero. En voi tajuta.
Kommentit (24)
Olen ihan eri mieltä. Menin entisestä suhteesta suoraan uuteen. Ehdin kyllä käydä sitä huonoa ensimmäistä suhdetta läpi ennen kuin virallisesti erosin. Ihmisiä on niin monenlaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverillani on AINA ollut uusi mies valmiina katsottuna, kun on edellisestä eronnut. Ja yleensä se ero on tullut siinä vaiheessa, kun on arki tullut kuvaan. Yhtä äkkiä siinä toisessa ei ole mitään muita kuin huonoja puolia. Aikani olen katsonut näitä edellisen suhteiden ruikutuksia ja uusien suhteiden hehkutuksia. Enää en vain jaksa. Muutaman vuoden välein tämä toistaa aina samaa kaavaa. Onneksi hän ei ole lapsia tehnyt kuin sen yhden kanssa, eikä aio tehdäkään. Nykyisen miehen vaati vasektomiaan, kun kuuli ettei tämä edes tahdo omia lapsia. No miehen oma asia, mutta noinkohan tuo suhde nyt kuitenkaan kestää sen loppuelämän. Luulen, että ongelmat alkaa taas siitä, kun nainen alkaa puhumaan kuinka elämä alkaa olla tylsää ja mies tekee sitä ja tätä eikä kosikaan..
Niin. Mun kokemus on että moni mies rakentaa sen uuden suhteen ensin ja eroaa vasta sitten. Ja usein silloinkin niin että petetyllä vaimolla on kova työ heittää mies ulos elämästään. Vaikka olisi välttämätöntä tosiaan pysähtyä ja käydä yksin ensin läpi asiat ja vasta sitten aloittaa seuraava. Tämä olisi velvollisuus jo lapsia kohtaan.
Ja se mitä tällaisesta valmiista suhteesta seuraa lapsille ja exälle onkin sitten asia erikseen. Niinkuin erossa ei jo olisi tarpeeksi. Olen tullut siihen tulokseen että ihmiset ovat monesti pelokkaita, avuttomia, itsekkäitä. Vastuu ja rohkeus toimia oikein myös muita kohtaan ei ole kovinkaan korkeassa kurssissa tänä helpon tyydytyksen aikana. MInäminäminäminä ja vielä kerran minä. Siinä se pääasia. Etten vaan minä raukka joudu kokemaan mitään inhottavaa, kurjaa ja vaikeaa. Enkä varsinkaan tuntemaan syyllisyyttä siitä että joku olisi minun vikani.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2013 klo 12:39"]
Olen ihan eri mieltä. Menin entisestä suhteesta suoraan uuteen. Ehdin kyllä käydä sitä huonoa ensimmäistä suhdetta läpi ennen kuin virallisesti erosin. Ihmisiä on niin monenlaisia.
[/quote]
Selvennän vielä: ensimmäinen suhde kesti 14 vuotta, ei lapsia. Toista suhdetta menossa nyt 16. vuosi, lapsia kolme. Että se siitä epäonnistumisesta ja jatkuvasta vaihtamisesta. Nainen 45v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin yh 3 vuotta ja tuona aikana mulla oli 2 laastarisuhdetta ihan pahimpaan puutteeseen ja itsetunnon kohotukseen. Ihania varattuja miehiä kummatkin, parempi niin ei tullut sen enempää tarvetta heihin. Heidän aloitteestaan ja ihan asiallisesta ystävyydestä lähti ja kesti kummatkin n vuoden. Sopi täydellisesti mulle.
3 vuoden kuluttua tapasin nykyisen miehen jonka kanssa olen ollut jo lähes 20 vuotta, yhteinen lapsikin tuli tehtyä 11 vuotta sitten.
Kiianmaa sanoi juuri viime viikolla jossain artikkelissa, että hän arvioi uusperheiden erojen johtuvan juuri siitä, että uusperhe perustetaan liian nopeasti.
Minulla erosta toipuminen vei pari vuotta. Tarvitsin sen ajan yksin. Tiesin sen jos illoin. Ero oli ns. shokkiero, äkillinen ja yllätyksellinen.
Uskon kuitenkin, että jos ero on lopun ajan odottelua jo pitkään, eli eroa voi työstää myös etukäteen. Sellaisen eron jälkeen on ihan eri lähtökohta mennä uuteen suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sä saarnaat siellä, ap. Fakta kuitenkin on että ihminen itse ja vain itse tietää parhaiten omalta kohdaltaan, minkä aika milloinkin on. Mitä se sua liikuttaa, jos joku onkin valmis vaikka heti. Yksinäisyys ei ketään jalosta, jollei sitten ehdoin tahdoin kaipaa sellaista tilaa itselleen.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2013 klo 14:42"]
Mitä sä saarnaat siellä, ap. Fakta kuitenkin on että ihminen itse ja vain itse tietää parhaiten omalta kohdaltaan, minkä aika milloinkin on. Mitä se sua liikuttaa, jos joku onkin valmis vaikka heti. Yksinäisyys ei ketään jalosta, jollei sitten ehdoin tahdoin kaipaa sellaista tilaa itselleen.
[/quote]
Ei muuten pidä paikkansa. Ihminen EI tiedä omalta kohdaltaan omaa parastaan. Tai kyllä tietää - jos on tunne-elämältään tasapainossa, mutta fakta on, että vain 10 prosenttia meistä sitä on.
Ja yksinäisyys jalostaa erittäin paljon. Mikään ei jalosta ihmistä niin paljoa kuin se, että istuu hiljaa itsekseen oman itsensä kanssa ja kuuntelee, mitä sisältä nousee. Vain tämä, ja vain yksin tämä, muuttaa ihmistä.
ei-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2013 klo 14:08"]
Sängyssä vaan kahden kanssa 6?
[/quote]
Jep! 6
turhaa mussutusta tuo että työstin eroa jo edellisen suhteen aikana.
se on vain ajatusleikki.
vasta kun on oikeasti eronnut, henkisesti, emotionaalisesti, fyysisesti, ekonomisesti ja materiaalisesti omillaan, oikeasti irti ja erillään, voi aloittaa aidon surutyön ja irtautumisen ja menneen käsittelyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 08:52"]
turhaa mussutusta tuo että työstin eroa jo edellisen suhteen aikana.
se on vain ajatusleikki.
vasta kun on oikeasti eronnut, henkisesti, emotionaalisesti, fyysisesti, ekonomisesti ja materiaalisesti omillaan, oikeasti irti ja erillään, voi aloittaa aidon surutyön ja irtautumisen ja menneen käsittelyn.
[/quote]
Puhu vaan omasta puolestasi, älä meidän kaikkien!
Mulla on kaksi tämmöistä kaveria, naisia. On tehty lapsi, erottu, otettu heti uusi mies (ollut jo ikään kuin valmiina), tehty taas lapsi ja erottu ja taas ollaan samantien uudessa suhteessa.
En kertakaikkiaan ymmärrä!!! Ei mitään järkeä. Kauhee kiire koko ajan. Sitten aina ton uuden miehen kanssa pitää tietenkin hankkia uusi asunto ja muuttaa jopa eri kaupunkiin niin, että lapset joutuu vaihtaan maisemaa, lasten koko elämä menee mullin mallin joka kerta :( Ihana kamalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo todellakin olin miehestäni henkisesti, emotionaalisesti ja fyysisesti erilläni avioliiton viiden viimeisen vuoden aikana, kun mies hylkäsi minut. Ei tarvinnut tehdä sitä itse eron aikana tai jälkeen.
Ekonomisesti tai materiaalisesti en edes ollutkaan mitenkään kiinni.
Ystäväni erosi löydettyään uuden. Välivaihetta eli uuden miehen tapailua liiton aikana kesti pari vuotta, joista aviomies tiesi reilun vuoden. En käsitä, miten tuollaisessa tilanteessa muka pystytään työstämään eroa tai antamaan vanhalle liitolle mahdollisuuksia. Tilannehan on koko ajan epäreilu miehiä kohtaan. Jos koko ajan se uusi pörrää kuvioissa ja samalla muka yritetään vielä viimeisen kerran, niin koko kuvio on valhetta ja juuri sitä moskaa, missä muka on yritetty kaikkemme. Siinä ei myöskään eroa työstetä, kun uusi mies astuu suoraan vanhan saappaisiin.
Miksi täällä kerrotaan, mitä ystävä teki? Miksi ette puhu itsestänne? Ei toisten elämästä voi tietä kaikkea.
Eroahan hakee yleensä nainen ja nainen lähtee vasta kun on paikka minne mennä. Aika usein se paikka on toisen miehen koti.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2013 klo 12:57"]
Niin. Mun kokemus on että moni mies rakentaa sen uuden suhteen ensin ja eroaa vasta sitten.
[/quote]Lässyn lässy. Suurimman osan eroista hakee nainen ja hänellä on uusi suhde valmiina ennen kuin hakee eron.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 09:48"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2013 klo 12:57"]
Niin. Mun kokemus on että moni mies rakentaa sen uuden suhteen ensin ja eroaa vasta sitten.
[/quote]Lässyn lässy. Suurimman osan eroista hakee nainen ja hänellä on uusi suhde valmiina ennen kuin hakee eron.
[/quote]
Sitä kyllä sanotaan, että mies ei hae eroa ennenkuin uusi on katsottu. Mutta nainen hakee.
Tosin ei tämä nyt aina niin mene, tiedän tapauksia molemmin päin.
Toiset ihmiset eivät ota suhteita niin vakavasti kuin toiset. Sitten yhden suhteen epäonnistuminen halutaan kuitata nopeasti uudella viritelmällä. Ikään kuin ihminen haluaisi todistaa itselleen, ettei "ainakaan minussa ole vikaa" vaikka yksi suhde kariutuikin.
Moni ei todellakaan kestä olla yksin. Huono lähtökohta olla sitten jonkun toisen kanssa, mutta jonkinlaista pakenemista se on. Ei ollenkaan pohdita, mikä meni vikaan eikä pystytä näkemään omaa osuutta asioissa. Samoja virheitä saatetaan toistaa vielä monissa suhteissa sen jälkeenkin, koska edellinen suhde pyritään hautamaan mahdollisimman nopeasti pois mielestä - ikään kuin sitä ei koskaan edes olisi ollutkaan.