Opiskelut kesken, raskaana, mitä tehdä?

[quote author="Vierailija" time="18.11.2013 klo 23:01"]

Itse tein abortin vähän samassa tilanteessa ja mitään en ole niin paljon elämässä surrut. On aina ilo kuulla, jos joku aborttia miettinyt päättää pitää lapsen.

[/quote]'

Olen tehnyt saman kuin sinä, ap:n tyylisessä tilanteessa ja kadun sitä älyttömästi, vieläkin tekee kipeää ajatella asiaa.. taivuin tyhmänä poikaystävän vaatimukseen tehdä abortti:(

Eihän se juuri opintoja haittaa kun syntyy sopivasti kesäloman aikana.

Voi tee se lapsi !

Se lapsen saanti pelottaa aina aluksi kun ei oikein tiedä mihin ryhtyy, mutta sitten kun se vauva vihdoin on sylissä saat jostain mystisesti leijonanaaraan voimat etkä voi enää elää ilman lastasi...

Itse viivyttelin enkä sitten tullut enää yli 30-vuotiaana raskaaksi. Piti käydä läpi 8 vuoden lapsettomuushoitohelvetti ennen kuin vihdoin ehdimme tehdä yhden. Siihen yhteen lapseen se sitten jäi ja mies kun oli aina haaveillut isosta perheestä.

Kyllä sitä fiksu opiskelija aina jotenkin tavallisista arjen ongelmista selviää. Sullahan on tämä kausi aikaa opiskella ja sitten vaan sisulla teet lopputyösi vauvan hoidon ohessa etkä välitä mistään turhista arvosanoista. Ei niitä kuitenkaan kukaan työelämässä kysele muutenkaan. Työnantajatkin arvostaa sitä että on lapset tehtynä sitten 35-40 vuotiaana kun vastuullisia tehtäviä alkaa tulla.

Kiitos viesteistä. Kai sen sydämessä tiesinkin jo alunperin ja vauva pidetään. :)

Hei! Itse sain kaksi lasta ja opinnot olivat kesken, olin 22-v kun ensimmäinen syntyi (ei suunnitellusti ollenkaan) ja toinen lapsi syntyi minun ollessa 24-v. Nyt olen 42v ja nuorempikin kirjoittaa nyt ylioppilaaksi. Helpompihan se on nyt opiskeluaikana äitiyslomaa pitää kuin keskellä kiivasta uran luomista. Mekin yritimme sitten hankkia vielä "iltatähteä" tuossa hieman yli kolmikymppisenä, mutta ei ole iltatähteä meille kuulunut. 

Hei! Itse sain kaksi lasta ja opinnot olivat kesken, olin 22-v kun ensimmäinen syntyi (ei suunnitellusti ollenkaan) ja toinen lapsi syntyi minun ollessa 24-v. Nyt olen 42v ja nuorempikin kirjoittaa nyt ylioppilaaksi. Helpompihan se on nyt opiskeluaikana äitiyslomaa pitää kuin keskellä kiivasta uran luomista. Mekin yritimme sitten hankkia vielä "iltatähteä" tuossa hieman yli kolmikymppisenä, mutta ei ole iltatähteä meille kuulunut. 

Hei! Itse sain kaksi lasta ja opinnot olivat kesken, olin 22-v kun ensimmäinen syntyi (ei suunnitellusti ollenkaan) ja toinen lapsi syntyi minun ollessa 24-v. Nyt olen 42v ja nuorempikin kirjoittaa nyt ylioppilaaksi. Helpompihan se on nyt opiskeluaikana äitiyslomaa pitää kuin keskellä kiivasta uran luomista. Mekin yritimme sitten hankkia vielä "iltatähteä" tuossa hieman yli kolmikymppisenä, mutta ei ole iltatähteä meille kuulunut. 

Hei! Itse sain kaksi lasta ja opinnot olivat kesken, olin 22-v kun ensimmäinen syntyi (ei suunnitellusti ollenkaan) ja toinen lapsi syntyi minun ollessa 24-v. Nyt olen 42v ja nuorempikin kirjoittaa nyt ylioppilaaksi. Helpompihan se on nyt opiskeluaikana äitiyslomaa pitää kuin keskellä kiivasta uran luomista. Mekin yritimme sitten hankkia vielä "iltatähteä" tuossa hieman yli kolmikymppisenä, mutta ei ole iltatähteä meille kuulunut. 

Itse tein abortin vähän samassa tilanteessa ja mitään en ole niin paljon elämässä surrut. On aina ilo kuulla, jos joku aborttia miettinyt päättää pitää lapsen.

Saat kyllä yliopisto-opinnot suoritettua. Sain minäkin. Tiukkaa taloudellisesti kyllä, mutta lupaan, että saat opinnot tehtyä. Lastasi et tule koskaan katumaan. Olin itse samassa tilanteessa, hyvin meni. Tsempit!

Otat lapsen vastaan, pidät taukoa opiskeluista, myöhemmin lapsi menee ilmaiseen (?) päivähoitoon ja sinä jatkat opiskeluja saaden lisätuloja lapsilisästä. Kun katsot lastasi olet kiitollinen että sait hänet elämääsi ja kauhistelet miten edes harkitsit aborttia. So simple.

Jos teillä on parisuhde kunnossa, yleensä haluatte lapsia eikä ajatus lapsesta muulla tavoin nyt tunnu huonolta, kannattaa hankkia se lapsi nyt. Opinnoista voi pitää vähän taukoa ja jatkaa sitten taas. Ei sitä sopivaa hetkeä tule mitenkään varmasti muutenkaan: Opiskelujen jälkeen etsit töitä, sitten olet juuri aloittanut, etkä uskalla/halua raskautua juuri työpaikan saatuasi. Sitten on joku tärkeä projekti töissä kesken, josta haluat meriitin itsellesi tai et muuten vain halua tulla pahassa vaiheessa raskaaksi. Tai saatat olla vuosia pätkätöissä ilman tietoa jatkosta. Jos menee hyvin ja saat hyvän vakkarityön, saatat yrittää ylennystä. Sitten tulee välillä yt:t, irtisanomiset, firma myydään, fuusio, uudelleenjärjestely jne. Ei siellä työelämässäkään välttämättä sitä oikeaa hetkeä tule koskaan, jos et satu valmistumaan lääkäriksi tms "varmaan" ammattiin. (Enkä tiedä tuleeko sielläkään.) 

Itse olen saanut kaksi lasta yliopisto-opintojen aikana. Rahallisesti on toki tiukkaa, mutta se on loppujen lopuksi pientä. Nyt kun katson lapsiani, niin tunnen suunnatonta vihlaisua sydämessäni siitä, että ensimmäisen lapsen osalta edes noin 5 sekuntia harkitsin aborttia. Nyt tuota ihanaa lasta ei olisi jos olisin sen tehnyt. Lisäksi, jos lapset on tehty jo opiskeluaikana, saa paremmin työtä, kun työnantajien ei tarvitse pelätä, että no nyt se alkaa heti tehdä lapsia ja jää äitiyslomalle jos sen palkkaa. Ittselläni on hyvin onnistunut yhteen opiskelu ja äitiys. Opiskelu mahdollistaa sitä paitsi paremmin joustot kuin työelämä. Luennoilta on helpompi olla pois kuin työstä jos esim. lapsi on kipeänä, eikä kukaan raivoa siinä päälle, vaan opettajat ja professorit ymmärtää asian paremmin kuin pomot. Onnea! Pian sinulla saattaa olla elämäsi tähti sylissä :)

Olin saman ikäinen kuin sinä, yo-opinnot paljon huonommassa vaiheessa, kun sain vauvan. Meillä tosin mies oli silloin töissä, mutta jäi myöhemmin työttömäksi, toki silloinkin työttömyystuet on suurempia kuin opintotuet. Mutta, jos nyt olet raskaana, vauva syntyy kesällä, ehdit ensi kevään tehdä ihan normaalisti opintoja, eli kolmas vuosi loppuun. Kesätöitä tuskin pystyt viimeisilläsi tekemään. Siitä vuosi äitiysvapaalla, minimiäitiysraha on suurempi kuin opintotuki ja lapsilisä päälle. Pystyt varmaankin tekemään jotain, kuten kandityötä vähän siinä ohessa, saatat pystyä jopa  nostamaan opintotukea jos opintopisteitä kertyy. Sun äitiysvuoden aikana poikakaveri etenee neljännen vuoden opinnoissa. Vuoden ikäisenä lapsi voi aloittaa ilmaisen päivähoidon, pystyt olemaan 7-8 tunnin päiviä yliopistolla ja varmasti koska poikakaveri opiskelee myös, silloin viidettä vuottaan ja tehnee gradua, saatte päiviin joustoa ihan eri tavalla kuin työssäkäyvät, eli lapsen ei tarvitse olla 9-10 tunnin päiviä hoidossa viitenä päivänä viikossa. Kun lapsi on kaksi, mies on mahdollisesti jo valmistunut, kun lapsi on kolmevuotias, sinä olet valmistunut. Niin pienen ihmisen kulut ei ole kovin suuret, jos ei osta kaikkea mahdollista ja uutena, eikä pikkulapsi lopulta niin paljon tilaa tarvitse, että kahden aikuisen asunnosta olisi muutettava isompaan. Saattaa olla, että lapsiperheenä olette jopa oikeutettuja joihinkin tukiin joihin "pelkkä opiskelija" ei ole oikeutettu. Riippuu siitä millä alalla olette, miten hyvät työllistymisnäkymät, mutta en usko että kolmivuotiaan lapsen äitiys on mitenkään työllistymistä estävä asia...  Jos nyt ihan katastrofi kävisi, ja jomman kumman tai molempien olisi mentävä joihinkin töihin ennen kuin opinnot on valmiit, on myöhemmin mahdollista opiskella alle kahta vuotta vaille valmis, työllistymistä edistävä tutkinto loppuun korotetulla ansiosidonnaisella. Edes opintojen kesken jääminen ei ole niin paha juttu, siis. Jos olette tähän asti pystyneet opiskelemaan ihan aikataulujen mukaan, niin tuskin ne opinnot jää kuitenkaan kesken lapsen saamisen takia.

Tiukkaa voi tehdä taloudellisesti, mutta voitteko nostaa opintolainaa? Sillähän saa jo aika hyvin hätätilanteisiinkiin taloudellista joustoa. Onko mitään mahdollisuuksia saada apua sukulaisilta tai ystäviltä, esimerkiksi vauvatarvikkeita lainaan, joskus hoitoapua, tai hätätilanteessa vanhemmilta rahallista tukea tms.?

Tulevaisuuden ja urakehityksen kannalta tuohan on paras aika hankkia lapsi! Pidät opinnoissa taukoa, parin vuoden päästä lapsi menee hoitoon ja sinä opiskelet loppuun. Näin voit hakea suoraan valmistumisen jälkeen töitä, eikä tarvitse surra äitiyslomalle jäämistä kesken ensimmäisen/määräaikaisen työsuhteen. Eli anna palaa vaan. :) Aborttia tulisit hyvin todennäköisesti katumaan.