Jos mikään ei olisi esteenä, mitä toivoisit lapsesi harrastavan?

Siksi kun sitten meillä olisi monta heppaa (3-4).

Nyt ei ole yhtään :D

Meillä lapsilla jo heille sopivat lajit (ovat valinneet itse). Nyt vain harmittaa että ajomatkaa on huippuseuroihin, joita löytyy lähinnä isoista kaupungeista. Täällä olevat seurat ovat vain keskikastia. Lapset ovat kuitenkin siinä iässä että tarvitsisivat huippuvalmennusta, jos mielisivät lajissaan Suomen huipulle.



Toisen laji voisi elättää ammattilaisena, jos tahtoa ja onnea riittäisi (tosin aika arpapeliä ja kilpailu on kovaa, sekä loukkaantumisia sattuu). Mutta lapsi voisi olla oikeasti unelma-ammatissaan siinä.



Toisen laji taas antaisi loistavan pohjan esim. liikuntatieteelliseen hakemiseen tai valmennustehtäviin. On sen oloinen lapsi että nuo voisivat sopia hänelle.



Mutta luultavasti huipulle pyrkiminen jää ja lajit jäävät vain kilpaharrastuksiksi. Kuitenkin toivoisi että lapset löytäisivät joskus työkseen sellaista mihin heillä on samaa paloa kuin noihin urheilulajeihinsa.

koska olisi taipumukset, ja kroppa kuin tehty lajia varten. Ja kiinnostusta ja halua aloittaa ko. harrastus 8-vuotiaalla pojalla.



Mutta. Ei ole penninpyörylää laittaa rahaa seuramaksuineen, leireineen ja kuljetuksineen, ja kuskaaminen jäisi minun harteille kun mies ei suostuisi jatkuviin kuljetuksiin.

Viulun soittoa, tanssia, kuvataidekoulua, kuoroa, shakkia, lukemista.



8-v. poika, joka nyt harrastaa vain jalkapalloa.



Rakastaa tanssimista ja on hyvä laulamaan, sekä piirtämään. On vaan todella ujo eikä kehtaa mennä poikien tanssiryhmään eikä kuoroon.



Viulun soittaminen sitten taas olisi nyt vaan niin siistiä :)

Olisi ihana, kun olisi heppoja, ja varaa hyviin tallipaikkoihin ja valmennukseen.

Lisäksi voisi olla jokin musiikkiharrastus; vaikka kitaransoitto. Kiva osata soittaa edes vähän vaikka omaksi iloksi.

Nyt ei ole varaa moiseen.

jotain joukkueurheilua.

pelaa jääkiekkoa.

ihan ite ovat valinneet harrastuksensa. No, jos voisin toivoa, niin tyttö vois mennä break-danceen tai hiphop:iin, mutta sirkuskoulun lisäksi aikoo ottaa lauluharrastuksen (ihan ok mulle).



10-v poika ratsastaa ja käy kuvataidekoulussa (ei tosiaankaan äidin painostuksesta, vaan halusi noihin harrastuksiin itse) haaveilee aina aika-ajoin ns. poikien peliharrastuksista (jäkis, jalis, säbä...) mutta kun nyt tuon lapsen luonteen tiedän, niin olen sanonut, että kokeile jos haluat, mutta noissa lajeissa ei pallosäikky pärjää.



Pikkuveli 5v. ei harrastuksia vielä saa, vaikka jostakin joskus haaveileekin - ja ne haaveilut vaihtelevat viikottain. Mutta jos jotain hänelle haluaisin, niin tanssissa voisi olla hyvä, laulaa sävelpuhtaasti..? Voihan tuo ihan muutakin valita.

Soittamista, musiikkia sekä pojalle ja tytölle,olisi ihanaa että meille mahtuisi piano tai jopa flyygeli.



Taitoluistelu tytölle unelma mutta oikeasti sen harjoitusmäärät jäällä+baletti ovat mielestäni pienelle lapselle liikaa, lisäksi tosi kallista. Jalkapalloa poika harrastaakin ja se on oikein hyvä ja aika edullinenkin harrastus.



Ratsastus myös sekä lapsille että minulle, oikeasti esteenä allergia.

- ratsastusta, mutta paljon enemmän. Nyt on varaa vain tuntiin kerran viikossa.

ja siksi, että lapsi rakastaa hevosia ja ratsastusta, eikä ole koskaan innostunut mistään muusta samalla tavalla.



Tosin, kuvataide voisi olla siinä rinnalla myös, koska siihen hänellä on lahjoja.

erikoinen. Meillä lapset ovat saaneet itse valita mieleisensä harrastukset ja ne kyllä rahoitetaan mielihyvin. Balettia ja voimistelua molemmat lapset tällä hetkellä.



En muuta toivo harrastukselta kuin että lapset itse tykkäävät. Me ollaan järjestetty elämänpuitteet niin että lapsilla on periaatteessa varaa mihin harrastuksiin tahansa.

Itse en ole koskaan harrastanut oikein mitään ja olen kokenut olevani vähän taitamaton ja kömpelö. Lapsilleni toivoisin toki parempaa. Tanssi kehittäisi kehonhallintaa, luistelu myös. Tyttö täyttää pian 3v joten ensi syksynä voisi jo jotain ajatella jos vain lasta kiinnostaa. Jos ei kiinnosta niin sekin on ihan ok. Vauvauintia on harrastettu jo ja muskaria musiikkiopistossa, nyt ainoana harrastuksena on taaperojumppa kerran viikossa.



Pojalle toivoisin myös jotain liikunnallista harrastusta tanssi kävisi myös tai jokin itämainen kamppailulaji (toki kävisi myös tytölle) Poika on vasta 6kk joten vielä ei harrastuksia edes mietiä vauvauintikin jäi tällä kuopuksella väliin. Musiikista näyttää poika nauttivan joten ehkä jotain siltä saralta, kitaransoittoa tai pianonsoittoa ehkä?



Voi ihanaa kun on vielä tie auki ja pienistä voi tulla ihan mitä haluavat. Rahallista satsausta en osaa edes ajatella tässä vaiheessa, ehkä se totuus iskee vastaan vielä...

Viulunsoitto kehittää musikaalisuutta ja älykkyyttä silminmäärin tehokkaammin kuin moni muu harrastus. Myöskin taitoluistelu olisi hieno laji. Valitettavasti lapseni ovat laikoja paskoja joiden kanssa saa tapella aivan pelkästä läksyjenteostakin. Ei mitään kunnianhimoa tai taipumusta itsensä ylittämiseen.

Meillä raha ja kuskaamiset eivät ole ongelma. Ongelma on pojan pelko siitä, että joutuu kilpailemaan. Hän harrasti monta vuotta uimista, ongelmaksi tuli hänen lahjakkuutensa, jonka takia hänet siirrettiin kilparyhmään ja pakotettiin kilpailemaan. Uiminen loppui aika pian.



Yritin houkutella häntä kokeilemaan muita lajeja, mutta mikään ei kiinnosta, koska pelkää, että hänet taas siirretään kilpailevaan ryhmään.