Aaaaaaargh! Ahdistaa, kun en meinaa saada lasta nukkumaan.

Just valirin itse samaa toisessa ketjussa.

On ihan normaali reaktio mennä lukkoon siitä, että lapsi itkee. Nukkumaanmenon kun ei pitäisi olla itkun asia, koskaan.



Onko lapsi päässyt liian väsyneeksi, tai kokeeko lapsi nukkumaanmenotilanteen painostavaksi? Vai mikä teitä siellä itkettää?

Haluaa nyplätä ja näplätä mua ja kiipeillä päällä, mutta kun mun läheisyys kiihdyttää lasta, ei rauhoita ja nukahtaminen kestää loputtoman kauan. Muuten voisin nukuttaakin viereen. On välillä nukahtanut tosi hyvin omaan sänkyyn (ja aiemmin viereen, ja jopa yksikseen), mutta nyt nukkumaanmeno on levotonta. Tällä kertaa nukahti ISTUALLEEN haromaan mun tukkaa pinniksen raosta, mä makasin katatonisena sängyllä ja tunsin ahdistusta.



Ap

että laitan lapsen omaan sänkyyn.



Mä en halua olla lasta huudattava äiti, mutta kun en keksi, mitä tässä tilanteessa teen. Kaikki vaihtoehdot on paskoja.



Ap