Raiskauksen yritys, voiko "traumat" tulla vasta nyt?
Eli minut yritettiin raiskata tutun toimesta (hänen luonaan) seitsemän vuotta sitten.
Itse tapahtuman jälkeen kävin tietysti lääkärissä ja tekemässä rikosilmoituksen (tyyppi sai sitten kaksi vuotta myöhemmin viimeisen tuomion hovissa). Kävin myös kriisikeskuksessa, koska koulun th lähetti minut sinne kun seuraavana päivänä koulussa luhistuin ihan täysin. Käyntejä oli kymmenkunta.
Vuoden verran kärsin paniikkikohtauksista, kunnes ne loppuivat kuin seinään. Muutoinkin elin aika normaalisti (ulkona liikkuminen ahdisti sekä suljetut paikat mutta noin muutoin). Mistään ei voi nut päätellä, mitä olin joutunut kokemaan. En oikeastaan edes puhunut asiasta kellekään koska pelkäsin vähättelyä. "Sehän oli vain yritys". (kriisikeskuksessa painotettiin että henkiset vammat ovat samat, onnistui raiskaus tai ei).
Viimeiset puoli vuotta olen kärsinyt enenevissä määrin paniikkikohtauksista sekä pelkotiloista ja sosiaalisista tilanteista on tullut lähes mahdottomia minulle. Alkoholin kulutus on lisääntynyt, koska on helpompi sietää olotilaa pienessä kännissä. Seksi aviomiehen kanssa on alkanut inhottaa, pornoa en voi enää katsoa kun siitäkin tulee likainen olo. Mitään mullistavaa elämässä ei ole ollut, joka olisi voinut aiheuttaa nuo.
Ajatukset ovat alkaneet pyöriä paljon noissa tapahtumissa. Muistan vielä sen tunteen, kun luulin päässeeni karkuun mutta tyyppi saikin minut kiinni. Kiskaisi paidasta, jolloin horjahdin ja löin pääni. Tuo kohta on nimenomaan hyvin voimakkaana mielessä.
Olin monta vuotta niin, etten oikeastaan miettinyt tapahtumia mutta nyt ne ovat tulleet takaisin. Ja se inhottaa, eikä pelkästään sen takia, että olen aina vähätellyt tapahtumia. Eihän minua raiskattu, yritettiin vain.
Ammattiauttaja varmaan olisi oikea osoite mutta kynnys mennä on suuri.
Kommentit (6)
Kuin olet nyt työstänyt ajatuksia tai alkanut vaan pelkäämään asioita.
Menet nyt vaan juttelemaan. On oikeasti todella ihanaa että voi vaan puhua pälistä ajatuksistaan kokonaisen tunnin ihmiselle joka sitten antaa uusia näkökulmia.
Asia ei mitenkään ole sinun vika. Ja minusta on kamalaa että se yritys vaikkei sitä onneksi tapahtunut niin tottakai sitä sopiikin pelästyä mutta ei sen voi antaa tulla enempää sinun ristiksi ja parisuhteen taakaksi.
Sinä voit valita uhrin aseman sijasta selviytymisen. Ei todellakaan kukaan terapeutti vähättele tunteitasi. Pelot on aitoja.
Ihaninta mitä sinulle voi kuvitella on tasapainoinen hyvä suhde jossa nautit seksistä.
Etsi itsellesi terapeutti jonka kanssa voit puhua! Teet sen oman itsesi ja parisuhteesi takia. Kyllähän te olette jo riittävästi kärsineet. Älä sinä vähättele asiaa.
Kyllä tuo minusta kuulostaa ihan siltä, että tuo muisto olisi nyt aktivoitunut ja sellainen, että kaipaa käsittelyä.
Tulee mieleen, että tapahtuma-aikaan ja sen jälkeen mielesi o suojellut sinua pahimmalta, etkä ole siksi ajatellut yksityiskohtia (eikä tietenkään niitä tarvikaan ajatella, jos se on helpoin niin). Nyt kuitenkin järkytys pukkaa pintaan ja tapahtuma tunkee mieleen.
Älä lähde alkon nauttimisen tielle, vaikka se hetkeksi helpotaisikin, vaan hakeudu avun piiriin käsittelemään asiaa. Terveyskeskuksesta saat lähetteen eteenpäin.
Loppuelämän laatua ajatellen on hyvä hoitaa asia kuntoon - on ikävä eristäytyä sosiaalisesti ja mahdollisesti kehittää päihdeongelmakin päälle kun ei pärjää muuten itsensä kanssa - on toinenkin vaihtoehto! Voimia!
Jospa suhteenne on sellaisessa vaiheessa, että joudut pohtimaan, voiko mieheiin lainkaan luottaa?
Kokenut viimeaikoina jotain sellaista joka on aiheuttanut stressiä ja nyt vanhatkin tukahdetut muistot alkaa tunkemaan pinnalle?
Käsittele asiat. Se ei tee sinua huonoksi vaan vahvistut niistä!
eli joku juttu avaa sen tilanteen , joka liittyy siihen raiskaukseen, se voi olla ele, tuoksu, tai joku ääni, esim. Käännä sivua, joka on helpommin sanottu, kun tehty, mutta vanhoja asioita ei pidä alkaa vatvomaan, siitä ei seuraa muuta kun syvempiä syövereitä.
Ymmärrät itsekin, että tarvitset apua. Varaa heti huomenna aika lääkäriin tai suoraan mielenterveystoimistoon!