Tajuaako huonokuntoinen itse mitä menettää?
Liikunnasta tulee todella hyvä olo ja kuntoilusta tulee energiaa elämään. Huono kunto ja liikkumattomuus on sairaalloista ja todella luonnonvastaista. Jopa typeryyttä sanoisin. Täytyy olla kyllä tyhmä jos on huonossa kunnossa vaikka olisi terveyttä (vielä) pitää siitä fyysisestä kunnosta huolta. Sitten nämä sanat valittaa väsymystä ja lihomista. Anna mun kaikki kestää!
Kommentit (10)
Olen ollut nyt kaksi vuotta liikkumatta, koska mulla on todella tuskainen selkärankareuma.
Olen ollut nyt kaksi vuotta liikkumatta, koska mulla on todella tuskainen selkärankareuma.
ei nyt ole niin autuasta ja ihanaa. Saman fiiliksen saa hyvästä pullasta ja ihanasta kahvista. :)
Mä en ole huonokuntoinen, kun tulee arjen hyötyliikuntaa sen verran "harrastettua", kun ei ole autoa. Päivittäin tulee käveltyä ainakin sen 10 kilsaa ja lisäksi raahaan kauppakasseja 2 kilsan takaa yms.
Just tässä testattiin kaveriporukalla, että kestävyydeltä kunto on ihan ok, verrattuna päivittäin urheileviin kavereihin ja lihaskunto oli taas huomattavasti parempi. Tietty täysin sohvaperunat jäivät sitten omaan arvoonsa.. mutta yllätti omankin kunnon "hyvyys". Käytiin siis urheiluopistollla viikonloppu, vastapainona ikuisille ruotsinristeilyille. Mahtava reissu sekin!
Paitsi etäisesti. Välillä intoudun aina liikkumaan ja on mahtavaa, kun kunto alkaa edes hiukan parantua!
Sitten kyllästyn. Tai tulee kiirettä töissä. Tai kuten nyt, olen kolme viikkoa kipeänä ja se nollaa hyvin alkaneen kuntokuurin.
Olisin varmaan laihempi. Kauniimpi. Pirteämpi. Iloisempi. Selkä särkisi vähemmän. Nukkuisin paremmin. Saisi kivoja vaatteita kaupasta. Mies haluaisi mua enemmän. Vasta toimisi, Jne. Jos liikkuisin enemmän. Mutta miksi se aina sitten jää?
Ystäväni, joka on himoliikkuja, on sellainen, että liikunta ajaa kaiken ohi. Vaikka olisi mitä kivaa ohjelmaa, elokuviiin menoa, kyläilyä tai työkiireitä, niin liikunta ajaa kaiken ohi. Muusta luovutaan, että viikon liikunta-annos saadaan kasaan.
Minulle taas moni muu asia on tärkeämpi sitten kuitenkin kuin se liikunta. Vaikka olisi ihana olla hyvässä kunnossa! Tuntuisi varmaan ihanalta, kun keho toimisi, kuten on tarkoitettu.
mutta tahallinen huono kunto on todellista elämän epäkunnioitusta.
Silloinhan sinun ei tarvitsisi olla tuollainen tyhmä valittelija.
Ne liikkuvat kun eivät moiseen itkuvirteen ryhdy.
Olen ollut nyt kaksi vuotta liikkumatta, koska mulla on todella tuskainen selkärankareuma.
Miten se sinulla todettiin, mitä oireita tuli jne? Onko muita sairauksia?
Itsellä tosi jäykkä ranka, kipuja sekä ylhäällä, että alhaalla, enkä pysty kunnolla kävelemään, kun sattuu.
Paitsi etäisesti. Välillä intoudun aina liikkumaan ja on mahtavaa, kun kunto alkaa edes hiukan parantua!
Sitten kyllästyn. Tai tulee kiirettä töissä. Tai kuten nyt, olen kolme viikkoa kipeänä ja se nollaa hyvin alkaneen kuntokuurin.
Olisin varmaan laihempi. Kauniimpi. Pirteämpi. Iloisempi. Selkä särkisi vähemmän. Nukkuisin paremmin. Saisi kivoja vaatteita kaupasta. Mies haluaisi mua enemmän. Vasta toimisi, Jne. Jos liikkuisin enemmän. Mutta miksi se aina sitten jää?
Ystäväni, joka on himoliikkuja, on sellainen, että liikunta ajaa kaiken ohi. Vaikka olisi mitä kivaa ohjelmaa, elokuviiin menoa, kyläilyä tai työkiireitä, niin liikunta ajaa kaiken ohi. Muusta luovutaan, että viikon liikunta-annos saadaan kasaan.
Minulle taas moni muu asia on tärkeämpi sitten kuitenkin kuin se liikunta. Vaikka olisi ihana olla hyvässä kunnossa! Tuntuisi varmaan ihanalta, kun keho toimisi, kuten on tarkoitettu.
saa siitä liikunnasta samanlaista iloa kuin toiset. Aivan kuten jotkut eivät välitä taiteista, musiikista, seksistä, matkustelusta tms. ja toiset eivät voi elää ilman niitä.