Milloin voi sanoa että rakastaa?

Up

Onpa vanha ketju kaivettu ylös. Varmaan riippuu vähän siitä suhteesta, että kuinka tiiviisti yhdessä on oltu ja mitä yhdessä koettu. Jos alkutaipaleella on ollut paljon isoja juttuja niin varmaan nopeastikin voi tunteet syvetä niin, että tietää rakastavansa. Ja kun sen tietää niin sen voi sanoakin. Itselleni mies puolen vuoden kohdalla kertoi, että rakastaa. Valtavasti. Tuli juuri oikeaan hetkeen.

[quote author="Vierailija" time="26.09.2012 klo 12:12"]

Rakastuminen muuttuu rakastamiseksi sitten, kun alkuhuuma on ohi, ja pitää alkaa tehdä töitä suhteen kasassa pysymisen eteen.

Kaikilla ei välttämättä mene näin päin. Mulla menee toiste päin. Ensin rakastan ja sitten ehkä rakastun. Ja kyllä erotan eron näiden välillä.

Mua on aina ahistanu hirveesti, jos joku tulee ja sanoo että rakastaa minua. Oon kasvanu perheessä, jossa tunteet näytetään avoimesti, eli ei sieltä tule ainakaan tämä ongelma. Mutta siis ahdistavaa kuulla kun joku sanoo mulle noin tai ajatus siitä, että pitäs pystyä sanomaan jollekkin noin.

T. Ymmärtäväisen kumppanin itselleen löytänyt.

Kertoi ekojen treffien jälkeen aamulla kun herättiin sängystä. :)



Olihan se vähän aikaista eikä mitenkään tuntenut minua. Otin sen jutut tosissaan parin kuukauden jälkeen, silloin kun saattoi vähän enempi puhua että mitä minussa nyt rakastaa, kuin vaan minua fyysisessä mielessä. ;)

Toisille voi olla aina liian aikaista. Mutta noin keskimäärin ajattelisin, että sitten kun ollaan yhdessä koettu jonkinlainen taival. Että jos vaan kerran viikossa käydään baarissa juttelemassa niin kahden kuukauden jälkeen ois ihan liian aikaista, mutta jos tämä aika vietetään tiiviimmin yhdessä jotain suuria tunteita, suruja ja iloja, kokien niin pari kk voi riittää.

Sitten kun tuntuu siltä, että rakastaa.



Minä lipsautin sen vahingossa sängyssä kesken aktin, alle viikko seurustelun alkamisesta. En edes tajunnut sanoneeni sitä, mutta aktin jälkeen mies kysyi, olinko tosissani, kun sanoin, että rakastan. Olin vähän kuin puulla päähän lyöty, mutta sanoin että kyllä, rakastan sinua, koska siltä minusta tuntui.



Mies hymyili ja sanoi rakastaneensa mua ensitreffeistä alkaen.



Ja nyt suunnitellaan häitä...



Ei näihin ole mitään "oikeaa aikaa".

mitä sitä sen enempää miettimään! Aviomiehelleni sanoin sen ensimmäisen yhteisen yön jälkeisenä aamuna, ja hän minulle.



Sitä on ihan turha miettiä että mikä on toisen mielestä liian aikaista, koska se vaihtelee ihan valtavasti. Minusta ja monesta muusta eii ole koskaan liian aikaista, eikä rakkaudentunnustus tarkoita mitään sen suurempaa kuin että sillä hetkellä tuntee rakkaudentunnetta toiseen. Joku toinen taas ajattelee että rakkaudesta voi puhua vasta kun on suunnilleen varma että haluaa viettää loppuikänsä tämän ihmisen kanssa, ja hänelle voi puolen vuoden seurustelunkin jälkeen olla liian aikaista.



Mutta kehottaisin sanomaan sen vaan heti kun siltä tuntuu, ja jos toinen menee siitä vaivautuneeksi tai jotain niin asian voi keskustella läpi.

Monet tuntuu sekottavan täällä rakastumisen tunteen ja rakkauden tunteen.

Monet tuntuu sekottavan täällä rakastumisen tunteen ja rakkauden tunteen.

No jos täällä on kyse siitä rakastamisesta, niin vasta vuosien päästä.

Rakastuminen muuttuu rakastamiseksi sitten, kun alkuhuuma on ohi, ja pitää alkaa tehdä töitä suhteen kasassa pysymisen eteen.

Ainahan toki VOI sanoa "olen rakastunut sinuun", mutta käytönnössä "minä rakastan sinua" tarkoittaa ihan sitä samaa.

Kylläpä yksinkertaisesta asiasta osataan tehdä vaikea.

Monet tuntuu sekottavan täällä rakastumisen tunteen ja rakkauden tunteen.

jokainen saa puhua näissä asioissa ihan niin kuin tahtoo.

Minä puhun kyllä rakkauden tunteena siitä hellästä lämmöstä, jota tunsin miestäni kohtaan ensimmäisenä aamuna. Samanlaista lämpöä voin tuntea syliini istahtanutta suloista kissaa kohtaan vaikka, ja sanon silloin rakastavani sitä enkä olevani siihen rakastunut.

Eikä se tunne miestä kohtaan mulla ainakaan mitenkään erilaiseksi ole muutunut näiden 13 vuoden aikana kun on naimisissa oltu. Ihan sama lämmin, syvä tunne siitä että kuulumme yhteen se on kuin oli silloin ensimmäisenä aamuna. Sen rinnalle on toki kasvanut muita tunteita, kuten syvä kiintymys ja luottamus.

Rakastuminen muuttuu rakastamiseksi sitten, kun alkuhuuma on ohi, ja pitää alkaa tehdä töitä suhteen kasassa pysymisen eteen.

Koska meidän ei ole koskaan tarvinnut tehdä mitään töitä suhteen kasassa pysymisen eteen, vaikka yli vuosikymmen on naimisissa oltukin!

Vastasin, että vaikka tykkäänkin ja on hyvä olla niin en koe vielä niin voimakkaasti. Mies ei pahastunut. Meni vielä yli 3 kk, kun olin varma, että voin sanoa miehelle samaa. Ja myöhemmin mnetiin naimisiin ja saatiin lapsia.

Up