Läheisriippuvainen kaveri ahdistaa...
Asutaan toisistamme kaukana ja tämä kaveri usein kertoilee minulle, miten kaipaa minua jne. Se on ihan ok, mutta viime aikoina on alkanut ahdistamaan hänen purkauksensa aiheeseen liittyen: "minulla on ikävä sinua :("-viestejä satelee ja jossen vastaa niihin, pommittaa kysymällä samaa asiaa uudestaan ja uudestaan.
Kommentit (18)
Minullakin on läheisriippuvainen kaveri. Hän tulisi kotiini asumaankin jos vain päästäisin =)
Minun tapaukseeni on tepsinyt selkeät säännöt ja rajat. Olen sanonut suoraan etten arkena juuri puhelimeen vastaile, sillä teen vuorotyötä ja jollen ole töissä, saatan olla nukkumassa. Eli asiat voi hoitaa tekstiviestein tai sähköpostilla. Myöskään en suostu näkemään kuin parin kuukauden välein (korkeintaan!), muuten tulisi pyyntöjä joka viikonlopulle.
Ruikutuksia en suostu kuuntelemaan, vaan totean vain jämäkästi että olispa mullakin aikaa tylsistyä/ikävöidä, tuntuu että koko aika joku on tunkemassa kylään tms. Kaverin ahdistus ei toki siitä vähene, mutta minun ei tarvitse toimia aikuisen tukijalkana.
Ehkä vaikka liian seurankipeä voisi olla oikeampi termi? Eikö läheisriippuva tarkoita vähän muuta, olen näin ymmärtänyt.
Seurankipeä on eri asia kuin läheisriippuvainen.
Minä olen seurankipeä, juttelen erittäin mielelläni varsinkin puhelimessa ja kuuntelen myös toista,hänen huoliaan ja juttujaan. Onneksi näitä ystäviä on paljon ettei tarvitse aina soitella yhdelle ja samalle.
Viihdyn toki myös yksin ja tarvitsen oman rauhan välillä,mutten ikinä jätä vastaamatta kenellekään.
Ainakin tuo minun tapaukseni on siis masentunut ja ahdistunut, ei halua kantaa vastuuta elämästään ja olostaan, vaan toivoo että saisi seurailla vierestä kun minä elän elämääni. Hänen oma elämänsä on kuin synkkä musta kuilu minne hänet hylätään yksin kärsimään.
Seurankipeä tyyppi kai osaisi hakeutua erilaisiin yhteisöihin ja hankkia monia eriä piirejä joissa hengailla, tämä minun kaverini taas toivoisi että joku tulisi ja taikoisi hänet onnelliseksi, ilman että hänen tarvitsisi itse vaivautua tekemään mitään muutoksia.
Hänellä on epämääräistä ahdistusta, sen verran tiedän. On huonossa parisuhteessa jne., eli mielestäni aika klassinen tapaus.
Mikset sano sille suoraan että lopettaa jatkuvan viestien laiton, suuttuu sitten siitä tai ei. Onhan jokaisella oikeus vetää ne omat rajansa.
Miten näiden ikivanhojen ketjujen nosto teknisesti onnistuu??
Vierailija kirjoitti:
Miten näiden ikivanhojen ketjujen nosto teknisesti onnistuu??
Vastaamalla
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on läheisriippuvainen kaveri. Hän tulisi kotiini asumaankin jos vain päästäisin =)
Minun tapaukseeni on tepsinyt selkeät säännöt ja rajat. Olen sanonut suoraan etten arkena juuri puhelimeen vastaile, sillä teen vuorotyötä ja jollen ole töissä, saatan olla nukkumassa. Eli asiat voi hoitaa tekstiviestein tai sähköpostilla. Myöskään en suostu näkemään kuin parin kuukauden välein (korkeintaan!), muuten tulisi pyyntöjä joka viikonlopulle.
Ruikutuksia en suostu kuuntelemaan, vaan totean vain jämäkästi että olispa mullakin aikaa tylsistyä/ikävöidä, tuntuu että koko aika joku on tunkemassa kylään tms. Kaverin ahdistus ei toki siitä vähene, mutta minun ei tarvitse toimia aikuisen tukijalkana.
Huh miten kuulostaa tutulta! Eräs ystäväni on jotenkin ottanut liian läheisen roolin kanssani ja minua ahdistaa tämä. Näin kävi kun erosin poikakaverista ja vietin vähän enemmän aikaa tämän ystävän kanssa. Kun seurustelin oli luonnollista että oltiin vähemmän tekemisissä. Mutta nyt on raha jotenkin ylittynyt. Jatkuvasti laittaa viestiä mitä tehtäisiin vkl ja haluaa tavata ja soittelee. Aikani ei riitä jatkuvaan kanssakäymiseen enkä haluakaan olla vain yhden ystävän kanssa tekemisissä kun on muitakin ja tapaan sukulaisiakin silloin tällöin.
Nyt sitten kävi niin että olin töistä todella väsynyt enkä vastaillut viesteihin. Tuli puhelu enkä vastannut kun olin jo nukkumassa ja aamulla taas viesti "onko kaikki hyvin". Joka päivä pitäisi olla yhteydessä! En vaan jaksa!
Miten olette saaneet asiat perille tämän kaltaisille ystäville? Koitan vetää rajaa, sanon ei käy ja on muuta ja töissä menee mehut jne. Tuntuu ettei vaan mene jakoon. En haluaisi katkaista ystävyyttä mutta nyt on todella ahdistunut olo jatkuvasta pommituksesta.
Vierailija kirjoitti:
On lesbo. Hiivuta hänet pois.
No ei uskalla jos vaikka innostuu hänkin ja tulee enemmän lähelle.
Minun tapaukseeni on tepsinyt selkeät säännöt ja rajat. Olen sanonut suoraan etten arkena juuri puhelimeen vastaile, sillä teen vuorotyötä ja jollen ole töissä, saatan olla nukkumassa. Eli asiat voi hoitaa tekstiviestein tai sähköpostilla. Myöskään en suostu näkemään kuin parin kuukauden välein (korkeintaan!), muuten tulisi pyyntöjä joka viikonlopulle.
Olisikin noin helppoa! Tämä ystävä on suunnitellut mitä tehdään syyslomalla. Sanoin etten halua suunnitella mitään ja vastasi että ei tarvi hän suunnittelee. On kyllä pantava tiukka raja taas tälle kaverille. Jotenkin pitää meikäläistä niin ihanana että haluaisi jakaa jokaisen päivän kanssani ja muuttaa saman katon allekin. Kerran vihjasi sellaista kimppa- asumista. Mun pitää löytää uusi poikakaveri jos vaikka auttaisi....tai sitten pamautan suorat sanat että lopetetaan yhteydenpito tai rajataan se 1krt kuukauteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On lesbo. Hiivuta hänet pois.
No ei uskalla jos vaikka innostuu hänkin ja tulee enemmän lähelle.
Sorry, ymmärsin väärin ja vastasin oudosti.
Voisko olla lesbo? Ja ihastunut.
Opetelkaa taas riippuvaisen ja läheisriippuvainen ero. Kaverisi kuulostaa enemmän riippuvaiselta.
Vierailija kirjoitti:
Opetelkaa taas riippuvaisen ja läheisriippuvainen ero. Kaverisi kuulostaa enemmän riippuvaiselta.
Miten erottaa nämä toisistaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten näiden ikivanhojen ketjujen nosto teknisesti onnistuu??
Vastaamalla
Mitä järkeä näissä on nostaa?
ja tarvitsisiko ihan ammattikuuntelijaa.