Saako aikuiset lapset kieltää isäänsä menemästä uudelleen naimisiin?

Helmet sai nuoruudenheila.Mutta lasten äiti pysyi rakkaampana.Tässä tosiaan äidin sädekehää kiilloteltiin lasten kautta oikein kunnolla.Toivottavasti sama käy poikien mielessä jos eivät hekään menisi uudelleen naimisiin kun vaimoke "kuolee".

Jos löytää uuden kumppanin, niin eikös se ole hyvä asia? olsiko yksinäinen isä parempi? Sukulaismies meni 69 v naimisiin samanikäisen naislesken kanssa. Miehen suku suhtautui erittäin positiivisesti asiaa, mutta vaimon vanhin tytär ei ole antanut äidille uutta avioliittoa anteeksi. Nyt ovat olleet naimisissa jo 8 vuotta, ja ainakin miehen parempi terveys, uudelleen herännyt aktiivisuus on täysin uuden vaimon ansiota. Mies hoiti omaishoitajana ekaa vaimoaan, ja kyllä se elämänpiiri kutistui niinä vuosina tosi pieneksi. Nyt on herännyt elämään uudestaan.

Jos löytää uuden kumppanin, niin eikös se ole hyvä asia? olsiko yksinäinen isä parempi? Sukulaismies meni 69 v naimisiin samanikäisen naislesken kanssa. Miehen suku suhtautui erittäin positiivisesti asiaa, mutta vaimon vanhin tytär ei ole antanut äidille uutta avioliittoa anteeksi. Nyt ovat olleet naimisissa jo 8 vuotta, ja ainakin miehen parempi terveys, uudelleen herännyt aktiivisuus on täysin uuden vaimon ansiota. Mies hoiti omaishoitajana ekaa vaimoaan, ja kyllä se elämänpiiri kutistui niinä vuosina tosi pieneksi. Nyt on herännyt elämään uudestaan.

parilla tutulla käynyt niin, että kun äiti mennyt uudestaan naimisiin, ovat lapset (etenkin pojat) kääntäneet selkänsä, joten vanhuspari saa tulla keskenään toimeen niin mökillä kuin kotona. Ehkä onjoskus raskasta saada venettä vesiltä tai siivota rännejä, mutta oma valinta.

Ja iäkkään vanhemman tulee valita joko yksinäisyys ja lasten seura silloin tällöin, tai yhteiselämä ilman aikuisia (oletettavasti, vaikka käytös kuulostaa esiteinin käytökseltä) lapsia?

Pojat vaan pelkää perinnön kapenemista....



Mä olin onnesta soikeana kun isäni 74v löysi uuden elämän pari vuotta nuoremman naisen kanssa. Heillä oli ihana yhteiselämä kunnes isäni kuoli 78v:nä.



Ei olisi tullut mieleenkään estää isää olemasta onnellinen, he eivät menneet naimisiin mutta jos olisivat halunneet niin ensimmäisenä olisin onnitellut! Itseasiassa ex-mieheni oli vihainen isän suhteesta ikäänkuin hän olisi unohtanut äitini muiston (äitini oli läheinen exälle)

parilla tutulla käynyt niin, että kun äiti mennyt uudestaan naimisiin, ovat lapset (etenkin pojat) kääntäneet selkänsä, joten vanhuspari saa tulla keskenään toimeen niin mökillä kuin kotona. Ehkä onjoskus raskasta saada venettä vesiltä tai siivota rännejä, mutta oma valinta.

Mutta mökkitalkkareita voi palkata vaikka "lapsukaisten perintörahoilla".

siksi sun kannattaa teetää avioehto jonka mukaan uudella vaimollasi ei ole avio-oikeutta omaisuuteesi. Avioehto on sikäli pätevämpi kuin testamentti koska se pitää rekisteröidä maistraatissa ja sen purkaminen vaatii molempien puolisoiden suostumuksen. Testamentin voi repiä tai "hävittää" milloin vaan.

parilla tutulla käynyt niin, että kun äiti mennyt uudestaan naimisiin, ovat lapset (etenkin pojat) kääntäneet selkänsä, joten vanhuspari saa tulla keskenään toimeen niin mökillä kuin kotona. Ehkä onjoskus raskasta saada venettä vesiltä tai siivota rännejä, mutta oma valinta.

Mutta mökkitalkkareita voi palkata vaikka "lapsukaisten perintörahoilla".

olleet ilmaisina apulaisina. Jättävät tekemättä tai yrittävät itse, yleensä epäonnistuen.

Naapurissa oli todella surullinen tilanne, kun leskipariskunta löysi toisensa. Olivat lähes 7-kymppisiä molemmat. Kuuntelivat lapsiaan ja EIVÄT menneet naimisiin. Ostivat yhteisen osakkeen naapurista puoliksi ja asuivat siinä lähes 10 vuotta. Laittoivat maan tasalla olevan rivari-kolmionsa siihen malliin, että siinä oli vanhusten hyvä olla.

Sitten mies sai eräänä päivänä infarktin ja kuoli. Ennen kuin naapuri oli haudassa, ilmoitti miehen lapset, että koti menee myyntiin ja leskelle sitä ei myydä. Onneksi kyseessä oli sen verran vanha taloyhtiö, että lunastuspykälä löytyi ja vanha leskirouva sai pitää asuntonsa.

Muuten rouva olisi lähtenyt asunnosta kuukauden sisään.

Eli naimisiin vaan, niin ahneet ilkeät kakarat ei pääse väliin.

Kun itse olet 70- wee, haluatko, että kakarasi määräilevät, saatko mennä naimisiin vai et ?



Minä en halua ja jos joku yrittää tulla määräilemään, niin tuolla on viis hirttä poikki

tuollaista pykälää kyllä tunne.

jos lapset ei halua.Hekin pelkää perinnön puolesta.Älä isi mee naimisiin,tuu takas kotiin.

Mun isoisä hoiti mummua vuosia. Viimeiset kaksi vuotta ei pystynyt enää kotona hoitamaan, mutta kahdesti päivässä kävi mummua syöttämässä vanhainkodissa ja piti aina pitkään kädestä kiinni. Loppuun asti teki velvollisuutensa ja jopa veteraanikuntoutukset jätti väliin, kun "kun se odottaa mua siellä joka päivä".



Kuoleman jälkeen oli 79-vuotias pirteä ja autoileva pappa. Löysi jostain tansseista uuden naisystävän ja nämä aikuiset lapset inc. äitini olivat aivan raivona. Miksi? Koska se nainen oli kuulemma rahan perässä ja aikoo tyhjentää heidän perintönsä suitsait. Ehkä olikin tai sitten ei ollut. Koskaan ei selvinnyt, koska isoisä kuoli yllättäin seurusteluaikana jo. Kyllähän niitä "tyhjentäjiä" on olemassa, mutta toisaalta kyse oli saman ikäisestä leskestä, niin mikäs siinä olisi ollut nauttia elämästä yhdessä.

Nyt olisi tosirakkaus kyseessä! Nimittäin nuoruudenheila 50-luvulta ennen kuin tapasi lastensa äitiä ollenkaan.Sellainen missi/malli isoilla silmillä ja hoikalla varrella varustettu nainen.Nyt vaan pojat ne kaksi vanhinta hanaa vastaan ettei sovi enää naimisiin mennä päälle 70v.

Saavat kieltää. Saa totella, jos haluaa, mutta ei ole pakko.

Naapurissa oli todella surullinen tilanne, kun leskipariskunta löysi toisensa. Olivat lähes 7-kymppisiä molemmat. Kuuntelivat lapsiaan ja EIVÄT menneet naimisiin. Ostivat yhteisen osakkeen naapurista puoliksi ja asuivat siinä lähes 10 vuotta. Laittoivat maan tasalla olevan rivari-kolmionsa siihen malliin, että siinä oli vanhusten hyvä olla. Sitten mies sai eräänä päivänä infarktin ja kuoli. Ennen kuin naapuri oli haudassa, ilmoitti miehen lapset, että koti menee myyntiin ja leskelle sitä ei myydä. Onneksi kyseessä oli sen verran vanha taloyhtiö, että lunastuspykälä löytyi ja vanha leskirouva sai pitää asuntonsa. Muuten rouva olisi lähtenyt asunnosta kuukauden sisään. Eli naimisiin vaan, niin ahneet ilkeät kakarat ei pääse väliin.

kuin puolet, asunto-osakeyhtiöstä kun oli kyse. Kiinteistön kanssa astetta hankalampaa. Ja tuostakin olisi keskinäinen testamentti pelastanut.

yllättäen alkoi löytyä kaikenlaista Tatjanaa ja Ludmilaa eli noin 50v naista, jotka olisivat menneet naimisiin lesken kanssa. Jostain syystä morsianehdokkaat kaikkosivat siinä vaiheessa, kun selvisi, että leski oli (huolimatta prameasta talosta ja isosta autosta) tyhjätasku. Kaikki omaisuus oli lasten nimissä.



Outoa. Eikö tosi rakkaus kestäkään rahattomuutta?