Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Te hylätyt ja petetyt naiset/miehet! Miten hoiditte itsenne takaisin elävienkirjoihin?
11.09.2012 |
Itse olen niin masentunut lääkityksestä huolimatta, että en syö, poltan vain tupakkaa ja juon kahvia, en jaksa liikkua. Suihkussa käyminen ja siivous on helvetillinen ponnistus. Itken ja katselen tyhjyyteen. Lapset pystyn jotenkin hoitamaan, vaikkakin itkuun purskahdellen. Tänään ystävä kävi vähän auttelemassa, mutta muuten olen yksin. Mulla ei esimerkiksi ole vanhemmista apua.
Kommentit (7)
...tuosta kaikesta aikaa 4.5 vuotta enkä vieläkään ole ns. selvillä vesillä. Tulee huonompi aikoja kun en jaksa mitään muuta kun perusjutut mutta nykyään on onneksi myös hyviä hetkiä kun jaksan vaikka mitä ja nautin elämästä.
Mieliala on nyt puoli vuotta ollut oikein hyvä, se ei enää heittelehdi, on hyvä olla mutta kyllä siihen aikaa sitten menikin - ja voimia.
Tsemppiä !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen päässyr täysin yli jo n. vuosi sitten. On uusi mies, edellistä parempi. Pääsin yli kiinnostumalla muista miehistä. Ja ihastumalla yhteen tiettyyn. Jonka kanssa suunnitellaan yhteistä tulevaisuutta, häitä ja lapsia.
pohjalla myös,kokeillussa eri lääkkeitä,ei oikeaa vielä löytyny. tää on weemäinen sairaus tämä masennus.valon pilkahduksia välillä tulee mut ne häviää kyl tosi nopeesti. et ole yksin muista se.apua on saatavilla ja saatava. voimia sinulle toivottellee mies 34 vuotta ja monta vuotta mennyt suotta... :)
Jos kerta mies osoittautui ku*ipää petturiksi niin hyvä,että pääsit eroon siitä ja nyt huolehdit itsestäsi ja lapsista! Ei kukaan petturimies olen tuollaisen itsetuhoisuuden arvoinen! Totta kai se sattuu ja sitä tuntee itsensä välillä maailman surkeimmaksi, mutta ei pidä antaa sen petturin voittaa. Paras kosto on elää hyvin ja olla onnellinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin ammattiauttajalla, söin lääkkeitä ja podin kaikki mahdolliset tunteet. Kymmenen vuoden kuluttua tunnen olevani jaloillani eikä jättäjä herätä enää mitään tunteita. Toivon hänelle pelkkää hyvää.
Alue: Aihe vapaa
Tosi kannustavaa :((