Mistä asiasta raivostuit viimeksi miehellesi

ärsyttäähän tuo joskus, ihan pikkuasioita...

pystyy keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan ja saattaa paasata siitä itselleen tärkeästä asiasta tuntikausia. Joskus meinaa mennä hermo kokonaan, kun suhteellisuuden tajua ei löydy.

ettei ehdi kotiin syömään. Siinä sitten jälleen kerran istuttiin lasten kanssa ruokapöydässä ja ihmeteltiin kun ei isiä näy eikä edes vastaa puhelimeen.

kun se sanoi,ettei rakasta mua.

siitä lähtien on tunteet mennyt yhtä vuoristorataa.

vihaan sitä,mitä se mulle teki!

millä oikeudella yksi ihminen tuhoaa toisen! etenkin kun se tietää,ettei voida erota!

oliko pakko tuhota?

ja voihan vee,kuinka sitä rakastankaan!!

tänää ois ollu hääpäivä,mitäpä luulette sainko lahjaa,saati onnittelua..

syönyt aamupalaksi viimeiset leivät eikä ottanut uutta sulamaan pakastimesta ja kaiken lisäksi oli jättänyt tyhjän leipäpussin leipälaatikkoon. Menin olohuoneeseen mököttämään ja sillä välin hän otti leipää pakastimesta, laittoi mikroon ja teki ne muutenkin minulle valmiiksi ja tarjoili anteeksipyyntöjen kera :)

syönyt aamupalaksi viimeiset leivät eikä ottanut uutta sulamaan pakastimesta ja kaiken lisäksi oli jättänyt tyhjän leipäpussin leipälaatikkoon. Menin olohuoneeseen mököttämään ja sillä välin hän otti leipää pakastimesta, laittoi mikroon ja teki ne muutenkin minulle valmiiksi ja tarjoili anteeksipyyntöjen kera :)

Mutta en jaksa ihan pikkuasioista - jos ei ole ottanut leipää pakkasesta otan itse ja laitan suoraan jäisenä paahtimeen. Minuutti jo homma hoidettu ilman riitaa:D Enemmän energiaa kuluu hukkaan jos tuntikausia kiukuttelee....

hellasta päälle, onneksi mulla on helvatan hyvä kuulo, ihmettelin kun joku ritisee ja siellä suli muoviastia iloisesti. Se ei IKINÄ kato kunnolla. Ja sit se ei ees tajua tehdä mitään, seisoo vaan ja möllöttää. Jos en ois ollut kotona, se ois havahtunut vasta kun palohälytin huutaa. Siinä vaiheessa kun se alkoi huutaa mä olin jo hoitanut tilanteen ja avannut ikkunat jne. Hella ois ollut ilmiliekeissä.

tuttavalta. Kielsi alkuksi käyneensä siellä, mutta myönsi sitten.

Olin äksy ja valmis heivaamaan koko miehen pihalle.

Sen piti tulla hakeen mut töistä autolla ja miestä ei vaan näy ei kuulu. No mä siinä vartin verran odotan, ennes rupeen soitteleen, et missä se taas luuhaa. No aikansa kun puhelin hälyttää, niin tää unisena vastaa kotoa ja sanoi nukahtaneensa, ja meiltä ajomatkaa mun tuöpaikalle menee semmoiset 1/2 h. Joo hiton kivaa oli odotella siinä ukkoa ilkosalla ostoksien kanssa, ja niinkuin se ei ois jo riittänyt, niin kotona sillä kaikki oli ihan hassallaan, vaikka aamulla lupas imuroida huushollin valmiiksi. Suutuin.

Koneessa oli lapsen juhlavaatteet jotka sotkeentuivat keskiviikkona synttäreillä ja perjantaina oli uudet kekkerit joissa vaatteita taas tarvittiin.

Mutta ärsyynnyin kun piti alkaa juuri silloin tiskaamaan, kun olisi pitänyt olla lähdössä (sanoin että tiskaamaan ehtii myöhemminkin ja voin vaikka itse tiskata, että päästään ajoissa lähtemään kun oli sovittu).

Ärsyttäähän se, mutta näyttää sitä ei parane, tai ei saa enää ikinä. Mies on täydellisen itsekäs nykyään: koska häntä ei haluta, en minäkään saa saada, koska hän on viimein keski-ikäisenä löytänyt itsensä eikä enää toimi toisten mielen mukaan.

hiippaillen. Ei ole mukavaa.

olen koittanut sopia ruokailutapojen opettamisesta lapsille, eli kun on syöty, kiitetään ja lähdetään sitten pöydästä, eikä juosta vähän väliä närppimässä jotain. Eikös taas äsken, kun tytär lähti pöydästä ja ruoka jäi kesken, mies huutaa perään:" tulisitko vielä ottamaan leipää?"



Mulla menee hermot, kun ihan sama mitä sen kanssa jostain sopii, menettely on kuitenkin jotain muuta...

Ei ollutkaan koko aikaa siellä missä sanoi olevansa vaan olikin toisaalla ja koitti sopia tapaamista erään naisen kanssa.



2,5 vuotta on vastaavaa paskaa tullut eteen muutamien kuukausien välein, joten viimeisin kerta oli se, kun räjähdin oikein kunnolla. Nyt on miehellä ns. "viimeinen mahdollisuus", joten jos vielä mokaa niin tämä oli sitten tässä.

Minä raskaana noin rv 38.

puol tuntia sitten. Miehellä käytössä mun vanha läppäri, jonne on jäänyt jotain vanhoja juttuja, vaikka suurin osa kyllä siirrettiin, kun ukko sen valtas.



No sieltä löyty kirjeenvaihtoa mun ja yhden miehen väliltä viiden vuoden takaa (eli neljä vuotta ennenkun me edes tavattiin). Osa oli aika rivoakin juttua. No, mieshän siitä sitten vetää herneen nenän ja mä näin punasta sekä siitä, että siitä että luki mun henk. koht. asioita.



Pakko olo kysyä lukeeko se myös mun päiväkirjaa, tekstareita, naamakirjan inboksia ja sähköposteja... Ei kuulema lue, mutta ehkä mä kuitenkin vaihdan salasanat...

Mulla on huomenna tärkeä noin tunnin kestävä lääkärin aika, minne en halua mennä vauvan ja taaperon kanssa. Mainitsin miehelle tuosta heti kun sain ajan mutta mies ei tajunnut, että hänen pitää olla kotona hoitamassa lapsia. Hän oli sopinut jonkun tapaamisen, mutta onneksi sitten siirsi sitä.

Kun ei osaa laittaa kenkiään paikalleen eteisessä. Se on kumma ku 2 ja 4veet osaa kyllä mut ukon kengät aina hujan hajan... ikuisuus ongelma