Oletko joutunut koskaan työpaikan järjestämälle naurukurssille?

ja homma oli juuri niin pepukasta, kuin ap kuvaili.

Siellä siis ajatuksena, että kun yksi nauraa niin nauru tarttuu muihinkin. Ja sitten on tuloksena joukko väkinäisesti nauravia ihmisiä, jotka eivät kehtaa olla nauramatta.

Meidän duunissa on kyllä ties mitä tiimi- ja virkistyspäivää joka kuukausi, mutta koskaan en ole niihin osallistunut. Kyllä meillä ainakin saa tehdä normaalin työpäivän konttorilla ne jotka ei halua noihin osallistua.

li kyllä hukkaan heitettyä rahaa

Mutta virkistystapani ovat toisenlaisia kuin naurukurssi ;) ap

hengenkohotusstressinpoistotyöhyvinvoinnintsemppauskursseja, jotka pidetään kaiken lisäksi jossain korpimetsän keskellä, missä porukat yöpyy kerrossängyissä homeisissa mökeissä tai vastaavasti Tallinnan-laivaristeilyllä pesuaineenhajulla peitetyissä oikeasti oksennuksenhajuisissa hyteissä.



Toivottavasti tuollaista ei meille tule.

Työpaikallani on kyllä järjestetty moinen älyttömyys pari vuotta ennen kuin menin sinne töihin eli käytännössä 8 vuotta sitten. Vielä nöiden vuosienkin jälkeen kiertää juttua, miten väkinäistä ja noloa se olikaan.



Tässä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on jotain positiivistakin. Tällaiset naurujoogat on ekana karsittavien listalla.



Tässä yhteydessä haluaisin suositella joskus vuosi sitten kotikatsomossa tullutta Lumihiutalemuodostelma -pienoiselokuvaa. Sen nähneet tietävät, miksi mainitsin tässä yhteydessä (joo, ei sentään ollut naurujoogaa siinä henkilöstöpäivässä).

Työpaikallani on kyllä järjestetty moinen älyttömyys pari vuotta ennen kuin menin sinne töihin eli käytännössä 8 vuotta sitten. Vielä nöiden vuosienkin jälkeen kiertää juttua, miten väkinäistä ja noloa se olikaan.

Tässä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on jotain positiivistakin. Tällaiset naurujoogat on ekana karsittavien listalla.

Tässä yhteydessä haluaisin suositella joskus vuosi sitten kotikatsomossa tullutta Lumihiutalemuodostelma -pienoiselokuvaa. Sen nähneet tietävät, miksi mainitsin tässä yhteydessä (joo, ei sentään ollut naurujoogaa siinä henkilöstöpäivässä).

Virkistäydyn ajatuksella miten saisin mahdollisamman paljon rahaa?

virkistyspäivän ohjelmana oli nauruterapiaa.



Itse en tykännyt, koska koin painetta, että pitää nauraa vaikka ei naurattanut yhtään. Yritin heittäytyä mukaan, mutta silti se nauru oli väkinäistä, ja mielestäni teennäistä. En tykännyt yhtään!



Miksi virkkaripäivillä ei voisi käydä vaikka esim. teatterissa, elokuvissa, urheilemassa jotakin kevyttä porukalla (esim. sauvakävelyä ulkona kivassa luonnonkauniissa paikassa), issikkaratsastusta, jokin helppo käsityökurssi, tai tutustuminen mielenkiintoiseen museoon, tai käydä syömässä porukalla kivassa ravintolassa.



Miksi aina pitää olla jotakin ihmeen kirkkovenesoutua jääkylmässä ilmassa (veneestä mahdotonta poistua takaisinpäin heti kun väsyttää, eikä seuruetta voi vaihtaa kesken kaiken), tai imrovisaatiokurssia/nauruterapiaa, tai itseilmaisukurssia (leikitään eri eläimiä)???

ja aikuinen, haluaisin henkilöstöpäivän olevan sellaisen, että siellä voi pysyä aikuisena muiden aikuisten joukossa. (Enkä tällä tarkoita mitään alkoholiin viittaavaa.)



Joku aiempi sanoikin hyviä ideoita. Henkilöstöpäivän idea on irrottautua työkavereiden kanssa vähän vapaammalle niin, että työasioista voidaan keskustella ilman tavallista työpainetta mukavasti ajatuksia vaihtaen. Mulle ne kirkkovenesoudut ja sauvakävelytkin toimii, mutta ei naurujooga.



(Olen se, joka kertoi tulleensa työhön pari vuotta sen jälkeen kun firmassa oli pidetty naurujooga.)

virkistäytymistä, eikä mitään pakonomaista suorittamista. Ihmisiä on erilaisia ja voisi olla vaikka muutama vaihtoehto, josta valita. Yksi porukka lähtisi viinikurssille, toinen elokuviin, kolmas vaikka kauneushoitolaan tms. Ihan oman kiinnostuksen mukaan. Sitten olisi oikeasti virkistynyt ja työkin tuntuisi taas vähän kivemmalta.

Sellainen myös virkistyspäivän ohjelmaan. On rasittavaa käydä small talkkia koko päivän jollain sauvakävelyllä, kun ei voi paeta sitä edes omaan työhuoneeseen, jossa sentään saa olla rauhassa työhön keskittyen.