Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miesystävän käytös
31.10.2012 |
Minulla on lapsi. Lähtee usein vkl na toiselle kotipaikkakunnalle kavereita tapaamaan. Koskaan ei ota meitä mukaan vaikka suurimman osan ajasta viettää perheen luona jossa lapsia. Ei halua mennä yhdessä kauppaan lähes koskaan. Hänellä on auto, mulla ei edes korttia. Jos pyydän häntä työpäivän jälkeen hakemaan lasta tarhasta, lähes aina "mököttää" kun joutuu palveluksen tekemään. Istuu koneella paljon ja menee 19-21 nukkumaan arkisin. Joudun illat olemaan yksin. Tuntuu ettei sitä miestä edes ole olemassa. Sitten kun lapsi on isällään ja ollaan kahestaan niin antaa paljon enemmän huomioo ja menee myöhemmin nukkumaan. Eihän tässä ole mitään järkeä?? Mikä mua vaivaa etten oo aikasemmin lähteny tästä, itkettää ja raivostuttaa.
Kommentit (6)
Nyt juuri on sopiva hetki siihen. Aloita oma, hyvä elämä lapsesi kanssa. Tuollaista miestä ette tarvitse elämäänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt juuri on sopiva hetki siihen. Aloita oma, hyvä elämä lapsesi kanssa. Tuollaista miestä ette tarvitse elämäänne.
Tuntuu silti vaikealta päästää irti, mies osaa kyllä olla tosi huomaavainen mutta ei ilmeisestikään ole tyytyväinen itse eikä edes halua olla meiän kanssa. Itsekäs se ainakin on. Tuntuu niin tyhjältä, oon kaikki "vapaa aikani" käyttäny miehen kanssa. Oikeasti haluan nauttia arjesta, mutta arki ollu yhtä kökköä. Nyt on tosiaan aika lähteä lopullisesti.
että ehkä sanomisistaan huolimatta, mies ei ole täysin sinut sen seikan kanssa, että sinulla on lapsi. Olin vähän samankaltaisessa tilanteessa hetken - siis suhteessa muutoin ihanan miehen kanssa, kunnes tajusin, ettei asia siitä tule koskaan muuttumaan. Ja koska erillistä pakettia ei ole olemassa, vain minä ja lapsi yhdessä (huolimatta kaikesta aikuisesta parisuhdeajasta), niin parempi meidän on olla kaksin, kuin minun sellaisessa suhteessa, jossa lapsikaan ei saa olla oma itsensä, eikä oikein kukaan muukaan.
Valitan, mutta ero lienee paras ratkaisu. Kyllä sinä löydät vielä sellaisenkin miehen, joka on ihana ja huomioonottavainen sinua kohtaan, mutta MYÖS lastasi kohtaan. =)
Jaksamista...
Niin kai se on ettei mies ole valmis isäpuoleksi. Ollaan siis jo tilanteessa että mietitään jatketaanko suhdetta. Ei jatketa se on nyt mulle selvä homma, tätä on jatkunu jo 3 vuotta..
Mutta tiedät varmaan itsekin. Pistä äijä pihalle vaan. Löydät jonkun paremman, joka hyväksyy myös lapsesi. Tsemppiä!
Alue: Aihe vapaa
!!