Mies ei pääse yli siitä, että kerroin ihastuneeni toiseen. Miksi minä pääsin?

Klassinen: kolme pientä alle nelivuotiasta lasta ja alkoi seinät kaatua päälle. Mies oli pitkään töissä, kun ei jaksanut huutorallia kotona. Ja minä pakenin kavereiden luo heti, kun mies suvaitsi saapua kotiin. Oltiin molemmat väsyneitä ja täysin kypsiä toisiimme.



No, ihme, että mies ihastui työpaikallaan kollegaan ja minä kaveriini. No, ei mikään ihme. Kummallakin ihastus jäi tasan sille asteelle, minkäänlaista etenemistä ei tapahtunut. Kunhan vietettiin aikaa ja avauduttiin tahoillamme ja nautittiin huomiosta.



Kun sitten oltiin ihan aallonpohjalla ja eron partaalla, kerroin ihastuksestani. Mies sekosi ihan täysin, mutta seuraavana päivänä kertoi omasta ihastuksestaan, jonka olin jo arvannutkin. Luulin, että oltiin "tasoissa", koska molempien henkinen suhde oli ihan samalla tasolla.



Eipä ollutkaan. Mies ei ole vieläkään toipunut tästä minun ihastuksestani. Meni monta vuotta ennen kuin edes kunnolla pystyi lausumaan tuon toisen miehen nimen ilman että oma mies alkaa vääntelehtiä.



Nykyäänkin muistuttaa aina minun "suhteestani", vaikka itsellään oli ihan samat kuviot.



Ottaa päähän. Miksei se pääse siitä yli? Ja miksi minä pääsin?