Antaako miehesi harrastaa?
Onko kenelläkään muulla miestä, joka ei anna sinun harrastaa omia juttujasi? Kyseessä sitten liikunta (lenkkeily ym), "tyttöjen illat", kampaajalla käynti, shoppailureissut - ihan mitä vaan. Olen pikkuhiljaa herännyt itse siihen todellisuuteen että meillä on vain miehen menoja ja meidän yhteisiä menoja. Jos yritän kertoa, että olisi oma meno tiedossa, niin johan on miehellä "tärkeämpää ja kiireellisempää" tekemistä tiedossa. Jos pidän pääni ja menen, niin naama norsunv*tulla on kun JOUTUU lasten kanssa kotiin jäämään. Ovelta takaisintullessa saan lähes takuuvarmasti kuulla että meni taas pitempään mitä kerroin menevän, joskus jopa soitellut perään että etkö ala tulla jo.
Pällihän tässä kohta hajoaa. Mitään en saisi itse harrastaa. Miehellä sen sijaan on oma oikeutensa järkätä usean päivän rilluttelumenoja ja saunailtoja, eikä niistä ole toista sanomista.
Miten saan itseäni niskasta kiinni ja otan asian puheeksi. Mahtaa siitä sota tulla.
Kommentit (10)
kuin tehty :P olen luonteeltani ihminen, joka ajattelee yhteistä taloutta (rahanmeno kuten kampaaja, omat reissut ym) ennemmin kuin omaa hyvinvointia ja jaksamista, sekä selvästikin riitoja välttelevä. Ja jotenkin olen ottanut lastenhoidonkin omille harteilleni itselleni perustelemalla että minähän nämä lapset halusinkin, ei mieheni lasten tekoa ehdottanut.... Mutta jossain se raja on tultava vastaan, muutenhan olen kohta vain taloudenhoitaja, jolta pitäisi saada tasaseen seksiäkin. Se nyt vähiten tällä hetkellä kiinnostaakin, kun oma jaksaminen aika nahkeeta, nuorin tenavista muutaman kk vanha.
sun miehesi tarvitsee selvästi harjoitella vastavuoroisuutta. Sä voit laittaa puhelimen äänettömälle tai kiinni, jos mies ei osaa olla hetkeä lasten kanssa sivistyneesti.
Vaikea neuvoa, kun olisi pitänyt alusta lähtien valita oikea asenne. Molemmilla on oikeus viettää vapaa-aikaa ja harrastaa, vaikka omat harrastukset/menot olisivat toisen mielestä typeriä.
Lapsiperheessä lasten hoito pitää tietysti järjestää. En osaa sanoa, miten ottaa asia puheeksi muuten kuin nostamalla kissa pöydälle: että haluan omaa aikaa. Voi olla hyvä olla konkreettinen ja esittää vaikka valmiiksi tietty aika/vko, jolloin odottaa miehen hoitavan yhteisiä (?!) lapsia.
Mutta se asenne on tärkein: parisuhteessa molemmat ovat aikuisia, joiden ei tarvitse kysyä toisiltaan lupia!
ja teette 3kk taulukon, jossa kummallekin yhtä paljon lastenhoitoa, kotitöitä ja vapaata.
Kuulostaa lapselliselta mut monesti miehet tarvii konkretiaa eli mustaa valkoisella että tajuat tilanteen, se ny vain on silviisiin.
Eli. Jääkaapin oveen lista: pyykinpesu, vaatteet kaappeihin, astianpesukone, imurointi, moppaus ja teidän nimet. Kumpikin laittaa rastin nimensä perään kun tehny ja viikottain tarkastatte asian.
Lastenhoidosta ja vapaasta sovitte siten, että kummallakin esim (jos lapset päiväkodisssa arkisin) että esim 40h kummallekin lastenhoitoa viikossa ja 10h omaa aikaa. Ja omaa aikaa ei saa ylittää ja pidä huoli että käytät oman vapaasi. Jos mies haluaa yli yön reissun niin se on noin 40h vapaata eli käyttää kuukauden vapaansa siinä sitten.
Olet ymmärtänyt oman elämäsi tarkoituksen väärin. Olteko siirtynyt äidin ja isän hallinnasta suoraan miehen alamaisuuteen? Oma elämä ja oma tahto ovat sinulle ehkä täysin vieraita.
Ymmärrän, jos tuo olisi sinun oma valintasi etkä todellakaan elämältä mitään muuta toivoisi kun miehen, lasten ja kodin hoitamista. Tavallinen länsimainen nainen kuitenkin ajattele toisin, aloituksesta päätellen sinäkin.
Miksi sinä annat miehen hyppiä silmille ja määrätä asioistasi? Sinä suomalaisena naisena olet aivan yhtä täysivaltainen kansalainen kuin Mies. Siksi sinä voit poistua ovesta ulos illaksi, yöksi tai vaikka viikoksi ihan omalla päätöksellä. Lupaa ei tarvitse kysyä, siirry sinäkin ilmoitusmenettelyyn.
Niinhän miehesikin tekee.
mut käytännössä täyttää kaikki illat omilla menoillaan, jotka tietenkin on tärkeämpiä ku mun, joten enhän mä voi mihinkään mennä, ku jonkun pitäis huolehtia 3v:sta + pienen koululaisen läksyjen teosta ja harrastamaa menoista :(.
Eikä mun mies muutu, yritetty on. Nytkin mulle yks päivä selvis, että on alkanut kahden eri joukkueen joukkueen johtajiks. Että ehkä sit parin vuoden päästä voin käydä esim kerran viikos vesijuoksemas..
surullista mut en tilanteelle mitään mahda.
Ja jotenkin olen ottanut lastenhoidonkin omille harteilleni itselleni perustelemalla että minähän nämä lapset halusinkin, ei mieheni lasten tekoa ehdottanut....
Oma moka. Ja varmaan ennen lasten tekoa seurustelitte jonkun aikaa, silloin ois nääkin asiat jo pitänyt selvittää/ sopia, tai ainakin tajuta millainen mies on. Samalla lailla kai se on kontrolloinut sun tekemisiäsi jo seurusteluaikana?
monesti miehet tarvii konkretiaa eli mustaa valkoisella että tajuat tilanteen, se ny vain on silviisiin. Eli. Jääkaapin oveen lista: pyykinpesu, vaatteet kaappeihin, astianpesukone, imurointi, moppaus ja teidän nimet. Kumpikin laittaa rastin nimensä perään kun tehny ja viikottain tarkastatte asian.
Ei oo totta? Jos mies on noin urvelo, niin miten se on saanut naisen? Mä ymmärrän jos tollanen lista on jääkaapin ovessa lapsia varten mutta että aikuista miestä varten?? No kai tollasia sitten on, ja vielä naisiakin jotka niiden kanssa lisääntyy.
mun miehessä on vähän samaa vikaa. Sen kanssa ei auta muu kuin lähteä vaan vaikka jää perään napisemaan. Harvoin tulee tosin käytyä kun ei sitä valitusta jaksa kuunnella.
Mies on sitä mieltä että mulle riittää kun käyn töissä. Hän on lapsen kanssa kotona joten hän tarvii sitten sitä omaa aikaa :D
Ei mitään syyttelyä eikä väninää, sanot vaan että vapaa-ajan menot eivät mene tasan ja aiot saada aikaan muutoksen. Molemmilla on oikeus viikossa x määrään omaa vapaata, viettää sen sitten missä ja miten haluaa. Asiasta ei neuvotella.