Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yliaktiiviset sukulaiset!!
08.10.2012 |
Mitä teen kun mieheni perhe on sellainen että ovat päivittäin tekemisissä toistensa kanssa. Heidän tyyliinsa kuuluu kovaan ääneen toistensa arvostelu ja ottavat kantaa kaikkeen toistensa elämissä. Auttavat toki toisiaan jne. touhuavat yhdessä. Perheessä on tavallaan naisvalta, miehen siskojen miehetkin ovat hiljaisia ja ovat jo hyvissä ajoin vetäytyneet syrjemmälle "hullunmyllystä" jota perheen naispuoliset pyörittävät. Nyt kun Olen uutena tullut tähän heidän sukuunsa ja odotan lasta perheen ainualle poikalapselle, joka vielä sattuu olemaan nuorin(lellitty tietysti), tuntuu että tulee korvista ulos kun pitäisi olla joka kissan ristiäisiin osallistumassa ja kokoajan soittelemassa ja kyläilemässä. Naisena tietenkin olettavat minun olevan yhtä aktiivinen sosiaalisesti kun hekin mutta kun en vain voi. Stressaan asiaa päivittäin ja mietin miten heille kertoisin haluavan omaa rauhaa ja keskittyä tämän MEIDÄN perheeseen johon kuuluu nyt minä, HEIDÄN POIKANSA/pikkuveljensä ja tuleva vauva. Mukavia he ovat mutta olen niin paljon erilaisempi ihminen kun he ja olen tottunut hoitamaan omat asiani omalla tavallani valitsemaan ketä tapaan silloin kun minulle sopii. Aktiivisina ihmisinä he eivät ymmärrä mitä väsymys on tai eivät sitä suostu edes myöntämään vaikka tuntisivatkin. Raskaus on minulle ollut alusta asti vaikea, sairalomalla olen ollut ja pelkkä kaupassa käynti on päivän suoritus. Sosiaaliset paineet vie voimat :( Mitä teen tai miten saisin heille kerrottua asiasta ilman että loukkaisin heitä, mukavia he ovat ja läheisiksi tulleet mutta liika on liikaa.... apua
Kommentit (4)
Niin olen vähän ajatellut tässä pikkuhiljaa alkaa rajoittamaan tätä yhteydenpitoa. Anoppi vain soittelee usean kerran päivässä ja pitäisi kohta taas olla menossa kylään mutta päätin että jään kotiin ja mies saa käydä itsekseen. Helpompi sitten kun lapsi tulee niin voin vedota lapsen päivärytmiin ja siihen ettei vain yksinkertaisesti ehti ja vierailuille ei ole niin usein aikaa kun on "muuta hommaa" :) On vain hyvä päästä avautumaan tänne kun tuo mies ei oikein ymmärrä, sanoo vain että ei minun tarvitse mennä aina hänen mukanaan sinne. Kait tästä selviää...Eiköhän jokaisella äidillä ole oikeus rakentaa sellainen "pesä" perheelleen jossa ei ulkopuoliset sanele tekemisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko suku tuli kylään kerralla ja moneksi päiväksi. Myös aina meidän kyläillessä yhden luona, tulivat kaikki muutkin perheineen sinne - huh mitä sokkihoitoa minulle! Onneksi eivät ole riitelevää sakkia, vaikka mielipiteensä osaavatkin sanoa.
Kun saimme ekan lapsen, oli pakko tehdä rajaa, ja se oli koliikkilapsen kanssa hulluuden rajamailla pyöriessä helppoakin, eh.
Nyt olen jo tottunut hullunmyllyyn ajoittain, kun tunnen heidät niin hyvin. En silti jaksa päivien yökyläilyjä edelleenkään, ja vaadin oman tilani. Muut kunnioittavat sitä, vaikka olen varma, että välillä pitävät minua epäkohteliaana, kun ei kaikkeen lähde mukaan.
Silti olen saanut mieheni suvusta toisen perheen itselleni, enkä vaihtaisi heitä pois.
Tsemppiä! Pidä rajasi, ettet väsy - olet mukana siinä määrin kuin jaksat. Jos miehesi ymmärtää sinua, niin hyvin teillä menee.
Kiitos ihanasta kommentista. Nyt raskaana kaikki tuntuu 100% rankemmalta kuin ennen ja kaiken ottaa itseensä ja stressaa oman ja vauvan hyvinvoinnista muutenkin. Ehkä osaan kääntää vielä joskus tuon suvun ylitsevuotavan avun ja huolehtimisen voimavaraksi. ;)
Alue: Aihe vapaa
Ilmoita vaikka, että tulet oikein mielellään viikonloppuisin käymään kahvilla, mutta viikolla on muuta tekemistä.