Miten, oi miten, saada elvytettyä lähes kuolleet tunteet?

ne pitää elvyttää? En ymmärrä. Jos rakkautta ei ole, silloin erotaan. En usko että suhde on kovin kestävä jos tunteita pitää "elvyttää" välillä.

ne pitää elvyttää? En ymmärrä. Jos rakkautta ei ole, silloin erotaan. En usko että suhde on kovin kestävä jos tunteita pitää "elvyttää" välillä.

Jos haluaa kestävän suhteen, pitää oppia elvyttämään tunteensa niinä huonoina aikoina.

Meillä suhde on kestänyt nyt 10 vuotta, eikä mitään laimeita kausia ole eikä tosiaan ole tarvinnut kertaakaan miettiä etten rakastaisi miestäni tms.

Meillä suhde on kestänyt nyt 10 vuotta, eikä mitään laimeita kausia ole eikä tosiaan ole tarvinnut kertaakaan miettiä etten rakastaisi miestäni tms.

Ja oletat tämän perusteella ettei ap:n esittämää ongelmaa voi kellään muulla olla?

tuota edes hirvittävän vakavana suhteena, "liitosta" puhumattakaan, jos asutte eri osoitteissa. Onhan se aivan täysin eri asia elää arkea saman katon alla kuin omissa kämpissä. Mutta neuvoisin, ett viettäkää yhdessä joku ihana loma tai muu irtiotto niin kyllä ne tunteet palaa jos niitä on tai sitten tosiaan vaihtoon koko mies, elämä on lyhyt :)

Jos ei suhdettaan hoida niin kyllähän se nuupahtaa ennemmin tai myöhemmin. Pitää haluta rakastaa, jos ei halua, niin ei sitä sitten rakastakaan.

ja meillä on lapsia, joten tilanne hieman erilainen. Näihin vuosiin on mahtunut tosi kuolleita jaksoja, mutta mieheni on aina vakuuttunut rakastavansa mua yli kaiken ja jostain se mun rakkaus on myös pulpahtanut pintaan. Meillä tuo toisen erityinen huomioiminen myös arjessa, jutteleminen tärkeistä asioista ja lomailu ovat olleet avainasemassa.

Jos mun mies ei olis vienyt jalkoja mun alta, niin en olis alkanut hänen kanssaan tekemään lapsia enkä jatkanut suhdetta kovin pitkään.

tuota edes hirvittävän vakavana suhteena, "liitosta" puhumattakaan, jos asutte eri osoitteissa. Onhan se aivan täysin eri asia elää arkea saman katon alla kuin omissa kämpissä. Mutta neuvoisin, ett viettäkää yhdessä joku ihana loma tai muu irtiotto niin kyllä ne tunteet palaa jos niitä on tai sitten tosiaan vaihtoon koko mies, elämä on lyhyt :)

Ainoastaan me kaksi tiedämme toisillemme lupaamat asiat.

T. ap

Meillä suhde on kestänyt nyt 10 vuotta, eikä mitään laimeita kausia ole eikä tosiaan ole tarvinnut kertaakaan miettiä etten rakastaisi miestäni tms.

Ja oletat tämän perusteella ettei ap:n esittämää ongelmaa voi kellään muulla olla?

oleta ettei tunteet voi viilentyä, mutta ihmettelen miksi niitä pitää väkisin sitten yrittää elvyttää?

Mihin katosi rakkaus?

Pääsääntöisesti koen vaan pettymystä, kyllästymistä ja ärtyisyyttä miestä kohtaan.

Ero olisi tavallaan helppo ratkaisu, sillä emme asu yhdessä eikä yhteisiä lapsiakaan ole (toisella kierroksella kumpikin), mutta yhteistä historiaa on jo ehtinyt karttua kuin myös yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia.

Mistä saan kaivettua positiivisia tunteita?

Miten elvyttää suhde?

Se ensimmäinen puolivuotta on intohimoista seksin täyttämää suhdetta. Sen jälkeen siihen toiseen on jo tottunut. Samaan aikaan alkaa toisen huonojakin puolia löytymään. Se mitä tuosta jää jäljelle, vastaa paljolti kysymykseen. Jos se suhde on kestänyt vain muutaman vuotta pitäisi vielä olla lähes rakastunut olo. Varmaan kumppanin kanssa keskustelemalla selviää mihin suuntaan tuo on menossa.

Itselläni 20 vuotta yhdessäoloa on jo monimutkaisempi tilanne. Siinä tuo puoliso tuntuu lähinnä kämppikseltä. Eroaminen olisi henkisesti hyvin raskasta.