Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hoikat ja normaalipainoiset ihmiset, koetteko te nälkää koskaan?
06.02.2012 |
Jätättekö tietoisesti aterialla hiukan nälkäisen olon, joka menee ohi 15-30min päästä... Vai miten ihmeessä osaatte pitää annoskoon sopivana?? Vaatiiko se tarkkailua?
Olen pitänyt liian monta vuotta huolta siitä, että nälkä ei olisi koskaan. Nyt laihdutan tehodieetillä ja nämä tuntemukset on outoja. Ihan oikeasti maha murisee välillä ja suu napsaa. Vartin päästä tunne menee ohi ja palaa sitten myöhemmin.
Kommentit (46)
168/51
Aterialla syön aivan normaalisti, mutta ennen lounasta/päivällistä mulla on rehellinen nälkä (2-3 h edellisestä ruuasta).
Leipää en yleensä syö ruuan kanssa, juomana vesi. Ainoat erot mitä oon huomannu tukavampien kanssasisarten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ähky on epämiellyttävä olotila. Kun ei ole enää nälkä, lopetan syömisen.
Jos annoskokojen vähentäminen tuntuu niin vaikealta, syö ihmeessä enemmän kasviksia, niitä saa ja pitääkin syödä niin että napa raikaa.
Ja on minulla nälkä, päivittäin ennen ruokaa. :)
vain aamu- ja iltapalalla. Yksinkertausesti syön vain liian suuria annoksia. Olo on hyvä kun on kunnolla täynnä. Ja se on liikaa. ap
Kyllä minulle aina välillä nälkä tulee ja syön sitten kun oikeasti haluan, en kellon mukaan. Nälkä iskee päivän mittaan ainakin, jos syön aamiaisen. Jos aamiaista ei ehdi vetää, saatan mennä jollain ihme-energialla ja kahvilla koko päivän ja syödä vasta illalla suht paljon.
Olen ollut joskus kymmenisen kiloa painavampikin ja silloin söin kellon mukaan kun treenasin paljon isoilla painoilla ja halusin paljon lihasta. Nykyisin olen lähinnä hoikka ja lihakset erottuvat jonkin verran. En jaksa sitä työtä, mikä ruuan vahtaamisessa ja yltiösäännöllisessä syömisessä on.
Ennen joka ateriaa. Ja joka kerta syön ihan mahani täyteen, en jää nälkäiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä koen. Aamulla en pidä nälkäisenä olemisesta, mutta illalla jotenkin nautin siitä. Mikään ei ole mukavampi tunne, kuin että on vähän nälkä ja tietää, että vatsa pysyy litteänä. Jollain sairaalla tavalla siis osaan nauttia siitä nälän tunteesta.
vain aamu- ja iltapalalla. Yksinkertausesti syön vain liian suuria annoksia. Olo on hyvä kun on kunnolla täynnä. Ja se on liikaa. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En syö jos ei ole. Aamulla, lounaalla, iltapäivällä ja illalla syön nälkääni sen verran että ei enää ole, ylimääräisestä tulee paha olo.
mä syön nopeesti (ahmimalla) eli se kylläisyyden tunne tulee vasta jälkeenpäin. Kun lopetan ruokailun, niin lisääkin mahtuis, mutta en halua ähkyn tunnetta itseeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä puoli lautasellista. Sitten keitetyt vihannekset tms. Sitteb vasta varsinainen ruoka. Sitä ei ymmärrettävästi mahdu kauheasti lautaselle.
Syön ihan normaalia ruokaa ja mahan täyteen. Mutta en mitenkään ähkyyn.
ja kuulosteltava kuoleeko siihen tunnissa vai ei :)) Tuokin voi olla totta, että syön liian nopeasti. En ehdi tuntea kylläisyyttä syödessäni vaan olen jälkikäteen ähkyssä. Sairasta kyllä, nautin jotenkin siitä olosta! Kun on oikein täynnä ja melkein paha olla -ja siitä on hyvä olla -josta taas on syyllinen ja häpeällinen olo ---- ja se taas on oikein mulle, koska olen niin huono ihminen.
Tässä olisi kognitiivisille terapeuteille työmaa. Ei vaan koitan nyt ihan oikeasti kuulostella itseäni ja oppia uusille tavoille. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että syön kaikkia ravintosuosituksia vastoin. Aivan jäätävä annos safkaa kerran päivässä. En mä jaksa mitään kahta ruokaa päivässä väsätä. Napostelen jonkun verran, vaihtelee ihan päivän mukaan millä mitalla. Tietty aamupala. En näe nälkää.
Mitat 172/62
En harrasta ikinä liikuntaa. Olen hoikka. Eli runsaasta ruoan ahtamisesta huolimatta näin. Toki tietty löysä kun en kiinteytä, eli lihaksia ei ole. = laihan läskin prototyyppi.
että syön kaikkia ravintosuosituksia vastoin. Aivan jäätävä annos safkaa kerran päivässä. En mä jaksa mitään kahta ruokaa päivässä väsätä. Napostelen jonkun verran, vaihtelee ihan päivän mukaan millä mitalla. Tietty aamupala. En näe nälkää.
Mitat 172/62
En harrasta ikinä liikuntaa. Olen hoikka. Eli runsaasta ruoan ahtamisesta huolimatta näin. Toki tietty löysä kun en kiinteytä, eli lihaksia ei ole. = laihan läskin prototyyppi.
eli en ole ns. laiha läski (enää!, aiemmin olin kyllä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloin itse saada painoa vasta 30+ ikäisenä, kun hyötyliikunta jäi pois työmatkoilta. Kymmenessä vuodessa olen kerännyt kaiken, nyt on -10 kiloa laihdutettu mutta 30 jäljellä.
tossa joulun kiepeillä oikein hoksasin, että mulla ei ole oolut nälän tunnetta pitkään aikaan. ja sitä myöden ylipainoa 20 kiloa.
No nyt mäkin opiskelen tätä nälänsietoa ja taistelen noita ylikilojano pois.
Ei ole nälkä vaan syön nimenomaan silloin kun on nälkä. Mitat 160/50kg. Jännää on että mulla meni vuosia kun kituutin salaateilla ja erilaisilla laihiksilla ja ruokarajoitteilla ja olin koko ajan dieetillä ja painoin silloin 56kg. Plus että olin koko ajan jotenkin tietoinen syömisistä ja podin huonoa omatuntoa kun söin herkkuja.
Tajusin jo silloin että söin kaikenlaisiin tunteisiin.
Sitten elämään astui mies ja tuli muutakin sisältöä kuin diettailu ja hups vaan, paino putosi ja on pysynyt 5 vuotta tässä samassa. Välissä raskaus ja taas sama paino kuin ennen sitä. Eli selkeästi, mitä pienemmässä roolissa ruoka on elämässä, sitä paremmin paino pysyy hallinnassa.
En tunne nälkää. Voin olla kokonaisen päivänkin syömättä, jos en itse aktivoidu ottamaan syötävää. En syö aamupalaa ja usein jätän lounaankin välistä, tästä on tullut vain tapa. Illalla alan sitten miettimään ruokapuolta - usein syönkin vain yhden aterian päivässä ja juon iltateet lisukkeineen.
Hävitin näläntunteeni kun muutamia vuosia sitten laihdutin kymmenen kiloa nyörit kiinni -menetelmällä. Enkä ole kaivannut sitä takaisin, painonhallinta on nyt todella helppoa: voin syödä mitä haluan, enkä liho. Näen säännölliset 5-6 ateriaa päivässä vain tapasyömisenä ja pakkoahtamisena.
Tv. 163/50
Työpaikkaravintolassa normaali annokseni on: puoli ruokalautasellista salattia (meillä on aina jäävuorisalaatti, tomaatti, kurkku, ja sitten vaihtelevasti muita lisukkeita, esim. erilaisia kaaliraasteita, porkkanaraaste,kesäkurpitsaraaste, pähkönöitä, siemeniä, papuja). Raasteita otan varsinkin näin talvella reilusti, kun tomaatit mauttomia ja jäävuorisalaatti tökkii.
Sitten pääruoka: 1 peruna ja lisuketta kohtuumäärä (esim 1 kanafile, 4-5 lihapullaa). Juomana rasvaton piimä ja vesi. Lisäksi yleensä otan leivän, joko näkkäri tai ruisleipä.
Yleensä otan myös pienen annoksen jälkiruokaa.
Tämän annoksen jälkeen olen kohtuutäynnä, ähkyyn en syö itseäni koskaan ja osaan ottaa urokaa sen verran että pois ei tarvise heittää.
T: 170 cm/56 kg
Ilmeisesti koemme näläntunteen suurempana uhkana kuin normaalipainoiset. Oikeasti tämä nälkä on aika lievä nytkin, mutta silti niin vaikea tunne, ettei meinaa unta saada. Taidan suhtautua ruokaankin suuremmalla tunteella kuin fiksummat. Se ei ole vain polttoainetta, se on elämän suola! Nautinto! Palkinto!
Pitäisikö ruveta tekemään niin pahaa ruokaa, että siitä ei saa mitään positiivista palautetta aivoilleen? :P
Alue: Aihe vapaa
jod on epämääräisen ruokatauot