Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko normaalia 7v käytöstä? Hermot menee!
06.02.2012 |
Aiemmin ihan loppuvuodesta syntynyt ekaluokkalainen käyttäytyi jo ihan mallikelpoisesti. On kyllä aina ollut voimakastahtoinen ja voimakkaasti eläytyvä, mutta kuitenkin yhteistyökykyinen ja suurimman osan ajasta yhteistyöhaluinenkin.
Nyt meno on todella vaikeeta ihan kaikessa. On alkanut puhua päälle, keskustelee huutamalla. Vie tavaroita käsistä kuin pikkulapsi ja kaikkein ikävintä on nyt alkanut nuoremman sisaruksen läpsiminen ristiriitatilanteissa (ei ole koskaan aiemmin ollut väkivaltainen). Ruokailu on yhtä sikailua ja nirsoilua ja vakiokysymys on "Onks pakko?". Mitään ei kuule, mitään ei muista hoitaa tai huolehtia. Toruttaessa vakiovastaus "Oho, unohtu." tai "Mitä sitten?".
Mitä ihmettä tämä on? Pitäisikö huolestua, kun meillä on lähes 2-vuotiaan tasolle taantunut isokokoinen vauva? Koulussa menee kuulemma tosi hyvin opettajan mukaan.
Kommentit (3)
Kuulostaa ihan siltä normaalilta vaiheelta, jossa ollaan isoja ja silti niin pieniä ja ei oikein tiedetä, miten päin pitäisi olla... Koulun alku on iso muutos, kun päiväkodin vanhin ja kokenein siirtyy kouluun, jossa onkin ihan pieni ja epävarma kaikesta.
Kestä talvi ja syksyllä teillä asuu reipas ja itsenäinen tokaluokkalainen. Pidä rajat sitkeästi ja tyynesti, älä salli sikailua ja muuten sitten kehu ja pidä hyvänä, vaikka vähän vastustelisikin.
Meillä oli syksyllä hankalaa, nyt alkaa rutiini löytyä ja elämä tasoittua. Muutaman viikon päästä tulee 8 v täyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minustakin välillä tuntuu, ettei tuo ekaluokkalainen esikoinen juuri kaksivuotiaasta kuopuksesta eroa. Toisinaan taas huomaan, kuinka iso ja fiksu osaa olla (eteenkin silloin, kun on aikuisen kanssa liikkeellä kahdestaan).
Seitsemänvuotiaassani on nuo kaksi puolta ja toisaalta saa kai ollakin. Ajattelen niin, että kokeilee sitä isona olemista tässä lapsuuden välimaastossa (onneksi on noita pienempi talossa, joiden tasolle taantua).Jos käytös muuttuu mielestäsi kokonaan, eikä enää lainkaan, koskaan, milloinkaan ole oma itsensä, kannattaa tietysti tarkistaa, ettei esim. ole tullut kiusatuksi ja käytös tästä syystä muuttunut.
Ilmeisesti sitten skarppaa koulussa tosissaan ja kotona temppuilee senkin edestä.
Vanhempainvartissa oli todella vaikea uskoa opettajan puhuvan meidän terroristista aj vielä uskomattomampaa oli näähdä saman vastarannankiisken toimia joulujuhlassa ja talviriehassa. Kavereita tuntuu olevan ja ovikello soi tiheään.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä minustakin välillä tuntuu, ettei tuo ekaluokkalainen esikoinen juuri kaksivuotiaasta kuopuksesta eroa. Toisinaan taas huomaan, kuinka iso ja fiksu osaa olla (eteenkin silloin, kun on aikuisen kanssa liikkeellä kahdestaan).
Seitsemänvuotiaassani on nuo kaksi puolta ja toisaalta saa kai ollakin. Ajattelen niin, että kokeilee sitä isona olemista tässä lapsuuden välimaastossa (onneksi on noita pienempi talossa, joiden tasolle taantua).
Jos käytös muuttuu mielestäsi kokonaan, eikä enää lainkaan, koskaan, milloinkaan ole oma itsensä, kannattaa tietysti tarkistaa, ettei esim. ole tullut kiusatuksi ja käytös tästä syystä muuttunut.