Onko kukaan joutunut hakemaan lastaan pois yöleiriltä?

En ole joutunut, mutta olen ollut monilla eri leireillä ohjaajana ja sitä kautta käynyt näitä asioita läpi.



Voitte sopia lapsen ohjaajan kanssa niin, että jos tulee ikävä, niin lapsi saa soittaa sinulle illalla. Mutta heti ensimmäisestä ikävästä et lähde lasta hakemaan, koska monilla jo soitto kotiin ja äidin rohkaiseva puhe auttaa pärjäämään yön leirillä. Ja joku on täälläkin joskus sanonut, että lapselle voi luvat hakea heti aamusta kotiin jos edelleen tuntuu siltä. (pätee siis osaan lapsista, paniikkiin ei lasta tietenkään saa leirillä jättää).



Jos lapsi ei ole ennen ollut pois kotoa yötä, niin silti moni lapsi pärjää oikein hyvin leireillä, koska siellä saa hyvää esimerkkiä muilta lapsilta, jotka viihtyvät oikein hyvin leirillä yötä ja pitävät sitä hauskana tapahtumana.



Itselläni oli noin 7-9-vuotiaana kausia, jolloin en todellakaan suostunut jäämään kaverille tms. yöksi, mutta leireillä ei ole ikinä ollut onglmaa. Leirillä on kuitenkin yleensä niin hauskaa ja paljon kavereita, ettei siellä edes ehdi tulla kauheasti ikävä. Ja jos tulee, niin kavereilta sai aina hyvää tsemppausta.



Älä vaan epäröi lapsen kuullen sitä, uskaltaako lapsi olla yn pois kotoa. KOska jos äiti epäröi, niin lapsikin epäröi eikä sitten edes usko itseensä.



Hyvää leiriä sekä lapselle että äidille kotiin :)

Täälläkin ohjaajakokemusta usemman vuoden ajalta.



Koti-ikävä asioista ei kannata kauheasti puhua ennen leirille lähtöä. Ehkä ohimennen käydä läpi siinä missä muutkin jutut (tyyliin: varahanskat löytyy täältä sivutaskusta ja jos tulee illalla ikävä, niin kerro siitä aikuiselle).



Kokemukseni mukaan näet toisilla lapsilla on myös "velvollisuus sairastua" koti-ikävään. Siitä on kotona puhuttu niin paljon (oletko nyt varma, ettei tule, no jos tulee, ettei nyt vaan tulis, ja tuleehan sulla sitten vähän äitiä ikävä...), että illan tullen jo jäävät oikein kuulostelemaan, että jokohan minusta tuntuisi pahalta.



Useimminhan leiriyö menee ihan hienosti ja kivaa on. Eikä toisaalta ole yhtään noloa, vaikka koti-ikävä tulisikin. Eikä sekään, ettei siitä pääse yli ja lapsi haetaan yöksi kotiin. On ollut niitäkin, jotka ovat käyneet yöksi kotona ja tulleet aamulla taas takaisin.