Nuoren jääminen yksin

se tyttäresi saa omantyylisiään kavereita kun lähtee opiskelemaan tms.



Kyllä niitä tulee pitkin ikää.

pitää jotain yhteyttä noihin biletyskavereihinkin... yht äkkiä joku niistä pamahtaa paksuksi ja tarvitsee ystävää joka jaksaa kuunnella ja olla mukana raskaudessa. Mäkään en välittänyt bilettämisestä kauheesti vaikka kaverit sitä teki, pidin silti yhteyttä ja jossain vaiheessa tilanteet muuttui. Nyt ollaan äitejä kaikki ja taas yhteisiä aiheita vaikka ollaan välillä oltu vuosiakin erossa :)

Harvakseltaan tullut uusia ystäviä vanhemmiten. Vaikeaa se tuntuu olevan, mutta toisaalta ei keinotekoinenkaan ystävyys ehkä kannata. Jos nuori on kuitenkin aktiivisesti mukana asioissa, eiköhän hän löydä vielä kaveripiiriä tästä uudemmista ympyröistään.

mutta parempi olla yksin kuin porukassa, jossa ei viihdy, eikä kunnolla pysty ilmaisemaan itseään.



Itse olin yksinäinen koko lapsuuteni ja nuoruuteni, mutta olen silti onnistunut keräämään ympärilleni lopulta ystäväpiirin. Ei se nopeaa ollut, mutta pikku hiljaa. Opiskellessa löytyy ainakin tuttuja, ja tuttujen kautta voi taas tavata lisää ihmisiä. Opiskelujen alussa on myös luonteva mennä mukaan kiinnostuksenkohteisiin liittyviin järjestöihin ym. ja sitä kautta tavata uusia ihmisiä.

läpi koko elämän. Monet muurosvaiheet ovat erityisen oivia uusien ystävyyksien solmimiseen (esim. opiskelu, työpaikka, harrastukset, lasten saaminen yms, eivät läheskään kaikki kaveeraa kouluaikaisten ystävien kanssa läpi elänmänsä).



Uskon, että tyttäresi tilanne ei ole mitenkään aivan ainutlaatuinen. Monille tulee tilanteita, että ystäväpiiri jää/muuttuu (muuton, muuttuvien kiinnostuksen kohteiden, erilaisten elämäntilanteiden jne takia). Minulla on kokemusta ajanjaksosta, jolloin tuntui, että olen kauhean yksinäinen, enkä varmaan enää ystäviä saa. Niin vain niitä ystäväiä on tullut ja välillä nyt perheellisenä on sitäkin ongelmaa ettei ehdi/jaksa pitää riittävästi yhteyttä kaikkiin ystäviin, joista välittää kovasti. Yritän nyt jo osata miettiä, että tämäkin on vain ajanjasko ja asiat muuttuvat, ja joskus on taas enemmän aikaan ja voimia.



Et kertonut onko tyttäresi vielä koulussa. Opiskelujen alkaminen tai jonkin uuden harrastuksen aloittaminen ovat ehkä lähestyviä hyviä tilaisuuksia tavata aivan uusia ihmisiä. Luo tyttärellesi näkymiä tällaisiin tulevaisuudenkuviin ja vala uskoa siihen, että uusia ihmisiä löytyy matkan varrella (vaikka hän ei edes valittaisi asiaa, voit jossain sopivassa välissä kumminkin puhua tulevaisuudesta ja muistella omaa nuoruuttasi).



Tässähän on hyvä tilaisuus myös sinulle ehkä tehdä kivoja juttuja tyttäresi kanssa, jotta mieli ainakin pysyy iloisena.



Entä löytyisikö naapurustosta vaikka lenkkikaveria, ei haittaa vaikkei ihan sielunsiskoa löytyisikään, mutta kivahan olisi vaikka harrastaa liikuntaa jonkun kanssa.



Varmaan myös yhteiskunnallisten asioiden parista voisi löytyä vaikka jotain järjestötoimintaa ilman, että tarvitsee itse lähteä politiikkaan. Luonnonsuojelua, ympäristöasioita, vaalien taustatyötä, nuorisoliikuntaa yms yms.



Mutta minusta kannattaa ajatella tulevaisuutta positiiviesti (niin äidin kuin tyttärenkin). Yksi uusi vuosi voi hyvin mennä ilman ohjelmaa. Ystäviä ja tuttavuuksia kyllä tulee eteen jos jaksaa olla kiinnostunut maailmasta ja muista ihmisistä. Loistava tulevaisuus odottaa varmasti.



Ja kuule, muista iloita tyttäresi kyvystä ja rohkaudesta muuttua siihen suuntaan, jonka hän kokee omakseen!

onko ap linjoilla vielä?

Kiitos kovasti vastauksista! Olen todella ylpeä tyttärestäni ja hänen kiinnostuksestaan yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Joskus vaan tulee surku, kun muut nuoret kohkaavat ja bilettävät ja tyttäreni vaan miettii maailman tulevaisuutta, luontoa ja sen saastumista ja sen sellaista. Nyt kyllä yksi ystävä soitti ja houkutteli huomisillaksi baariin. Ei häntä oikein huvita, mutta menee nyt kuitenkin. Joku dokumentti on kuulemma tulossa joltain kanavalta, jota mielummin katselisi, mutta lupautui nyt luopumaan siitä ja menee ulos.



Kiitos teille tosiaan, oli helpottavaa saada purkaa mieltään tästä itseäni painavasta asiasta. Itse olen ollut sellainen baareissa riekkuja, että ehkä siksikin ajattelen näin.

Tyttö on fiksuuntumassa. Menee sitten yliopistoon lipittämään punkkua, ei se niitä pissiksiä jää suremaan.