Jotenkin vähän kahdin eronneita

ja toivoo, ettei rakastu avioliiton aikana muihin?

varmasti pyörii todella monen parisuhteessa elävän naisen mielessä. Että voi kun kerran vielä sais oikein kunnolla rakastua!

tullut mieleen! Hyvä ystäväni on eronnut ja nyt rakastunut ja elää ihanaa alkuhuumaa. Olen iloinen hänen puolestaan ja kyllä ne muistot tulee mieleen, miten ihanan huumaavaa se on.

Henk.koht en usko, että omaan mieheen voi samalla tavalla rakastua uudelleen. Toki minäkin omaani rakastan, mutta se on toinen juttu. Ja siihen tyydyn.

Kyllä minun mielestäni pitkässä avioliitossa voi tulla sekä suvantovaihe jolloin kaikki menee vain arkisesti eteenpäin, mutta myös vaihe jossa tuntuu kuin olisi rakastunut uudestaan kumppaniinsa, tai ainakin löytänyt rakkaudesta jonkun uuden ulottuvuuden. Itse ainakin olen kokenut tämän.

enää koskaan tarvitse rakastua, siis sillä tavalla, että tahtoo parisuhteeseen ko. ihmisen kanssa. Olen ujo, ja rakastuneena lähinnä kärsin, kun jännitän niin paljon sitä ihmistä, keneen olen rakastunut. Kun pahin menee ohi ja tutustun ihmiseen paremmin, en enää jännitä ja silloin pystyn nauttimaan parisuhteesta.



Toki pieniä ihastumisia ja rakastumisen poikasia on ollut tässä parisuhteen aikanakin (n. 20 v. olemme olleet yhdessä), mutta niistä olen voinut nauttia ihan eri tavalla, kun ne tapahtuu lähinnä omassa mielikuvituksessa, ei tarvitse millään tavalla lähestyä sitä kohdetta. Ja ne menee aika nopesti myös ohi, joten niistä ei ole mitään haittaa omalle suhteella, päinvastoin, voivat jopa vähän piristää sitä.

varmasti pyörii todella monen parisuhteessa elävän naisen mielessä. Että voi kun kerran vielä sais oikein kunnolla rakastua!

Rakastan miestäni niin järjettömän paljon, etten voisi kuvitellakaan muita. Jos hän kuolisi tai jättäisi mut, en varmasti koskaan haluaisi uutta miestä. Ollaan oltu yhdessä 15 vuotta.

sitten ja samaa pähkin, enkö koskaan enää rakastu.