Haluan lomaa minuna olemisesta - onko tuttu tunne kenellekään?

En jaksa olla omien mielensisältöjeni kanssa päivästä toiseen! Voisipa joskus pitää taukoa ja olla vaikka päivän joku muu. Sen jälkeen varmaan taas omat ajatukset kelpaisivat, ja mieli olisi saanut levätä.



Onko kenenkään muun ajattelu näin urautunutta kuin minun tuntuu olevan? Arki pyörii ihan kivasti ja työni hoidan, mutta varsinaiset ajatukset ovat viikosta ja kuukaudesta toiseen samoja. Tai kehittyvät jollain lailla, mutta teemat pysyvät. Joskus yritän että nytpä ajattelen jotain aivan uutta asiaa, mutta se ei yllättäen olekaan ihan helppoa.



(Pitäis kai löytää hyvä kirja.)