Pidätkö itseäsi älykkäänä? Millä tavalla?

mutta en todellakaan liity mensaan, enkä missään tapauksessa hiisku kenellekään asiasta. Testiin menin mielenkiinnosta, ja tulos oli odottamaani korkeampi.



Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että olisi täysi sosiaalinen itsemurha paljastaa älykkyytensä muille.

ainakin testien mukaan. Eli kuulun 13% jotka on muita älykkäämpiä. En tuo mitenkään tätä julki missään. Ei äly ole minulle mitään kuitenkaan tuonut enemmän kuin muille, entä teille toisile?

ainakin testien mukaan. Eli kuulun 13% jotka on muita älykkäämpiä. En tuo mitenkään tätä julki missään. Ei äly ole minulle mitään kuitenkaan tuonut enemmän kuin muille, entä teille toisile?

ainakaan siten, että se näkyisi elintasossani tms. Pidän älykkyyttä kuitenkin tärkeänä osana persoonaani, ja nautin analyyttisyydestä ja ylipäätään siitä, että saan selvittää ilmiöitä pohjia myöten. Uskon, että elämänsisältöä ehkä olen saanut. Mutta luultavasti olisin ihan yhtä onnellinen ja tyytyväinen itseeni ilman älykkyyttäkin.

Ap

se mittasi mielestäni lähinnä matemaattista älyä. Sillä alueella en koe olevani älykäs. Kielellisesti koen olevani vähintään keskivertolahjakas, mutta se ei ole sama asia kuin älykkyys. Sosiaalisesti haluaisin olla paljon älykkäämpi.

Voisitko tarkentaa hieman?



Minusta vaikutat siltä että älysi ei ole kovinkaan korkea ja sikäli kun katson lasipallostani, niin suurin määrä kasvua on tapahtunut pakaroittesi korkeudella. Mutta että pääsi, se on keskivertoa huomattavasti pienempi.

Eii äly ole minulle mitään kuitenkaan tuonut enemmän kuin muille, entä teille toisile?

Olen saanut työpaikan johon monet hakevat ja harvat pääsevät, ja johon liittyy sekä sosiaalista arvostusta että hyvää taloudellista toimeentuloa.

Voisitko tarkentaa hieman?

Minusta vaikutat siltä että älysi ei ole kovinkaan korkea ja sikäli kun katson lasipallostani, niin suurin määrä kasvua on tapahtunut pakaroittesi korkeudella. Mutta että pääsi, se on keskivertoa huomattavasti pienempi.

Enemmänkin purkautua ja keskustella aiheesta, joka on siviilissä mahdotonta. Niinhän täällä muutkin tekevät tabu-aiheista.

Luen paljon kirjoja (sekä kauno- että tietokirjallisuutta) ja lehtiä (sekä sanoma- että aikauslehtiä). Seuraan paljon uutisia useammasta eri lähteestä, ja matkustelen paljon mikä osaltaan avartaa maailmankatsomusta.



Osaan kyseenalaistaa asioita ja ottaa selvää asioista pintaa syvemmältä. Tiedonjano on suuri, jos joku asia kiinnostaa niin tutkin sitä paljon, luin esim. koraanin ja paljon muuta islamilaista kirjallisuutta syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen.

Mäkin olen testien mukaan reippaasti keskimääräistä älykkäämpi, mensan testiä tosin en ole tehnyt vaan useita erilaisia testejä. Vaikka nuo testit ovat enimmäkseen olleet kuviopäättelyä ja matemaattisia ja spatiaalisia kykyjä mittaavia, niin en todellakaan koe olevani niissä mitenkään lahjakas. Päässälaskussa olen tosi huono, ja esim. "suuntavaistoni" on aivan tolkuttoman surkea. Jos vaikka olen rakennuksessa sisällä niin joudun katsoa ikkunasta ulos että tajuan miten se rakennus suhteutuu ulkomaailmaan. (En siis hahmota, että missä suunnassa mitkäkin rakennukset ym ovat, jos en näe ulos.)



Kielellisesti olen ihan lahjakas, ja yhtenä älykkäänä piirteenä pidän itsessäni kykyä nähdä asioissa paljon vivahteita ja harmaan sävyjä. Välillä siis tuntuu suorastaan häkellyttävältä väitellä (tai siis yrittää väitellä...) esim. av:lla, jossa monet eivät käsitä mitään muuta kuin mustan ja valkoisen. Olen analyyttinen, kriittinen ja pystyn nähdä asioissa eri puolia. Erityinen "analyyttinen silmä" minulla on psykologiaan ja mm. kielifilosofiaan liittyen.



Toisaalta yleissivistykseni esim. historian osalta on aivan surkea. Mutta yleistieto nyt ei suoranaisesti älykkyyttä olekaan. Se on vain tietoa... Olen myös välillä aika hidas, siis tajuan kyllä mutta joskus vähän viiveellä. Riippuu vähän päivästä miten leikkaa.



Koen olevani älykäs, mutten mikään poikkeuksellisen älykäs. Enkä koe hyötyneeni älystä erityisemmin, opinnotkin ovat vaan kestäneet ja kestäneet mm. ahdistuksen ja masennuksen vuoksi. Enää noita ei ole tosin. Vähän nuorempana kyllä. Ihme, että yläasteenkin selvisin 9,5 keskiarvolla (lukuaineet 9,8), kun olin aivan depressiossa 8- ja 9-luokat. Ehkä olin jopa vähän syrjitty juuri sen vuoksi, kun olin "hikari".

Koulusta selvisin aika helpolla, kunhan vain kuuntelin tunnilla. Yo-kirjoituksistakin sain eximiaa ja laudatureja, vaikka en rehkinyt.

Yliopistoon pääsin papereilla ja siellä huomasin, että tentteihin pitäisi lukeakin.

Olen aina ollut tasaisen hyvä matemaattisissa aineissa, kielissä ja äidinkielessä. Osaan yleensä ajatella loogisesti...