Suomalainen orjatyö

Ystäväni, jolla on täysin asiallinen koulutus- ja työkokemuspohja, palkattiin keväällä harjoittelijaksi erääseen yritykseen.



Häneltä odotettiin 110% työpanosta asiantuntijatehtävissä, mutta palkkaa maksettiin vain taskurahan verran. Kyseessä oli hänelle koulun puolesta pakollinen harjoittelu, jota työpaikalla käytettiin surutta hyväksi.



Harjoittelun aikana kävi ilmi, että hänen hoitamansa työtehtävät oli alusta asti budjetoitu niin, ettei niistä tule työvoimakustannuksia...

Mitä merkitystä on minimipalkalla?

tuon takia en ole vuosiin kouluttautunut. Tiedän kyllä mihin soppaan joutuisin. ORJATÖIHIN!



Tästähän on jo pitkään valistettu ja asiasta on kirottu. Siihen auttaa hiljaisen ihmisen lakko. Eli tietoisesti kurjistellaan tukien varassa ja vältellään töitä ja koulutuksia. Tämä on ainoa keino muuttaa lakeja. Pian suuret johtajat muuttavat työntekoa kannattavammaksi. Tämä edellyttää sitä että suuret joukot alkavat hiljaisen ihmisen lakkoon, jopa vuosiksi.



Aina löytyy hölmöjä jotka tekevät töitä orjapalkalla se on sääli. Maahanmuuttajille ja ulkomaalaisille tulisi valistaa tästä. Myös he ovat arvoisia saamaan parempaa palkkaa!

Heistä moni ei tiedä eduistaan. Heille pitäisi perustaa kassa, jotta hiljaisen ihmisen lakko mahdollistuisi myös heiltä.

Työkkäristä pakotetaan erilaisiin työharjoitteluihin, joista ei ole toivoakaan työllistyä. Ja miksikä ei, no siksi kun tietyt työpaikat käyttävät tosiaan hyväkseen näitä harjoittelijoita. Se on ilmaista työvoimaa.

Pidetään harjoittelijaa lain salliman ajan, sitten ei puhettakaan että tämä pääsisi sinne töihin.



Vähän ajan kuluttua samassa työpaikassa on taas uusi työharjoittelija.



Olin työkkäristä puolen vuoden työharjoittelussa firmassa, jossa oli ollut ainoastaan tällaisia työntekijöitä! Minä olin yhdeksäs, mun jälkeeni puolen vuoden kuluttua siellä oli taas uusi... Ainoastaan yksi oli vakituinen. Sekin oli ollut siellä töissä jo 10v ja teki ainoastaan osapäivätöitä.

Että sellaista.

Meistä molemmat on päässeet vakituisiin töihin "orjatyön" avulla. Mutta harvemminpa se kiinnostaa suomalaisia kun sama raha tulee makaamalla kotona...

Taitaa olla niin, etteivät nämä 400 000 vuotuista orjaa uskalla avata suutaan ja ajaa oikeuksiaan. Harjoittelijana olevien on viisaampaa pitää suu kiinni, ettei mene alta sekin työ, vaikka sitten palkatonkin.



Koulut taas pelkäävät, ettei heidän tuottamansa oppilasmateriaali lopulta kiinnostakaan yrityksia, jos työstä pitäisi jotain maksaakin. Työvoimaviranomaiset hyväksyvät käytännön riemumielin, koska saavat tilastoja siivottua ainakin väliaikaisesti, joskus jopa pysyvästi. Ei haittaa, että aika moni yritys käyttääkin systeemiä hyväkseen.



Yrityksille ja kasantaloudelle taas nykysysteemi merkitsee lisää kilpailukykyä, kun palkaton harjoittelija dilutoi kokonaispalkkakustannuksia talkoopanoksellaan.



Enemmän ääntä ja älämölöä asiasta! Jos eivät harjoittelevat hissukat sitä itse uskalla tehdä, niin joku rohkea toimittaja voisi nostaa asian julkiseen keskusteluun.

Vaan siitä, että harjoitteluun on pakko mennä jos sellaiseen määrätään- muuten ei tipu rahaa euroakaan! Jopa työkkärin kursseilla ilmainen harjoittelu on usein pakollinen osa kurssia ja kuvaavaa on, että moni kursseja pitävä ihminen on aiemmin työskennellyt työkkärille ja nähnyt, että asiakkaita on loputtomasti.

Ongelma koskee myös korkeakouluopiskelijoita. Esim amkissa ei todistusta tipu, jos et ole käynyt tekemässä talkoota jossain (koulun yhteistyö)yrityksessä.

Ongelma koskee myös korkeakouluopiskelijoita. Esim amkissa ei todistusta tipu, jos et ole käynyt tekemässä talkoota jossain (koulun yhteistyö)yrityksessä.

Täydet edut ja työpaikka? Puhutaan kuitenkin ihmisistä joilla ei välttämättä ole muuta työkokemusta kuin jäätelön myynti ja seurakunnalla isosena olo.

jos kuvittelet kaikkien korkeakouluopiskelijoiden olevan vähäisellä työkokemuksella varustettuja kaksikymppisia. Esim. liiketalouden ammattikorkeakouluopiskelijoista on nopeasti arvioiden 20-30% aikuisopiskelijoita, eivätkä ne nuoretkaan niin nuoria ole.

Aikuisopiskelijoista monilla on jo ainakin yksi aikaisempi tutkinto suoritettuna ja kaikilla työkokemusta. Heitä ajaa takaisin koulunpenkille moni syy. Jollekin se on itsensäkehittämisen, toiselle taas työllistymistilanteen aiheuttama pakko lisä- tai uudelleenkouluttautua.

Mitä harjoitteluajan palkkaan tulee, niin täyden palkan ja palkattomuuden välissä on monta euroa. Ainakin omalla alallani.

Täydet edut ja työpaikka? Puhutaan kuitenkin ihmisistä joilla ei välttämättä ole muuta työkokemusta kuin jäätelön myynti ja seurakunnalla isosena olo.

jos kuvittelet kaikkien korkeakouluopiskelijoiden olevan vähäisellä työkokemuksella varustettuja kaksikymppisia. Esim. liiketalouden ammattikorkeakouluopiskelijoista on nopeasti arvioiden 20-30% aikuisopiskelijoita, eivätkä ne nuoretkaan niin nuoria ole.

Aikuisopiskelijoista monilla on jo ainakin yksi aikaisempi tutkinto suoritettuna ja kaikilla työkokemusta. Heitä ajaa takaisin koulunpenkille moni syy. Jollekin se on itsensäkehittämisen, toiselle taas työllistymistilanteen aiheuttama pakko lisä- tai uudelleenkouluttautua.

Mitä harjoitteluajan palkkaan tulee, niin täyden palkan ja palkattomuuden välissä on monta euroa. Ainakin omalla alallani.

...mutta ajattelematonta on myös työharjoittelun vertaaminen orjuuteen. Jos joku näin kokee olen sanaton.

ruokaan ja vuokraan se riittää. Työvaatteisiin raha ei riitä ja työvälineiden hankintaan. Ajokorttikin pitäisi hankkia ja auto, muuten joutuu työkkärin mustalle listalle.



Työvoimatoimisto voisi edes kustantaa ajokortin palkaksi orjatyöstään.

Työvoimatoimisto pitäisi kaataa se työllistää vain itseään ja siivoaa tilastoja. Nyt pitäisi kiristää työnantajien oikeuksia ja parantaa työntekijöiden oloja ja etuja.

Muuten työnteko loppuu!



Perustuslakiahan rikotaan erilaisilla karensseilla. Ei auta kuin lopettaa työttömänä työnhakijana olo ja erota nimellisesti. Hankkia eri osoite ja asustella silti yhdessä ja vetää toimeentulotukea. Ei muu auta, kun työstä ei makseta.

Itse olin muutaman kuukauden työttömänä vuoden 2009 taantuman aikana.

Töiden päätyttyä menin ilmoittautumaan TE-keskukseen. Siellä minulle tarjottiin 'työelämään tutustumista' tai 'työharjoittelua'. Se kuulosti varsin oudolta, olinhan kuitenkin aikuinen ihminen jolla oli jo pitkä työkokemus.

Toinen noista vaihtoehdoista olisi vielä laskenut työttömyyspäivärahaani. Siinä kun oli joku maksimisumma mikä voidaan maksaa.

Aivan käsittämätön kyykytysmeininki >:(



Onneksi löysin oikeita, palkallisia töitä kohtuullisessa ajassa enkä joutunut lähtemään mihinkään 'työelämään tutustumiseen' tai 'työharjoitteluun'.

jonka mielestä näin saatiin siivottua tilastoja. Ilman muuta työnantajat käyttävät systeemiä hyväkseen, koska TE-toimistojen johtajat ovat siunanneet sen, että sama yritys voi uudestaan ja uudestaan ottaa harjoittelijoita palkkaamatta ketään.



Systeemiin tulisi muutos, jos työnantaja saisi kahdessa vuodessa korkeintaan 1 harjoittelijan 10 työntekijää kohti. Tähän ei haluta, koska silloin tilastot eivät olisi enää niin kauniita.

Päiväkodeissa on aina harjoittelijoita, eikä kymmeneen vuoteen näistä ole taloon palkattu ketään.

Alalla kuin alalla. Onneksi älysin ajoissa karistaa Suomen mullat jaloistani ja saan kunnollista palkkaa työstä ja koulutuksestani.

markkinoille ilmaista työvoimaa minkä ehtivät. Myös yrityksiin on muodostunut rutiiniksi ottaa "joku korkeakouluopiskelija" hoitamaan muille työntekijöille tylsä projekti tai ruuhkautunut rutiinitoiminto. Ammattikorkeakoulujen intranetit pursuavat työpaikkailmoituksia, joista iso osa on sellaisia, joista ei palkkaa makseta.



Yksittäinen opiskelija ei saa muutosta aikaan, mutta mikäli esim. korkeakoulut alkaisivat itse arvostaa oppilaidensa osaamista ja vaatia annetusta työpanoksesta asianmukaista korvausta, voisi muutoskin olla joskus mahdollinen.

että työharjoitteluilmoituksia kouluissa tai työvoimatoimistossa vastaanottava henkilö kategorioisi ilmoitukset sen mukaan, onko tarjottava työ palkallista vai palkatonta.



Tämä saisi ehkä työnantajatkin ymmärtämään, että mikäli tarjoavat huonoa korvausta ja ilmoittavat ö-luokassa, niin voivat odottaa samantasoisia hakijoitakin.



AMK-harjoittelun voisi muutenkin tehdä vapaaehtoiseksi: luonnollisesti hyvän työharjoittelun sisältävä todistus olisi edelleen työmarkkinoilla arvokkaampi, mutta kenenkään ei tarvitsisi raataa palkatta hikipajassa opintopisteiden eteen. Mikäli asiallista harjoittelua ei löydy, voisi opiskelija hankkia tarvittavat opintopisteet ottamalla lisää kursseja, käymällä ulkomaanvaihdossa tai tekemällä projekteja koululle.

Kaveri oli puolen vuoden palkattomassa työharjoittelussa eräässä paljion esillä olevassa firmassa. Samaan aikaan lehdissä kirjoitettiin, miten kyseinen yritys oli saanut kolminumeroisen summan valtiolta rahaa työharjoittelujen järjestämiseen...



Samaan aikaan firmaan otettiin monta palkatonta harjoittelijaa. Kaverilla kävi tuuri, hän sai sitten sen ainoa pysyvän paikan, joka oli jaossa. Muut samaan aikaan harjoitteluun tulleet sai lähteä.



Omien sanojensa mukaan hän ei ollut paras tai taitavin, mutta kovin puurtaja.

Olen itse ollut kahdessa eri yrityksessä palkkaamassa harjoittelijoita. TET-harjoittelijat olivat hommissa lounaspalkalla, mutta esimerkiksi amk-harjoittelijoille maksettiin se amkien suosittelema harjoittelukorvaus, joka oli silloin 1000 euroa.



Palkanmaksu oli ihan maineenhallinnankin kannalta mietitty juttu. Molemmissa yrityksissä oli pyrkimys hyvään maineeseen opiskelijoiden keskuudessa, sillä siellä on tulevaisuuden työntekijät. Ei kukaan toivo parhaiden työntekijöiden karttavan yritystä sillä perusteella, että yrityksellä on hyväksikäyttäjän maine.