Tekisitkö abortin uran vuoksi?
Jos muutenkin tekisi taloudellisesti jo tiukkaa? Jos ilman raskautta sinulla olisi mahdollisuus päästä hyvään työpaikkaan, hyville tienesteille unelmiesi töihin (tai sitten ei koska olet vasta valmistunut ja vasta hakemassa töihin) mutta raskaana et pääsisi lainkaan töihin, sillä raskaana sinua ei kukaan palkkaisi ja 3 vuoden päästä tutkintosi olisi jo vanhentunut?
Mitä tekisit?
Kommentit (10)
Elämäntilanteet on niin erilaisia... Kuitenkin mietin, että olisiko esim. vuoden kotonaolo vauvan kanssa urantappo kuitenkaan?
Ja voihan kotona vaikka jatkokouluttautua, opiskella kieliä tms.
Ja voihan työn ottaa vastaan vaikka olisi raskaanakin - työnantaja syrjii jos pistää sen takia pihalle.
Onko lapsen isä kuvioissa? Saisiko taloudellista tilannetta jotenkin helpotettua?
Missään nimessä en aborttia tuomitse, mutta tarkkaan sitä pitää miettiä.
Olemme avioliitossa lapsen isän kanssa ja hän toivoo että pitäisimme lapsen. On valmis jäämään koti-isäksi jos minä saan jostain töitä.
Tämä töiden etsiminen / uran alkuun saaminen on vain niin vaikeaa muutenkin, ilman että tuli nyt tämäkin. Toisaalta lapsi olisi ollut suunnitelmissa pian työpaikan saamisen jälkeen kuitenkin..
Täällä taisi eilen olla ketju, jossa lääkärisnainen kertoi palaavansa töihin kun vauva on 4 kk, olivat lapsen isän kanssa sillä tavalla sopineet. Sehän ei olisi pitkä aika kotona.
En tiedä alaasi, mutta voisit varmaan kuitenkin hakea töitä tarmokkaasti jo raskausaikana. Ehkä edes lyhyttä keikkaa keväälle, esim. valmennuskurssin ope abeille... (näin minä aloitin, lakialalla olen). Riippuu tosiaan ihan alastasi mitä on tarjolla.
Kieli-ihmisiä aina tarvitaan alalla kuin alalla, kuten totesinkin, vaikkapa intensiivinen venäjän opiskelu toisi vaihtelua äitiaikaan.
Täällä taisi eilen olla ketju, jossa lääkärisnainen kertoi palaavansa töihin kun vauva on 4 kk, olivat lapsen isän kanssa sillä tavalla sopineet. Sehän ei olisi pitkä aika kotona.
En tiedä alaasi, mutta voisit varmaan kuitenkin hakea töitä tarmokkaasti jo raskausaikana. Ehkä edes lyhyttä keikkaa keväälle, esim. valmennuskurssin ope abeille... (näin minä aloitin, lakialalla olen). Riippuu tosiaan ihan alastasi mitä on tarjolla.
Kieli-ihmisiä aina tarvitaan alalla kuin alalla, kuten totesinkin, vaikkapa intensiivinen venäjän opiskelu toisi vaihtelua äitiaikaan.
Ei lainkaan hullumpi idea tuo valmennuskurssikeikka keväällä :) Kiitos vinkistä! Omalla alallani valmennuskurssit ovat suosittuja, joten niihin voisi hyvinkin päästä edes jotain työkokemusta saamaan.
En ehkä ihan 4kk vauvasta vielä voisi erota, ehkä 8kk olisi realistisempi. Täytyisi vain toivoa, että saisin silti jostain töitä. En kovin ihmeellisestä urasta edes haaveile, kunhan vain pääsisin oman alani töihin.
En voisi varmaankaan koskaan antaa itselleni anteeksi mikäli päätyisin aborttiin, mutta silti ratkaisu on vaikea.
Tavallaan teinkin aikanaan, kun priorisoin opiskelut. Nyt olenkin sitten erittäin hyvässä asemassa, naimisissa onnellisesti ja kahden kauniin ja suloisen tytön äiti.
Tässä en olisi, jos olisin ollut tekemättä.
Tässä en olisi, jos olisin ollut tekemättä.
Kertoisitko vielä, miten tilanteesi olisi erilainen nykyiseen verrattuna ilman aborttia?
Kiitos :)
-ap-
Jos haluisin niin en tietenkään abortoisi uran takia. Jos olisi vahinkoraskaus ja suunnitelmissa oli ura eikä vaipanvahto niin abortoisin.
Vastustan aborttia mutta toisaalta tällä palstalla tuntuuu olevan niin paljon ihmisiä joiden ei olisi pitänyt lisääntyä, joten mieti tarkkaan onko sinusta äidiksi. Miksi niin moni ajattelee, että voihan sen lapsen heittää hoitoon? Miksi edes tehdä lapsia jos ei halua viettää aikaa niiden kanssa? Elämä ei helpotu ainakaan lasten myötä, kiireisempää sitä tulee.
Onnellinen äiti
...mieti sitä lasta, jonka tapoit?
Tavallaan teinkin aikanaan, kun priorisoin opiskelut. Nyt olenkin sitten erittäin hyvässä asemassa, naimisissa onnellisesti ja kahden kauniin ja suloisen tytön äiti. Tässä en olisi, jos olisin ollut tekemättä.
Jos ura olisi tärkeä, järjestäisin vahvat tukiverkot, lapsen isä jäisi aikaisessa vaiheessa kotiin tai laittaisin nuorempana hoitoon.
Itse tein niin, että vastavalmistuneena hankin puoli vuotta työkokemusta, liittoon kuuluvana jäin ansiosidonnaiselle äitys- ja vanhempainlomalle, sain toisen lapsen ja kolmannen ja jatkoin kotona kunnes nuorinkin oli kolmevuotias. Palasin työelämään osittain jo kotivuosien aikana, osa-aikaisena iltatöihin, miehen hoitaessa silloin lapsia ja kokopäiväisenä vasta, kun nuorinkin oli niin iso, että raaskin laittaa hoitoon.
Ura pysähtyi, mutta töitä riittää ja ehkä vielä saan ylennyksenkin.
35 v, josta 6 v kotiäitinä