keskenmenosta
Odotin innolla uuttaa vauva. Olin jo ostanut vaatteita ja kertonut ilouutista kaikille kavereille. Kävin pari viikkoa sitten neuvolassa ja sain ultraääniajan pian. Menin sitten iloisena ultraan ja tulin itkiessä kotiin kun selvisi että vauva oli kuollut jo aikoja sitten. En pystyy ajatelemaan että vauvaa ei ole enää. Maanantaina otan sitten lääkkeet ja katsotaan miten selviän siitä.
Kommentit (4)
minullekin kävi samoin. Meni vuosi ennenkuin uskalsin yrittää uudelleen, mutta sitten saimme ihanan tytön.
Saman olen kokenut, tosin minulla oli jo aavistus asiasta ennen ultraa, en halunnut mitään jutella kätilönkään kanssa sanoin että katotaan ensin ja jutellaan sitten. Ja kuolluthan se oli, ja lääkkeillä tyhjennettiin kohtu sitten seuravana viikonloppuna.
Tulen ikäni muistamaan ne tunnelmat, sen pettymyksen ja surun ja miten kuitenkin piti reippaana kävellä sieltä pois ja jatkaa elämää ja hoitaa asiat.
Paljon kulki mielessä ja paljon itkin. Seksi ei maistunut pitkään aikaan, jälkikäteen olen ajatellut että tunsin ruumiini jotenkin huonoksi, että se oli pettänyt minut ja vauvan.
Tämä on naisten ihanan etuoikeuden (saada kantaa lapset ja imettää heidät) kääntöpuoli. Joka 7. raskaus menee kesken alkuraskaudessa. Vielä useampi, jos lasketaan nekin joita ei ehditty huomatakaan.
Voimia sinulle.
raskaus alku, oireet oikeat. Sitten ultrassa sama juttu kuin edellinen kirjoitti, en halunnut jutella, sanoin katsotaan ekaks. Ja oli kuollut jo 4 vkoa aikaisemmin.
En tule toipumaan asiasta ikinä. Yhdelle ystävälle olen kertonut, hänellä keskenmenoja takana 5. Mies oli urheasti mukana. Asiasta ei edes puhuta enää ja toivotaan että uusi ihme tapahtuisi. Ei tapahdu, kun hoidot ovat loppuneet, ilman ehkäisyä 10 v.
Tuntuu varmasti pahalta. Voimia Sinulle.