Mikä lapsen ikä henkisesti vaativin vanhemmalle?

14-18 on henkisesti vaativin.

haastavaa kyllä...

Ja kun lapsia on 2 ja 20 välillä, olen joskus valmis panemaan markkinoille myyntiin jokaisen, iästä riippumatta!

Pienen kanssa on hankalia olleet huonot yöunet, sen jälkeen joka paikkaan ehtiminen ja ei-sanan opettelu.

Kouluiässä taas opettaja ja kaverit ovat tärkeämpiä kuin vanhemmat ja heidän sanomiset, sekä rajojen asettaminen.

Murkkuikäisen kanssa on helpompi jo keskustella vähän kuin aikuiselle, mutta mitä kaikkea hänen pitääkään kokeilla, mistä akikesta hänen pitääkään murehtia..

Nuoren aikuisen kanssa on myös sydän syrjällään seurusteluasioissa, opiskelussa....

Siis joka iässä on omat mutkansa!

Meillä se on vasta edessä! Nyt kotona vallitsee pikkukoululainen, tämä ainakin on helppo ikä.

kolumnissaan, että murrosikä on se vanhemmuuden diblomityö. Aika jolloin pitäisi omistaa ahvenen hermot ja riikinkukon itsetunto:D

Meillä se on vasta edessä! Nyt kotona vallitsee pikkukoululainen, tämä ainakin on helppo ikä.

tai murrosiästä tulee todellista juhlaa.

Sanoisin että taaperoikä(1-3v) sekä murrosikä (13v-20v),etenkin jos lapsi on tyttö!Molemmat vaiheet rasittavia omalla erilaisella tavalla.Nämä vaiheet ovat myös lapsen kehityksen kannalta ne tärkeimmät.

kanssa piti aina nukkua toinen silmä auki, nukkuivat huonosti, itkivät paljon. Silloin haaveili nukkumisesta, mutta nyt ihmettelen, miten silloin ehdin hoitaa kodin, kolme pientä lasta, ja lisäksi ompelin koko perheen vaatteet, pidin puutarhaa ja kaikkea mahdollista, mihin ei aika millään riitä nyt, kun lapset ovat jo maailmalla.



Kaikkein haastavin aika oli kuitenkin 10-20 -vuotiaina. Jos siinä vaiheessa ote lipsuu vähänkin, seuraukset ovat aika suuret. Lapsi on murrosikäisenä jo niin paljon kavereiden vaikutuspiirissä, että jos luonne on sopiva, vanhemman neuvot kaikuvat kuuroille korville. Silloin mahdollisuus ylilyönteihin on todella suuri (näpistykset, päihteet ym.). Murrosikäisen kanssa on myös hankalampi kommunikoida ristiriitatilanteessa. Pikkulapsi ei lähde kotoa kavereille yöksi tai jopa päiväkausiksi, jos kotoa asetetaan sääntöjä.

kaikenlaisesta (vanhin lapsi 22v), kyllä mä sanon kanssa, että murrosikä eli joku kohta lapsesta riippuen ikävälillä 14-19 v. Tosin sekin hankalin esikoisen kanssa, seuraavien kanssa jo itsellä kokemusta siitä mitä voi tulla ja myös hyviä ratkaisumalleja pulmatilanteisiin.

Onhan vaikeita hetkiä ollut pienempienkin kanssa mutta nekin hankaluudet ehkä eniten koskettaneet esikoista. Toisten lasten kanssa on jo kokemusta ja rutiineja. Ja jotkut taaperon uhmakaudet on kuitenkin aikuisen kannalta pienempi juttu kuin liki aikuisikäisen kanssa tapahtuva henkinen vääntö...

Pienet lapset, pienet huolet...

Esikoisen vauva-aika ja sitten ehkä vajaa puolivuotta, kun toka oli 3kk-9kk ja eka hänestä mustasukkainen. Sen jälkeen aika, jolloin naapuri kiusasi meitä lasten takia, vanhin oli 5v, kun muutimme sieltä pois. Itse kipuilin noissa vauva-ajoissa niin, että ei sen jälkeen mikään ole tuntunut niin raskaalta. 4 lasta nyt.