Mistä saan kärsivällisyyttä lapseni kanssa?
Ihana, rakas ekaluokkalaiseni, mutta ah, niin ärsyttävä ja hermoille käyvä! Joka ikinen päivä joudun häntä komentamaan, hoputtamaan, kieltämääm, käskemään käyttäyutyä kunnolla.. en jaksa enää! En haluaisi aina hänelle sanoa, tuntuu että poikiakin ihan tuskastuu sanomisiini. Hän on välillä ihan ihana ja kiltti, välillä taas täysin holtiton, riehuu, mölyää, hyppii-pomppii, kiusaa siskoaan, unohtelee asioita (esim.sanon että mene pesemään hampaat, hän menee vessaan ja hetken kuluttua tulee sieltä ja kysyy että mitä pitikään tehdä) poika ei pysy yhtään paikoillaan, kun telkkaa katsotaan niin hän kiemurtelee sohvalla ihan koko ajan, välillä on ihan väärinpäin, ja ääntelee itsekseen, niin että toiset eivät kuule mitä telkassa sanotaan. ja jos huomauttaa niin ei usko, jatkaa niin kauan että hänet pitää komentaa omaan huoneeseen. Mistä saisin kärsivällisyyttä? Koska tuo lapsi kasvaa isoksi ja oppii käyttäytymään?
Kommentit (9)
se voi tapahtua 18 vuotiaana tai 25 vuotiaana.
minkähänlainen aikuinen tuostakin lapsesta tulee? Olen monta kertaa päättänyt lopettaa hoputtamisen ja asioista huomauttamisen, mutten lopulta siihen pysty! ap
suomalainen mies on aika laaja käsite. Mun lapsi ei ole yhtään tuollainen, minkälainen mies hänestä mahtaa kasvaa? Suomalainen hän kuitenkin on.
jolla on vähän ylimäärästä energiaa. Ota vähän erilainen asenne ja pyri miettimään miltä poikalapsesta tuntuu. Mulla kans 2 poikaa ja välillä todella mietin et miten niitä pitäs ohjailla oikeaan suuntaan. Yleensä meillä naisilla on eri näkemys ja miehet kokee asia aivan toisin. Juttelepa miehen kans. Poika taitaa vain tarvita paikan missä purkaa ylimäärästä energiaa. Meillä toimii hyvin paini isin ja veljen kanssa tarvittaessa. Tsemppiä pojan kanssa!
joo joskus musta tuntuu etten ymmärrä ollenkaan näitä "poikien juttuja". Täytyy kannustaa miestä enemmän tekeen pojan kanssa asioita, käymään kalassa ja vaikka liikkumaan. Kiitos!! ap
olen tajunnut että omaa asennetta pitäisi muuttaa, ja sitä yrittänytkin tehdä, huonolla menestyksellä. Mistähän siihen saisi apua, oisko kellään vinkkejä? ap
Meillä kyllä huomaa sen jos isi on ylitöissä tai pois illan niin pojta on heti levottomampia. Sit ku isi ottaa mukaan omiin juttuihin niitä ja rymyää vähän ni menee heti paremmin. Mulle on kans ollut vaikea suhtautua siihen et kaikki tekeminen on niin fyysistä ja tunteetkin puretaan tekemisen kautta, riehumalla ym. Yritä miettiä onko tapahtunu jotai uutta tai erilaista. Joskus myös huomaan että poika voi olla jopa niin hyvällä tuulella et siihen ei saa oikein puhumalla otetta, ns. fiiliksissä. Se vain menee paikasta toiseen ihan levottomana, riekkuu sohvilla ja koko ajan hölöttää jotain. Silloin pyrin itsekin mielessäni nauramaan tilanteelle, se helpottaa joskus. samoin se auttaa kun ajattelet et onneksi poika tekee sen kaiken kotona ja jospa se olis sitte muualla kiltimpi :)
abouttiarallaa 15 vuotta.
Senkään jälkeen hän ei varmaan edelleenkään muista miksi on passitettu kylppäriin jne. mutta sitten voit sentään pyytää muuttamaan muualle.