Oleteko huomanneet AV-palstasta seuraavaa?
Mielestäni arkipäivisin työaikana palstan taso on surkea. Suurin osa kirjoittajista taitaa olla sosiaalituilla eläjiä ja työttömiä ja sen kyllä valitettavasti huomaa. Näitä "suvaitsevaiston" eli pizzakokin vaimojen kirjoituksia on hirveästi, haukutaan skineiksi, natseiks, nimitellään perussuomalaisia ja muuta ala-arvoista. Koittakaa nyt oikeasti hakea niitä töitä, jos ette pääse mihinkään niin hakeutukaa koulutukseen.
Kommentit (8)
Mielestäni arkipäivisin työaikana palstan taso on surkea. Suurin osa kirjoittajista taitaa olla sosiaalituilla eläjiä ja työttömiä ja sen kyllä valitettavasti huomaa. Näitä "suvaitsevaiston" eli pizzakokin vaimojen kirjoituksia on hirveästi, haukutaan skineiksi, natseiks, nimitellään perussuomalaisia ja muuta ala-arvoista. Koittakaa nyt oikeasti hakea niitä töitä, jos ette pääse mihinkään niin hakeutukaa koulutukseen.
Itsehän et sorru haukkumiseen tms. ethän? Tottahan se varmaan on että päivisin täällä on niitä jotka ovat esim. hoitovapaalla, äitiyslomalla tai muuten vain kotona.
Itse olen kuukausi sitten aloittanut äitiysloman, joten en millää viitsisi alkaa ap:n mieliksi hakemaan töitä vaan ajattelin ihan tämän lapsen ensin tehä.
olen mammalomalla ja en kuulu mihinkään mainitsemistasi ryhmistä. Siis kysynkin, että oletko mielestäsi jotenkin parempi, kuin kyseiset ryhmät?
Sinulla on typo otsikossa, mutta kyllä olen huomannut ihan saman asian. Täällä on aika ankeata menoa näin työpäivisin kun pari maahanmuuttajan ex-heilaa kirjoittelee satoja viestejä.
Mielestäni arkipäivisin työaikana palstan taso on surkea. Suurin osa kirjoittajista taitaa olla sosiaalituilla eläjiä ja työttömiä ja sen kyllä valitettavasti huomaa. Näitä "suvaitsevaiston" eli pizzakokin vaimojen kirjoituksia on hirveästi, haukutaan skineiksi, natseiks, nimitellään perussuomalaisia ja muuta ala-arvoista. Koittakaa nyt oikeasti hakea niitä töitä, jos ette pääse mihinkään niin hakeutukaa koulutukseen.
enkä ole ikinä ollut ulkomaalaisen kanssa naimisissa. Tosin en hauku ketään.
typoaa aika paljon kiireessään. Työnaantajan ajalla sitten luetaan netissä juttuja ja tehdään näennäishommia.
lääkärit ne täälä provoilee odotellessaan seuraavaa asiakasta. Ja jonot vain pitenee, kun pitää kirjoittaa vielä yks juttu av:lle...
Suurin osa täälä tuottaa tekeleensä työpaikallaan.
Valmennuskurssit yhä nuoremmille koululaisille! TV1n aamu-uutiset 10.5.2011
Siis mikä ihmeen ilmiö: abiturienttikurssien kysyntä kasvaa ja valmennuskursseja yhä nuoremmille, valmennuskursseja ja preppausta jo yläkoulussa, jotta pääsee oikeaan lukioon! Nyt jotkut ovat järjestämässä ilmaiseksi sellaisia kursseja. Kuka tekee ilmaistyötä tällaisessa asiassa? Opettajiksi haluavatko yrittävät näin saada itselleen työkokemusta? Kilpailu paikoista lukiossa kiristyy, mutta paras lukio on sellainen lukio, jonne kasaantuu lahjakkaimmat oppilaat. Lahjakkaimmat ihmiset eivät välttämättä ole ne, joilla on parhaat koulunumerot (jotka saatu lapsuudessa ja nuoruudessa). Opettajankaan / muka paremman koulun osuutta oppilaan oppimisessa ei saisi kuitenkaan yliarvostaa! Ja kaikista lahjakkaimmat ihmiset eivät luultavasti kuitenkaan ole ensisijaisesti ryhtyneet opettajiksi - nuo ihmiset ovat kyllä poikkeustapauksia!
Koulu eriarvoistuu! Mutta koulumenestys on myös kiinni siitä, että on lahjakas sellaisella tavalla, että siitä on hyötyä nykykoulussa. Jaa-a, siinä ei taida olla kyse edes huippulahjakkuudesta! Oppilasaineksen (inhottava sana kyllä) tason nostaminen ei ole mahdollista. Ihmiset ovat sellaisia kuin ovat! Lapset ovat sellaisia kuin ovat!
Mutta koulu on epäonnistunut, jos se ei ole heti alkajaiseksi osannut opettaa jokaiselle lapselle tehokkaita opiskelutaitoja. Ja koulussa tarvitaan ensisijaisesti teoreettisten aineiden oppimistaitoja. Näiden taitojen hallintaa voi opettaa, mutta tehtävä kuuluu koululle eikä jollekin koulusta erilliselle preppauskurssille. Jos puhutaan, että nykymaailma on jatkuvaa oppimista, niin oppimistaitojen opettaminen on ensiarvoisen tärkeää. Niitä tarvitaan myös työelämässä, jossa jatkuvasti koulutetaan ja pitää oppia uutta - siis varsinkin teoreettisissa aineissa.
Eräs asia mikä myös vaikuttaa oppimiseen, mutta josta harvoin puhutaan, on opettaminen ajattelemaan. Kun itse opetin aikuiskoulutuksessa nuorena koulussa menestyneitä, nämä toivat esille, että vain harva opettaja opettaa ajattelemaan. Tämä onkin jotain mitä koulussa pitäisi opettaa, mutta siihen ei opeteta. Moni luulee, että sellainen oppilas, joka saa monista aineista kiitettävän, osaa ajatella. Näin ei kuitenkaan näytä olevan. Kiitettäviä voi saada jos on erittäin hyvä muisti. Näyttää siltä, vaikka mitään tutkimuksia ei asiasta ole luultavasti tehty, että oppilaat, jotka roikkuvat kiitettyjen numeroiden rajalla ovat niitä, jotka ajattelevat itse ja kyseenalaistavat lukemansa. Kun he tekevät näin, niin se vaikeuttaa pelkkää ulkolukua ja apinoimista. Samalla he kuitenkin sisäistävät sen, minkä oikeasti luetusta ymmärtävät. Näin oppiminen on parempaa, mutta ei aina välttämättä johda kiitettävään numeroon. Tällainen oppilas saattaa olla hieman hankala monelle opettajalle.
Oppilaita eriarvoistaa myös jo alakoulussa opittu varsinainen luku- ja kirjoitustaito. Jos tämä ei ole paras mahdollinen, niin se hidastaa ja vaikeuttaa sekä oppimista että opitun ulosantia. Ja se minkä muka on oppinut pitää esittää hyvä kirjoitustaito apuvälineenä. Kaikille ei pelkkä kirjoittaminenkaan edes ole helppoa eikä vielä käytetä tietokoneita ihan kaikkeen kirjoittamiseen.
Niitä oppilaita, jotka ovat hyvä sekä kirjoittamaan, että ratkaisemaan matemaattisia tehtäviä, on huomattavasti vähemmän kuin niitä, jotka ovat hyviä näistä jommassa kummassa. Oikeasti kiitettävän oppilaan pitäisi olla hyviä näissä kummassakin ja testien tulisi mitata sellaista lahjakkuutta, jos etsitään niitä todella lahjakkaampia oppilaita. Näitä ei ole kovin paljon kuten ei myöskään oppiaineita, jotka vaativat lahjakkuutta näissä molemmissa, jotta pärjäisi. Moni oppiaine korostaa joko kirjoitus- tai lukutaitoa. Monesta oppiaineesta saa todellakin kiitettävän, jos on jonkinlaiset oppimistaidot, hyvä nuori muisti ja hyvät peppulihakset.
Jos koulussa menee huonosti, niin se voi johtua ja johtuukin hyvin usein myös kotioloista. Kaikilla ei ole sellaisia, rauhallisia kotioloja, joissa opiskeleminen - edes läksyjen tekeminen - olisi mahdollista. Jos kovin arvot ovat sellaiset, että nykykoulua ei arvosteta, niin paketti huonojen oppimistulosten saamiseksi on valmis, eikä koulumenestys liity mitenkään siihen, kuinka älykäs tai lahjakas on sellaisissa asioissa, joita nykykoulu vaatii.
Monella oppilaalla on myös liikaa harrastuksia ja puutteellinen yöuni, mitkä vaikeuttavat koulumenestystä. Liiallinen urheilu saattaa myös saada kehon jonkinlaiseen levottomaan tilaan, mikä ei edesauta koulussa paikalla istumista. Muutenkin on oppilaita, joille paikalla istuminen monta tuntia koulupäivän aikana tuottaa vaikeuksia. Itse asiassa onkin luonnotonta pitää lapsia monta tuntia istumassa paikalla koulussa. Oppimisjärjestelyt eivät kaikkialla ole sellaisia, että luokkahuoneessa voi liikkua luonnollisesti. Koulutyön laittaminen sellaiseksi, että luokkahuoneessa voi liikkua luonnollisesti ja lähteä usein pois paikaltaan oppitunnin aikana on vielä sellaista, johon tuskin missään törmää. Harrastaako tällaista edes kukaan kun on kyse teoreettisista oppiaineista?
Nykykoulu on myös sellainen, että se suosii kykyjä, joita yleisemmin on naisilla kuin miehillä. Poikien toiminta sellaisenaankin on ulospäin suuntautuvaa kun taas tytöt pystyvät istumaan paikalla kauemmin ja jopa keskittymään tehtäviin, jotka eivät heitä kiinnosta. Varsinkin tunnolliset kiltit tytöt tekevät tämän, kun taas pojat lähtevät kokonaan pois sellaisesta tilanteesta. Jopa se, että heidät laitetaan sellaisten tehtävien eteen ahdistaa heitä. Tilannetta vaikeuttaa vielä se, että tehtävän antaja on naispuolinen opettaja! Jossakin määrin jonkinlaiset sukupuoliroolit ovat perinnöllisiä eivätkä ainoastaan kulttuurisidonnaisia!
Hyvä keskiarvo ei ole sama kuin lahjakkain oppilas! Monelle koulu maistuisi ennemmän vasta myöhemmällä iällä. On monia huonosti koulusta suoriutuneita, jotka aikuisiällä opiskellessaan ovatkin kiitettävän arvoisia opiskelijoita.
Kuka vielä puhuu siitä, että Suomen koulu on maailman paras koulu? Ei todellakaan ole! Se on keskiluokkaisten ihmisten koulu ja siellä pärjäävät huonommin ihmiset joilla sattumoisiin ei ole aivan sellainen tausta! Jos koulun rinnalle tulee valmennuskursseja, niin sehän tarkoittaa sitä, että koko koululaitos nostaa kädet pystyyn ja antautuu tunnustaen sen, että on täysin epäonnistunut tehtävässään.
Ryhdyin aineenopettajasta luokanopettajaksi, koska aloin ihmetellä sellaisten peruskoulusta tulevien oppilaiden suurta määrää, jotka eivät osaa kunnolla edes lukea eivätkä kirjoittaa. Jos ei osaa lukea ja kirjoittaa, niin on aivan turha yrittää opiskella jotain muuta! Hyvinvointivaltion nk kaikille tarjottavan peruskoulun tulee huolehtia siitä, että sen ihmiset osaavat edes lukea ja kirjoittaa. Jos näiden taitojen oppiminen ei nykyihmisiltä enää onnistu, niin silloin taidetaankin olla jo aivan uudenlaisen problematiikan edessä ja voidaan kysyä, että mikä nykynuorisoa tällöin vaivaa. Joku jo hälyyttikin, että esimerkiksi Vantaalla on havaittu oppilasaineksen heikentyneen muutamassa vuodessa. Oppilasaineksen huonontumisesta puhuivat vanhemmat opettajat jo kymmenisen vuotta sitten.
Kaupallisten aineiden aineenopettaja (lukio, aikuislukio, Ruotsi)
Luokanopettaja
________
Ei todellakaan prepattu mihinkään oppikoulun sisäänpääsykokeisiin!
Pihalla leikittiin omia leikkejämme ja oppikoulun sisäänpääsykokeisiin mentiin vain tekemään tehtävät. En ole ikinä kuullutkaan, että jotakin olisi prepattu ja että jollakin olis ollut joku yksityisopettaja.
Kotona ei painostettu mihinkään läksyjen lukuun. Läksyt oli yleensä tehty - vastuu niistä oli itsestään selvästi koululaisella. Myöhemmin oppikoulussa luettiin läksyjä usein välitunnilla, esimerkiksi sanojen ja fysiikan kaavojen lukeminen oli tavallista.
Tyttö laittoikin papiljotit päähän ollakseen hieno kun menee sisäänpääsykokeeseen. Isä otti ne pois, jotta tyttö olisi nukkunut hyvin. Nimi löytyi muutaman parhaimman oppilaan joukosta listalta oppikouluun päässeistä. Kovin jännittävää oli käydä katsomassa listaa.
_________
Enkä ole tuollaiseen kirjallisuuteenkaan törmännyt, jossa puhutaan oppikouluun preppaamisesta ja kouluongelmista! Toisten oppimisvaikeudet eivät voisi pieniä koulusta selviäviä koululaisia vähempää kiinnostaa! Joten ei todellakaan olla luettu. Joskus autettiin jotakin poikaa lukemaan johonkin englanninkokeeseen.
Jospa alettaisiinkin jakaa ylioppilaspaikkoja sen mukaan mihin suorituksiin lapset noin kymmenenvuotiaana pystyvät ilman vanhempiensa apua ja ilman mitään preppausta!
_________
Kielikylpyluokat ne vasta kamalia paikkoja ovat!
Yksikin rehtori kertoi, että kielikylpyluokilta tulee jopa yksinäisiä ihmisiä. Eivät sovi suomalaisiin eikä ruotsalaisiin ympyröihin!
Ja että ovat kovin meluisia paikkoja...
Ja lisäisin, että sieltä tulee porukoita, jotka eivät osaa suomea eivätkä ruotsia! Lahjakkaat kyllä pärjäävät missä vain! Mutta ajattele istua päivät pitkät koulussa kun et ymmärrä opettajan höpötyksestäkään yhtään mitään. Ja kun kaikki kielikylpyopet eivät ole edes äidinkieleltään ruotsalaisia ja oppilaat puhuvat suomea keskenään.
Vielä tullaan näkemään mihin ongelmiin näiden oppilaiden kanssa joudutaan!
_______
Ihan oikeasti: harvaa tervettä poikaa kiinnostaa se kaikki pakkopulla, jota koulut nykypäivänä tarjoavat!
Tämä onkin vaarallista maamme miespuolisen väestön kehityksen kannalta!
_______
Onko peruskoulu nykymuodossaan yliarvostettu? Pitäisikö peruskoulu laittaa täysremonttiin ja luoda koulu ensisijaisesti poikia varten ?