Lue keskustelun säännöt.
Onko joku opettanut lapsen pyöräilemään kokonaan ilman appareita?
10.05.2011 |
Mietin vaan, että mahtaisiko onnistua, jos alunperinkään ei olisi appareita. Esikoisellamme oli, mutta minusta tuntuu, että hän olisi oppinut pikemmin ilman niitä. Vai onko toivoton yritys istuttaa 3v 8kk suoraan apparittoman pyörän päälle? Viime kesänä hommasta ei tullut mitään edes appareilla, koska pienin pyörämme oli sikaisen huono.
Kommentit (18)
Osta tasapainopyörä eli pyörä, jossa ei ole polkimia niin oppii todella helposti. Siinä kun hiffaa sen idean niin nopeasti. Meillä toinen poika oppi muistaakseni viikossa eli viikon potki sillä menemään ja sen jälkeen polkupyörä alle ja polkemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
potkupyörällä ja seuraavaksi pyöräksi suoraan ilman appareita oleva.
Potkupyörällä on opittu jo se tasapaino niin mihin niitä appareita enää tarvittais.
mutta lompakko ei anna myöten sellaisen ostoa, ellei kirpparilta satu vastaan. -ap-
kokeilla apparintonta ratkaisua kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asti sellaisella potkupyörällä, tasapaino kehittyi tosi hyväksi ja sitten seuraavana kesänä, kun poika täytti 4, ostetiin pyörä ja kokeiltiin heti ilman appareita ja parin tunnin treenin jälkeen osasi mennä jo hyvin itse.
Tyttö taasen ei osannut potkutella sillä potkupyörällä, selvästi erilainen hahmotuskyky ja tasapaino kuin veljellään ja hänellä edelleen apparit (4,5v) ja toivon, että loppukesästä päästäisiin apupyöristä eroon, mutta saapi nähdä..
mutta lompakko ei anna myöten sellaisen ostoa, ellei kirpparilta satu vastaan. -ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kerkesi tulla jo monta samanlaista vastausta. :)
mutta lompakko ei anna myöten sellaisen ostoa, ellei kirpparilta satu vastaan. -ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pois ja anna potkutella sillä. Kun tasapaino löytyy, niin lisää polkimet.
potkupyöräily varmaan toimisi, jos et appareita halua! Tasapaino kehittyy hyvin ja aika nopeasti sitten tuon ikäinen oppii polkemaan ja jarruttamaan jalkajarrulla.
Meillä alle 2v lapsella on appareilla varustettu pyörä, jolla lasta lähinnä työnnellään, en tiedä onko siinäkään mitään järkeä vai olisiko pitänyt ostaa potkupyörä (tai napata tästä pyörästä polkimet irti).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoinen ajoi potkupyörällä vielä sen kesän, kun oli 4v, on varovaista sorttia ja toisekseen pääsi sillä potkupyörällä kyllä ihan kiitettävän kovaa...
Kuopus ajoi sillä 2- ja 3-vuotiaana, 4-vuotiaana suoraan pyörän selkään. Ja tuolloin 3-vuotiaana kävi kyllä isän ja isosiskon kanssa ihan pyörälenkeilläkin, ei se ole välttämättä mitään leikkimistä niillä potkupyörillä;-)
Me saimme tuon Pukyn potkupyörän aikoinaan lahjaksi esikoiselle, se oli tosi hyvä. Mutta ihan hyvin voi tavallisesta pyörästäkin ottaa pois ne polkimet ja rullailla sillä.
Oliko teillä lapsena muka apparit. Meillä ei ainakaan 70-80 luvulla ollut ja hyvin opimme ajamaan , kaikki 14 lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pois ja anna potkutella sillä. Kun tasapaino löytyy, niin lisää polkimet.
2v6kk poika tykkää! Ens kesänä laitan polkimet takaisin. En vielä tänä kesänä, koska itsesuojeluvaisto puuttuu ihan täysin, ja menee tiellä sitten ihan hirveetä kyytiä siksakkia.
Ihan tavallisesta lastenpyörästä saa hyvän: otatte polkimet pois ja laskette satulan niin alas, että lapsi ylettyy hyvin potkimaan.
Ei siihen siis mitään erillistä pyörää tarvita, tavallinen pelittää.
ja kun lapsi oppii potkuttelemaan, siihen samaan pyörään ruuvataan vaan ne polkimet takaisin.
Ainoa haitta on, että polkimien varret jäävät siihen (ainoastaan ne pedaalit saa irki), voivat tarttua punttiin ensin aluksi. Mutta niihin lapsi tottuua pian.
Meillä molemmat lapset opettelivat noin ajamaan, vei reilun viikon.
jollain ei ollut appareita lapsena, niin ei se sitä tarkoita ettei niitä ollut olemassa. Itse olen syntynyt 70-luvulla ja minulla on apparit käytössä (vanhempien sisarusten vanhat vieläpä). Ei ole mikään uusi keksintö -eikä välttämätön pyörällä ajoa opettelevalle, kyllä sen ilmankin oppii tai potkupyörällä ajaen.
Meilla harjoiteltiin ensin potkupyoralla tasapainoilua, ja sen jaatya pieneksi ostettiin ensimmainen polkupyora apupyorilla. No, lapsi INHOSI apupyoria, ja meista lapsi taas kaahasi holtittomasti apupyoriin luottaen, joten otimme ne heti alkuun pois ja laskimme satulan alas.
Sitten laitoin lapsen selkaan pienen taaperoille tarkoitetun repun, jossa oli hyva rintaremmi ja selkapuolella kahva, josta lasta voi tarvittaessa tukea. Omiin jalkoihin juoksukengat ja sitten treenaamaan! Reppuun tarttuminen hidasti kaatumisia niin, ettei lapselle tullut niista kammoa.
Pari paivaa juoksin lapsen vierella puistotieta edestakaisin ja sen jalkeen olimme valmiit lahtemaan normaalin liikenteen sekaan.
Meillä oli sellainen pieni pyörä ilman apurattaita, jolla oppi yksi sukupolvi pyöräilemään.
Malli oli varsin karu, sen ajan Neuvostoliitosta jossain vaihtokaupassa tullut, mutta erittäin toimiva.
Se oli riittävän matala, jotta jalat ylettyivät maahan jos pyörää vähän kallisti, mutta sillä pystyi kuitenkin polkemaan oikealla tavalla. Satulaa nostettiin sitten vähän korkeammalle, ja sitten saikin kaatua vähän reilummin ennen kuin olivat jalat maassa. Sillä pyöräilleet oppivat aika hyvin reagoimaan kulkuneuvon liikkeisiin ja ovat kohtuullisen hyviä kelkalla ja mopolla ajajia, autolla pitää vielä kokeilla, kuinka lujaa kestää mutkassa ajaa.