Lue keskustelun säännöt.
Mitä tuli niistä naisista, jotka abortoi teiniraskauden?
Kommentit (14)
onnellinen perheenäiti, jolla kaksi ihanaa lasta ja mies ja kaiken lisäksi korkeakoulututkinto ja hyvä työ. En tiedä olisiko minulla näitä asioita, jos en oliosi tehnyt aborttia.
Ja haluaisin muistuttaa, että nainen ei tule itsestään raskaaksi eli mukana on myös se toinen osapuoli, mies. Joka aika usein teiniraskauksissa katoaa eikä osallistu mitenkään asian puimiseen saati ratkaisuihin. Voisimme myös kysyä, että mitä tuli näistä teinejä raskaaksi saattaneista miehistä???
Paitsi että mulla on vain yksi lapsi, ei korkeakoulututkintoa eikä työtä. Silti onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
musta tuli hyvin menestynyt 5 lapsen äiti.hoikka ja kaunis, mikä lienee palstalla syntiä.
... ihan hyvä äiti ja liikenainen. Hänellä on todella kaunis koti.
ihana kotiäiti 4:lle lapselle ja ihana vaimo yhdelle miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sekä menestyvä yrittäjä. Oliskohan näistä mikään totetutunut, jos olisin päätynyt toiseen ratkaisuun.
onnellinen perheenäiti, jolla kaksi ihanaa lasta ja mies ja kaiken lisäksi korkeakoulututkinto ja hyvä työ. En tiedä olisiko minulla näitä asioita, jos en oliosi tehnyt aborttia. Ja haluaisin muistuttaa, että nainen ei tule itsestään raskaaksi eli mukana on myös se toinen osapuoli, mies. Joka aika usein teiniraskauksissa katoaa eikä osallistu mitenkään asian puimiseen saati ratkaisuihin. Voisimme myös kysyä, että mitä tuli näistä teinejä raskaaksi saattaneista miehistä???
Tietenkin voi olla mielekästä ajatella, että nykyinen elämäntilanteesi on abortin "ansiota", ja tällä tavalla lievittää mahdollisia syyllisyydentunteita.
Minä EN abortoinut teiniraskauttani. Olen edelleen saman miehen kanssa, minullakin on korkeakoulututkinto, ok-talo, pari koiraa ja kolme lasta. Eli ei toisenlainen ratkaisu aina "pilaa" tulevaa elämää.
Toki me olemme kaksi eri ihmistä, sinä ja minä.
Jokainen tekee omat ratkaisunsa, ja en mitenkään tuomitse valintaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin abortti oli vasta 18-vuotiaana, mutta vastailen silti.
Olen 3-lapsen äiti, naimisissa ja töissä asiantuntijatehtävissä. Olen onnellinen ja taloutemme on tasapainossa. Vapaa-aika kuluu lasten harrastuksissa ja perheen kanssa, sekä lenkkeillen. Elämme tavallista keskiluokkalaista ja hyvää arkea.
Ja siitä jolle olin raskaana kun tein abortin tuli mieheni.
Mullakin abortti oli vasta 18-vuotiaana, mutta vastailen silti.
Olen 3-lapsen äiti, naimisissa ja töissä asiantuntijatehtävissä. Olen onnellinen ja taloutemme on tasapainossa. Vapaa-aika kuluu lasten harrastuksissa ja perheen kanssa, sekä lenkkeillen. Elämme tavallista keskiluokkalaista ja hyvää arkea.
Ja siitä jolle olin raskaana kun tein abortin tuli mieheni.
Oliko aborttipäätös sinun ja miehesi yhteinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin abortti oli vasta 18-vuotiaana, mutta vastailen silti. Olen 3-lapsen äiti, naimisissa ja töissä asiantuntijatehtävissä. Olen onnellinen ja taloutemme on tasapainossa. Vapaa-aika kuluu lasten harrastuksissa ja perheen kanssa, sekä lenkkeillen. Elämme tavallista keskiluokkalaista ja hyvää arkea. Ja siitä jolle olin raskaana kun tein abortin tuli mieheni.
Oliko aborttipäätös sinun ja miehesi yhteinen?
Asuin vielä kotona, minulla ei ollut ammattia, eikä tuloja, vain ylioppilastodistus. Tarkoitus oli lähteä opiskelemaan. En osannut edes ajatella muuta ratkaisua kuin abortti. Mies tuki minua, ei ehdottanut mitään ratkaisua suuntaan tai toiseen.
Ennen aborttia seurustelua oli takana muutama kuukausi. En osannut edes ajatella että sen varaan voisi vielä rakentaa perhettä. Ehkä hyvä niin, sillä alkurakkauden huuman jälkeen kipuilin itse suhteessa aika paljon ja sopeutuminen toisen kanssa elämään ei ollut ihan niin helppoa. Niiden lasten aika tuli vasta aika paljon myöhemmin, kun suhde oli kypsynyt ja minäkin olin kasvanut aikuisemmaksi.
Juristi, parisuhteessa mutta lapsettomana pysynyt 36-vuotias nainen. En halua lapsia periaatesyistä.
En kadu aborttiani enkä tunne katkeruutta silloiseen poikaystävääni (16-v. oltiin kummatkin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä voisin melkein olla tuo kymppi. Abortti ja 18-vuotispäivä samoihin aikoihin, lukio kesken. Seurustelua takana pari kuukautta. Meille abortti oli minun päätökseni, jota poikaystäväni tuki (olisi se ollut kumpi tahansa). Myös vanhempani tukivat minua, ja olisivat tukeneet, vaikka olisin päättänyt pitää lapsen.
Nyt olen asiantuntijatehtävissä minäkin, ja yhden (kohta kahden) lapsen äiti. Poikaystävästä tuli mieheni, ja nyt meillä on ikää 34/35.
Olin lapsi, en millään valmis äidiksi. Jos olisin tullut uudestaan raskaaksi piankin tuon jälkeen, en olisi aborttia enää tehnyt. Mutta silloin se oli minulle ainoa ratkaisu.
Kohtalon ivaa tässä on se, että olimme pitkään tämän saman miehen kanssa sitten myöhemmin lapsettomuushoidoissa... Aloimme yrittää lasta kun olin 24, joten iästäkään sen ei pitänyt olla kiinni.
Että näin. Elämää.
En ole koskaan katunut aborttia, jonka tein 16-vuotiaana. Ei olisi minusta ollut äidiksi tuolloin.
Aivan oikea päätös.
onnellinen perheenäiti, jolla kaksi ihanaa lasta ja mies ja kaiken lisäksi korkeakoulututkinto ja hyvä työ. En tiedä olisiko minulla näitä asioita, jos en oliosi tehnyt aborttia.
Ja haluaisin muistuttaa, että nainen ei tule itsestään raskaaksi eli mukana on myös se toinen osapuoli, mies. Joka aika usein teiniraskauksissa katoaa eikä osallistu mitenkään asian puimiseen saati ratkaisuihin. Voisimme myös kysyä, että mitä tuli näistä teinejä raskaaksi saattaneista miehistä???