Lue keskustelun säännöt.
Tyrannilapsesta
16.05.2011 |
Kirjoitan tässä lähisukulaisena eräästä ongelmasta. Kyseessä riitaisi ero ja huoltajuustaistelut. Nyt lapsi (5v) näkee etävanhempaansa joka toinen vkonloppu. lapsen käytön on mitä jräkyttävintä. Etävanhemman kanssa tulee toimeen, mutta muita sukulaisia kohtaan aivan järkyttävää. Sylkee kasvoille, haukkuu tyhmäksi ja idiootiksi mm. serkkuaan (joka lapsen kanssa paljon leikkii ja mummuaan. Kertoo usein kuinka lähivanhemman uusi puoliso sanoo etävanhempaa ja tämän sukulaisia tyhmäksi jne. Eli kotoa käsin lasta ainakain manipuloidaan käyttäytymään täten. Lapsi itse on varmasti ristiriitaisessa tilanteessa, sillä haluaisi ehkä tykätä etävanhemmastaan ja mummusta ja muistakin sukulaisistaan mutta ei "saa", kun kotoa muistutetaan aina kuinka tyhmiä he ovat jne. Mitä tässä voi tehdä? Tämä etävanhempi on neuvoton; sanoo ettei häntä kukaan tässä asiassa kuuntele, eivät sosiaaliviranomaiset eivät lastensuojelun ihmiset. Mutta onhan tässä pakko jokin ratkaisu olla kaikkien (erityisesti lapsen) parhaaksi? Voinko minä (kauempi sukulainen) ottaa johonkin yhteyttää ja puhua lapsen käytöksestä ja vaikka vaatia viranomaisia tutkimaan "lähiperheen" olot ja palauttamaan heidtä asiallisesti maanpinalle tässä lapsen provosoinnissa toisen vanhemman sukulaisia vastaan? Lapsihan tässä eniten kärsii, kun ei tiedä mihin suuntaan osoittaisi lojaalisuutta. Laitoin otsikkoon tyrannilapsen vaikka suurin "pahis" tässä hommassa on vanhempien asenne ja kostonhalu, joka heijastetaan lapseen ja lapsen kautta toiseen (etä)vanhempaan.
Kommentit (2)
Mietin vain, että kuinka 5v voi vielä tajuta sellaisen asian? Ymmärrän, ettei lapsella voi olla helppoa jos häntä henkisesti riistetään tällä tavoin. Etävanhempi ei lähipiireineen puhu pahaa lähivanhemmista, joten onneksi tämä "riisto" tulee vain yhdestä suunnasta. Lapselle voi asiaa selvittää, mutta ilmeisesti näille vanhemmille ei mitään voi tehdä? Ei varmaan mikään nimetön lastensuojeluilmoitus auta tms? Enkä minä en niin läheisenä sukulaisena varmaankaan voi mennä mihinkään puhumaan, edes etävanhemman tukena?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siis niinkään käytöksen moittimista, vaan puhua ihan siitä, että lapsella on lupa rakastaa molempia vanhempiaan ja näiden sukulaisia, eikä hän tee väärin yhtä kohtaan, vaikka pitää toisenkin sukulaisista. Etävanhempi voisi puhua lapselle ihan suoraan (mutta lähivanhempaa syyttelemättä) siitä, että joskus aikuiset haukkuvat toisiaan ilman hyvää syytä siksi, että ovat vain katkeria eron jälkeen tai että pelkäävät, että lapsi ei enää rakasta heitä, jos lapsi rakastaa toista vanhempaa.
Tärkeintä tässä on se, että kaikki tehdään lähivanhempaa syyttelemättä. Muutenhan lapsi joutuu entistä enemmän sellaiseen tilanteeseen, jossa hän tuntee, että hänen pitää valita puolensa.