Lue keskustelun säännöt.
Mä olen ihan rikki, en tiedä mitä teen.
22.03.2011 |
Joudun elämään tilanteessa josta ei ole mitään ulospääsyä. Olen omaishoitaja miehelleni. Rakastan häntä kyllä, mutta olen vielä nuori ja elämäni tuntuu menevän ihan hukkaan. Ei ole ystäviä, eikä voi lomailla tai tehdä mitään kivaa. Kaikki normaali on täysin ulottumattomissa kohdaltani. Olen jaksanut jo vuosia, mutta nyt tuntuu, ettei tämä voi näin jatkua enää.
Apuja on jo, en tee kaikkea yksin, mutta siltikin. jos joskus on yksi vapaapäivä, ei se mitään auta, kun stressaamiseen se menee kuitenkin.
Kommentit (21)
miehesi sairastaa? Olisiko hänen mahdollista saada esim. hlökohtaista avustajaa, jolloin sinä saisit olla vain puoliso?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä lapsia? Mikä miestäsi vaivaa? Jos jatkat miehesi omaishoitajana, onko elämäsi samanlaista seuraavat 40 vuotta...? Jos joo, tarvitset muutoksen. Heti.
sydäntä särkisi se vaihtoehto, mutta ehkä se on vaan sitten kuitenkin ainut ratkaisu, jotta pysyn järjissäni?
Eli tämä omatunto kai tässä eniten haraa vastaan,sydän siis.
on pakko hoitaa miehesi. Sinun ei ole pakko jaksaa, kaikista meistä ei ole omaishoitajiksi. Hän voi silti olla sinulle rakas ja läheinen vaikka sijoittaisitkin hänet muualle.
vapaat eli miehesi voisi olla jossain hoivakodissa sen aikaa, kun pidät vapaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
intervallipaikkaa esim miehesi olisi kotona 2 viikkoa ja toiset kaksi hoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että sä "pilaat" oman elämäsi hoitamalla vain miestäsi?
Ei kai siinä tapahdu mitään peruuttamatonta, jos ainakin kokeilette sitä laitosvaihtoehtoa. Miehesi varmasti ymmärtää (riippuen vammasta tietenkin), että hoitaminen on käynyt raskaaksi sinulle.
Myös henk.koht. avustaja voisi olla vaihtoehto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehesi ainoastaan fyysisesti vai onko hänellä vammaa myös henkisellä puolella? Onko hänen tilaansa odotettavissa paranemista vai onko tilanne pysyvä?
että sä "pilaat" oman elämäsi hoitamalla vain miestäsi?
ap.
onkohan netissä mitään vertaistukea?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minkä-ikäisiä?Onko miehesi miten pahasti vammautunut?
Hyviä neuvoja ap tarvitsee, ei tilanteensa kaivelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehesi ainoastaan fyysisesti vai onko hänellä vammaa myös henkisellä puolella? Onko hänen tilaansa odotettavissa paranemista vai onko tilanne pysyvä?
mutta on ajoittain kovin masentunut itsekin ja se tarttuu...
Hyviä neuvoja ap tarvitsee, ei tilanteensa kaivelua.
antaa neuvoja, jos tietää onko kyseessä 80-vuotias dementikko vai neliraajahalvaantunut päästään skarppi parikymppinen.
meille ammattilaisillekin, saati sitten, jos olisi kyseessä oma puoliso.
Hatunnosto ap sinulle, kun olet jaksanut/halunnut hoitaa miestäsi. Rohkeasti vain punnitsemaan eri vaihtoehtoja, mielestäni miehesi kuuluisi ainakin osittain laitokseen.
Hyviä neuvoja ap tarvitsee, ei tilanteensa kaivelua.
antaa neuvoja, jos tietää onko kyseessä 80-vuotias dementikko vai neliraajahalvaantunut päästään skarppi parikymppinen.
ap.
Ja rakkaus oli hyvin syvää pitkään, mutta jotenkin tunnen olevani nykyään vain hoitaja tms.
ap.
Jos et, mun mielestä pitäis. Miehelle hoitaja päivän ajaksi, tai mies päiväksi jonnekin hoitolaitokseen.
Tai en tiedä, eihän tällä perusongelma katoa. Siis se, että sun elämä valuu hukkaan, mutta et pysty silti jättämään rakastamaasi miestä...?
on avioero, niin raa'alta kuin se kuulostaakin. Mun tätini teki muutama vuosi sitten niin, kun mies sai aikaisemmin aivohalvauksen ja ei siitä täysin parantunut. On monessa asiassa aivan autettava, kun ei muisti pidä. Samaan aikaan heidän lapsenlapsensa sairastui vakavasti ja perheessä tarvittiin paljon lastenhoitoapua. Nyt mies saa kunnalta apua ja tukea ja täti voi keskittyä lastenhoidossa auttamiseen, käy "ex"-miehelleen säännölleen seuraa pitämässä ja tekee ruokaa, mutta menee omaan kotiinsa lepäämään ja voi lähteä joskus lomallekin.
Jos sä haluat lapsia, niin sun pitää miettiä, onko lojaalisuus sairaanhoitajana sun loppuelämäsi ja unelmiesi väärti. Mä en itse voisi vaatia sitä puolisoltani, tietäen miten raskasta se on. Ei voida vaatia, että sinä palat loppuun ja heität elämäsi menemään, niin kaunis kuin marttyyrinkruunu onkin.
Voithan vierailla, hakea kylään yms.