Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tekikö opettaja väärin?
15.05.2011 |
Moitti ekaluokkalaistamme äidinkielen läksyn temättä jättämisestä.
Asia vai oli niin, että tämä läksy kerrottiin silläaikaa kun lapsemme oli oven ulkopuolella tekemässä sairauden takia väliin jäänyttä matikankoetta.
Lapsemme sanoi opettajalle ,ettei tiennyt sen tulleen läksyksi koska oli silloin sitä koetta tekemässä.
Opettaja oli vastannut, että luuli lapsemme kuulleen sen tulleen läksyksi oven läpi.
Siis häh, pitäisikö lapsen olla korva ovessa kiinni samaan aikaan kun tekee koetta,jotta pysyisi kärryillä mitä luokassa tapahtuuu samaan aikaan kun hän tekee koetta?
Ohjeistinkin lastamme tästä lähin aina erikseen kysymään opettajalta mitä on tullut läksyksi.
Opettaja kun ei sitä näköjään erikseen sano.
Kommentit (24)
opettajat oikeasti jaksaa miettiä ja stressata jostain pikkujutuista. Muistan nuorena, kun eräs äiti soitti hysteerisenä tyttönsä jälki-istunnosta opettajalle. Siitä siis, että onko lapsi nyt hunningolla ja mitä pitää tehdä. Opettaja oli vaan naureskellut, että ei ne koulun rangaistukset merkitse elämässä yhtään mitään. Pääasia, että ottaa opikseen, mutta muuten tuollaisista ei kannata niin numeroa tehdä.
Mun isäkin on opettaja ja aina ihmetteli, miksi jotkut vanhemmat ottaa niin hirveän stressin jostain numeroista. Niillä ei ole mitään merkitystä sen kanssa, kuinka onnellinen ja tasapainoinen lapsesta tulee aikuisena. Liikaa ei kouluasioista saa painostaa. Piti itseasiassa mulle just siitä saarnan, kun esikoinen on menossa ykköselle. Sanoi, että kun asiallisesti asiat hoitaa ja tekee sen, mikä on tarvittavaa, niin ei saa alkaa väkisin painostamaan ja suorittamaan. Se on sitten se tulos, mikä on ja yhtä rakas se on, vaikka olisi todistus vitosia täynnä. Pääasia, että löytää jotain vahvuuksia elämässään, oppii systemaattisen tavan hoitaa asiansa. Se koulumenestys ei ole avain onneen elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieni on pikkuisen murhe ja se kannattaa pyyhkiä nopsasti pois.
Aikuisena ja äitinä kannattaisin lapsen tukemista selittämällä, että opettajalla on voinut moittiessa olla vain pikkusen kiire tai kovempi äänen sävy jostakin muusta syystä kuin juuri läksyn unohtamisesta.
Tulevien vuosien varalle ihan opettavainen pieni kolahdus.
Ja täydelliseksi koululaiseksi ei ketään kannata prässätä.
Anteeksi opettaja voisi sanoa ja pikkuien olisi onnellinen. Myös kiitos reippaasta koulunkäynnistä tulisi opettajan suusta kuulua, jos LÄHES aina on läksyt tehty.
Kun tarkistan oppilaiden läksyt ja huomaan, että jollakin on tekemättä, huomioin sen, oli syy mikä hyvänsä. En halua opettaa lapsille sellaista tapaa, että aina pitää keksiä selityksiä sille miksi läksyt ovat tekemättä. Jos läksyt ovat tekemättä, oli syy mikä hyvänsä, ne ovat tekemättä ja sillä selvä. Eihän se ole mikään vakava asia, varsinkaan jos niin ei tapahdu usein. Joku toinen lapsi olisi ehkä hoksannut kysyä, kun oli ollut pois luokasta, tuliko sillä aikaa läksyjä. Sinun lapsesi ei tällä kertaa sitä tajunnut, mutta seuraavalla kerralla, kun tulee vastaavaa, saattaa muistaakin. Ei se ole sen isompi asia. Joka kerta 1-2 lasta on unohtanut tehdä läksyt. Jos tekisin siitä joka kerta numeron, saisin hermoromahduksen. Vanhempienkin kannattaisi tajuta miten pienestä asiasta on kyse. Hienoa kuitenkin, että lapsesi on vastuuntuntoinen. Parempi niin, kuin ettei välittäisi ollenkaan.
opettajat oikeasti jaksaa miettiä ja stressata jostain pikkujutuista. Muistan nuorena, kun eräs äiti soitti hysteerisenä tyttönsä jälki-istunnosta opettajalle. Siitä siis, että onko lapsi nyt hunningolla ja mitä pitää tehdä. Opettaja oli vaan naureskellut, että ei ne koulun rangaistukset merkitse elämässä yhtään mitään. Pääasia, että ottaa opikseen, mutta muuten tuollaisista ei kannata niin numeroa tehdä.
Mun isäkin on opettaja ja aina ihmetteli, miksi jotkut vanhemmat ottaa niin hirveän stressin jostain numeroista. Niillä ei ole mitään merkitystä sen kanssa, kuinka onnellinen ja tasapainoinen lapsesta tulee aikuisena. Liikaa ei kouluasioista saa painostaa. Piti itseasiassa mulle just siitä saarnan, kun esikoinen on menossa ykköselle. Sanoi, että kun asiallisesti asiat hoitaa ja tekee sen, mikä on tarvittavaa, niin ei saa alkaa väkisin painostamaan ja suorittamaan. Se on sitten se tulos, mikä on ja yhtä rakas se on, vaikka olisi todistus vitosia täynnä. Pääasia, että löytää jotain vahvuuksia elämässään, oppii systemaattisen tavan hoitaa asiansa. Se koulumenestys ei ole avain onneen elämässä.
Viisas ope-isä sulla!
Näin minäkin sanon aina mun nuorelle ja omille oppilailleni, yläkoululaisille.
vanhempana kuuluisi ottaa opeen yhteyttä? Siis asiallisesti mitä hän oikein tarkoittaa jos toinen on keskittynyt matikan kokeeseen - eikö open olisi pitänyt varmistaa asia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
opettajat oikeasti jaksaa miettiä ja stressata jostain pikkujutuista. Muistan nuorena, kun eräs äiti soitti hysteerisenä tyttönsä jälki-istunnosta opettajalle. Siitä siis, että onko lapsi nyt hunningolla ja mitä pitää tehdä. Opettaja oli vaan naureskellut, että ei ne koulun rangaistukset merkitse elämässä yhtään mitään. Pääasia, että ottaa opikseen, mutta muuten tuollaisista ei kannata niin numeroa tehdä.
Mun isäkin on opettaja ja aina ihmetteli, miksi jotkut vanhemmat ottaa niin hirveän stressin jostain numeroista. Niillä ei ole mitään merkitystä sen kanssa, kuinka onnellinen ja tasapainoinen lapsesta tulee aikuisena. Liikaa ei kouluasioista saa painostaa. Piti itseasiassa mulle just siitä saarnan, kun esikoinen on menossa ykköselle. Sanoi, että kun asiallisesti asiat hoitaa ja tekee sen, mikä on tarvittavaa, niin ei saa alkaa väkisin painostamaan ja suorittamaan. Se on sitten se tulos, mikä on ja yhtä rakas se on, vaikka olisi todistus vitosia täynnä. Pääasia, että löytää jotain vahvuuksia elämässään, oppii systemaattisen tavan hoitaa asiansa. Se koulumenestys ei ole avain onneen elämässä.
Viisas ope-isä sulla!
Näin minäkin sanon aina mun nuorelle ja omille oppilailleni, yläkoululaisille.
kersat siis tulevat täysin tästä riippumatta elämässään onnellisiksi. Hienoa, että av:llä kerrankin annetaan heidänkin vanhemilleen synninpäästö - yleensähän heitä haukutaan siitä, ettei ole pidetty lapsesta ajoissa parempaa huolta!
siitä, että oli itse väärässä jossain asiassa tai muisti jotain väärin tai muuta sellaista. Ap siis arjessa muistaa pyytää lapseltaan anteeksi ja keskustella vakavasti, että kurja juttu, kun äiti nyt näin _teki väärin_...
No, vakavasti ottaen minusta suurin vääryys tossa koko jupakassa oli se, ettei äiti rauhoittanut lastaan, että "niinpä oli tekemättä, mutta olihan siihen se ihan järkevä syy, joten ei kannata yöunia menettää. Kysyt sitten ensi kerralla, jos olet tunnilta jossain poissa." Vaan äiti teki asiasta ison numeron, keskusteli vääryydestä kiihtyneenä tuntemattomien ihmisten kanssa keskustelupalstalla ja yritti lietsoa itseään kauheaan opevihaan. Voi tätä curling-vanhemmuutta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koita ymmärtää että opettajan alkavat aina valittaa heti vapun jälkeen kuinka väsyneitä ovat. Ei ne enää jaksa muistaa mitä kukin kuuli ja mitä ei. On niin paljon kivampaa syyttää jotakin toista, jossei muita niin sitä ekaluokkalaista.
Muutama viikko vielä.
läksyt näkyvät jossakin, kuten taululla,eivätkä ole pelkästään kuulemisen varassa. Eikö ap sinun lapsesi luokassa ole sellaista tapaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
läksyt näkyvät jossakin, kuten taululla,eivätkä ole pelkästään kuulemisen varassa. Eikö ap sinun lapsesi luokassa ole sellaista tapaa?
Olen tämän vuoden sijaistanut aika monessa luokassa ja kaikissa on ollut käytössä tämä, että läksyt merkitään taululle.
Eikö se ole vaan elämää? Lapsella oli tehtävät tekemättä. Ope ei voi muistaa kaikkea. Fiksuinta olisi, kun sanoisit lapsellesi, no seuraavan kerran muistat kysyä läksyt kaverilta tai opelta, jos et niitä muuten kuule. Ja se siitä. Ei tarvitse lähettää kenellekkän mitään postia. Un ohda sitten koko juttu. Ei ole niin iso asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea pyytää anteeksi?
jo vähän kyllästynyt ope. ihan kuin minun ala-asteen opettaja, ei oikein ymmärrä miten pieniä ekaluokkalaiset vielä ovat ja luulisi olevan itsestäänselvyys että päivän päätteeksi kerrataan mitä on tullut läksyksi. koska tuon ikäisten keskittymiskyky ja muisti on mitä on. itseltäni olisi päässyt itku tuon oppilaan sukissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin sinulla on vain lapsesi versio tapahtuneesta. Opettajan versio voisi olla erilainen.
Toiseksi opettajatkin ovat ihmisiä ja inhimillisiä. Opettajatkin tekevät virheitä.
Ihan hyvän ohjeistuksen olet antanut lapsellesi. Sen enempää minusta teidän on turha asiaa vatvoa.
Ihan hyvä neuvo toi, että itse kysyy läksyistä. Niin koululaisen kuuluu tehdäkin, lapsesi menee kuitenkin jo tokalle, eli tämmöistä on viimeistään nyt hyvä ruveta harjoittelemaan, jos se ei vielä automaattisesti mene.
eikö lapsi olis hyvä opettaa kysymään läksyt opettajalta tai kavereilta, jos ei ole tunnilla niinkuin muut. Pieni lapsi ja jos on yksittäinen unohdus niin eiköhän toi jää tohon.
Ensinnäkin sinulla on vain lapsesi versio tapahtuneesta. Opettajan versio voisi olla erilainen.
Toiseksi opettajatkin ovat ihmisiä ja inhimillisiä. Opettajatkin tekevät virheitä.
Ihan hyvän ohjeistuksen olet antanut lapsellesi. Sen enempää minusta teidän on turha asiaa vatvoa.
Kuuluu muuten alkeellisiin käytöstapoihin. Eli virheen tekeminen on inhimillistä, mutta se miten opettaja asiaan suhtautui, niin sitä en pitäisi normaalina käytöksenä.
Mutta sellaisen opettajan joka ei myönnä ei virheitään eikä pyydä anteeksi, on turha vatvoa mitään jälkikäteen.
eikö lapsi olis hyvä opettaa kysymään läksyt opettajalta tai kavereilta, jos ei ole tunnilla niinkuin muut. Pieni lapsi ja jos on yksittäinen unohdus niin eiköhän toi jää tohon.
Mutta ap:n lapsi oli koulussa joten oletettavaa että koulupäivän aikana saa läksyt tietoonsa. Ei kai tukiopetuksessa oleva lapsikaan joudu aina kysymään erikseen opettajalta/kavereilta läksyjä tukiopetuksessa olon ajalta.
Ensinnäkin sinulla on vain lapsesi versio tapahtuneesta. Opettajan versio voisi olla erilainen.
Toiseksi opettajatkin ovat ihmisiä ja inhimillisiä. Opettajatkin tekevät virheitä.
Ihan hyvän ohjeistuksen olet antanut lapsellesi. Sen enempää minusta teidän on turha asiaa vatvoa.
Kuuluu muuten alkeellisiin käytöstapoihin. Eli virheen tekeminen on inhimillistä, mutta se miten opettaja asiaan suhtautui, niin sitä en pitäisi normaalina käytöksenä.
Mutta sellaisen opettajan joka ei myönnä ei virheitään eikä pyydä anteeksi, on turha vatvoa mitään jälkikäteen.
mutta ihminen ja inhimillinen.
Edelleen, ehkä opettaja ei ole myöntänyt virhettään tai pyytänyt anteeksi, koska tilanne ei olekaan mennyt ap:n kuvailemalla tavalla. Tai ehkä ap:n ekaluokkalainen on ymmärtänyt itse jotain väärin.
Haluaisin kuulla opettajankin version tapahtuneesta, ennen kuin langetan tuomioni.
Alue: Aihe vapaa
Lapsesi ei tehnyt läksyjä, kunnei tiennyt ja opettaja luuli lapsen kuulleen oven läpi? Siis mikä ongelma? Sellaista sattuu puolin ja toisin. Opettaja unohti mainita ja heitti vaan tuollaisen ympäripyöreän kommentin asiaan ja ekaluokkalainen on vielä kovin putkiaivoinen, joka ei osaa asettaa asiaa omalle paikalleen. Mä en nyt vaan käsitä ongelmaa asiassa. Ekaluokkalaiselle voi sanoa, jos harmittelee, että sellaista sattuu ja opettaja tuskin uhraa asialle ajatustakaan jälkikäteen. Luuletteko te, että opettajalla on joku intohimo ja pohdintamyssy kaikki illat tulkitsemaan tälläisiä tapahtumia? Ei kai nekään tyhmiä sentään ole vaan nää on niitä arkisia juttuja, joita kaikessa ihmisten välisessä kommunikaatiossa tulee vaikka olisi roskapussista kyse.
Ap, lastasi ei ole syytetty mistään ja piste. Väärinkäsitys, jossa ei ole syytä kenenkään miettiä asiaa etukäteen. Täysin merkityksetön tapaus ja tottakai lapset on niin yksioikoisia, että ne saattaa tuollaisesta mainita jälkikäteen -> so what?