Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Professori: Pakkoruotsin jälkeen kova haaste suomalaisille

Vierailija
21.03.2011 |

http://jarmovirmavirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/66129-pakkoruotsin-jalk…





"Pakkoruotsin jälkeen kova haaste suomalaisille



Olen kuulunut niihin suomalaisiin, jotka ovat pakkoruotsin kannalla. Ehkä aika on ajanut ohitseni. Havahduin muutokseen viime perjantaina opiskeluaikojeni aineyhdistyksen Lex ry:n 50-vuotisjuhlissa.



Edes ruotsalaiset eivät käyttäneet puhekielenä ruotsia, vaan englantia.



Till tidernapa har man levat. Aikoihinpa on eletty. Kaikki muuttuu, jopa akateeminen etiketti.



Loppujen lopuksi muutos ei ole suuri ihme. Niin Suomessa, Ruotsissa kuin muuallakin juridiikan opiskelijat joutuvat perehtymään laajenevaan Eurooppa-oikeuteen englannin kielellä. Skandinaavisten yritystenkin työkieli on englanti. Sitä puhutaan myös kaduilla ja kabineteissa.



Joskus aiemmin eliitin kieli oli toinen kuin rahvaan. Kun Ruotsin Carl XIV Johan sopi Venäjän Aleksanteri I:n kanssa elokuussa 1812 Turussa, että Ruotsi luopuu kaikista oikeuksistaan Suomeen ikuisiksi ajoiksi, puhuttiin neuvotteluissa ranskaa, ei ruotsia, suomea eikä venäjää.



Minulle pakkoruotsi ei ole ollut ensi sijassa kielikysymys, vaan ajattelen sen yhteydessä kolmea muuta asiaa: 1) Ruotsinkieli edustaa Suomessa valtiollista traditiota. 2) Ruotsinkieli yhdistää meidät skandinaaviseen kulttuuripiiriin. 3) Ruotsinkielen asema Suomessa liittyy kansallisen vähemmistön kohteluun. Nämä jäävät olemaan, vaikka pakkoruotsi loppuisi.



Viimeksi mainittu seikka on sai uutta syvyyttä asuttuani muutaman vuoden Virossa, jossa venäjänkielisin vähemmistön asema ja kohtelu on problemaattinen. Mietin usein, että ottakaa vähemmistökysymyksessä mallia Suomesta, pakkoruotsistakin.



Mutta eihän virolaisia saa neuvoa, eikä ainakaan neuvoa seuraamaan Suomen esimerkkiä.



Virolaisille Ruotsin aika muistetaan hyvänä, vaikka baltisaksalaisten etuoikeuden jatkuivat entisellään. Venäjän ajasta ei ole mitään hyvää sanottavaa, kun se näyttäytyy rankan neuvostomiehityksen valossa. Kova koulu, mutta niin se oli venäläisillekin.



Kerrotaan, että toisen maailmansodan aattona suomalaiset pelkäsivät Neuvostoliittoa, tanskalaiset pelkäsivät Saksaa, Norja ei pelännyt ketään ja Ruotsi - se ei kyennyt päättämään, ketä pitäisi pelätä.



Suomalaisille pakkoruotsi oli sodan jälkeen sopivaa, kun ei oikein kyetty päättämään, mitä muuta olisi tehty. Saksaa ei enää ollut sopivaa opiskella, englannin kasvavaa merkitystä ei oikein vielä ymmärretty. Yhteyttä Ruotsiin oli hyvä korostaa myös poliittisista syistä.



Myöhemmin siirtolaisuuden Suomesta Ruotsiin lisäännyttyä Ruotsi ei kuitenkaan kyennyt päättämään suomen kielen asemasta Ruotsissa.



Suomen ruotsinkieliset eivät juuri ole kielellä elämöineet - eivät ainakaan niin rajusti kuin pakkoruotsin vastustajat 30-luvun juoksuhaudoistaan. Kohteliaisuudesta enemmistökielisiä kohtaan ruotsinkielinen juttuseurue vaihtaa kielensä suomeksi, kun seuraan liittyy suomenkielinen. Suomenruotsalaiset ovat pyrkineet aina Jörn Donneria myöten menestymään Ruotsissa suomalaisina. Isänmaallisia ihmisiä!



Kaikesta hyvästä huolimatta pakkoruotsi taitaa olla pian historiaa, eikä se taida olla kohtalokas vahinko. Enemmän nykyaikaa on ruotsinkielisten oma televisiokanava. Sitä kannattaa pitää yllä, vaikka katsojatutkimusten mittarit heilahtavat vain riikinruotsalaisten dekkarien kohdalla.



Pakkoruotsista riippumatta eivät ne oikein miltään englannin kielellä kuulosta.



Pakko on huono suositus opiskeluun. Paitsi pakkoruotsista tiedetään se pakkovenäjästä. Monet harmittelivat jälkeen päin, etteivät opiskelleet kunnolla venäjää, vaikka se oli enemmän kuin mahdollisuus, suorastaan pakko. Yksi heistä oli Urho Kekkonen. Ehkä tulevaisuudessa opitaan paremmin, kun valittavana on vapaa venäjä.



Mutta pakkoruotsin poistuminen tulee kyllä olemaan kova haaste suomalaisille, ruotsia pitää sen jälkeen oppia oikeasti. Suomen ja Ruotsin yhteiskunnat ja kulttuurit ovat sidoksissa toisiinsa, eivätkä traditiot pakkoruotsin poistuessa mihinkään häivy. Suomi on siinä kanssakäymisessä ollut enemmän saamapuolella."

Kommentit (52)

Vierailija
1/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taas vissiin näitä Hoobu akatemian rohvessooreja. Itsekin on huomannuet, ettei pakkoruotsilla mitään tee, mutta silti jaksaa jauhaa samaa p:tä.

Vierailija
2/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

haluaako tää idiootti ruotsin vallan alle takaisin?

mä luulin, että suomi on itsenäinen maa :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

haluaako tää idiootti ruotsin vallan alle takaisin?

mä luulin, että suomi on itsenäinen maa :)

Niin minä tuon lainauksen tulkitsisin, että Ruotsilla ei pitäisi olla koskaan enää mitään sananvaltaa Suomen asioihin...

"Kun Ruotsin Carl XIV Johan sopi Venäjän Aleksanteri I:n kanssa elokuussa 1812 Turussa, että Ruotsi luopuu kaikista oikeuksistaan Suomeen ikuisiksi ajoiksi, puhuttiin neuvotteluissa ranskaa, ei ruotsia, suomea eikä venäjää."

Vierailija
4/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

heille suomen kielestä

Vierailija
5/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mä fanitan venäläisiä tässä kohtaa, kiitos heille suomen kielestä

Niin, onhan sellaisiakin teorioita esitetty, että jos Suomesta ei olisi tullut osa Venäjää vaan oltaisiin jääty Ruotsin alaisuuteen, niin suomen kieli olisi hävitetty kokonaan. Ruotsihan on suhtautunut omaan suomenkieliseen vähemmistöönsä (kooltaan samaa luokkaa kuin suomenruotsalaiset) täysin ala-arvoisesti. Suomen puhuminen on ollut kiellettyä kouluissa ja työpaikoilla. Suomenkielisiä kouluja ei ole ollut jne jne. 1800-luvun ruotsalaisten rotu"tieteilijöiden" mukaan suomenkieliset edustivat alempaa rotua, joka ei kykenee mihinkään kulttuuriin tai sivistykseen.

Vasta EU:n painostuksesta suomenkielisille on nyttemmin annettu jotain oikeuksia, mutta asema on tähtitieteellisen matkan päässä siitä, mikä on ruotsinkielisten asema Suomessa.

Vierailija
6/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

voisko joku kiihkeä pakkoruotsin vastustaja tarkastaa omat sukujuurensa? itse kuulun ns fennomaaniksi 1900-l alussa kääntyneeseen umpiruotsalsieen sukuun.minulle ruotsin kieli on rikkaus, ei haitta. suvussani ns ruotsalaiset perinteet, esim. jotkut ruuat, laulut jne edelleen voivat hyvin.



on väärin vaatia kainuulta samaa kun turulta tai helsingiltä. suomenruotsiani on tosin kehuttu vain norjalaisten toimesta, mutta säälittää tämä mahdollinen juurien katoaminen. mitä ne rantahurrit ottivat suomalaisilta pois? ja identiteetti on herkkä aihe, varsinkin jos sellainen tuntuu puuttuvan? kiihkeimmät fennomaanit olivat ruotsalaisia, Porthan, Juslenius jne



hyvää aloittaja, äänestä rkp:tä, säilytä ruotsin kaunis kieli. ei saa antaa periksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

voisko joku kiihkeä pakkoruotsin vastustaja tarkastaa omat sukujuurensa? itse kuulun ns fennomaaniksi 1900-l alussa kääntyneeseen umpiruotsalsieen sukuun.minulle ruotsin kieli on rikkaus, ei haitta. suvussani ns ruotsalaiset perinteet, esim. jotkut ruuat, laulut jne edelleen voivat hyvin.

Jos juurista löytyy ruotsin kieltä ja kokee sen tärkeänä, niin silloin varmaan itse vapaaehtoisesti ja mielellään opiskelee ruotsia! Eli mikä ihmeen peruste olla vastustamatta pakkoruotsia olisi se, että omissa juurissa on ruotsin kieltä?

Minun suvun sukunimi on aiemmin ollut ruotsinkielinen, mutta syy on ollut se, että "joku jonkun poika" on merkitty kirkonkirjoihin ruotsiksi "-son". Eli pakkoruotsitettu sukunimi, joka on sittemmin käännetty takaisin suomeksi.

Vierailija
8/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

isoisäni oppi vasta 7v koulussa huonon suomensa. puhui vanhana vain ruotsia. sanat hukassa koko elämän.isän puolelta myös sson-pääte. ei ole pakkoruotsitettu. ja olivat juuri sitä vihattua parempaa väkeä. sukunimi tuli pakolliseksi Suomessa vasta 20-l. sukunimiä ei yleensäkään käytetty kuin aatelin parissa pitkälle uudelle ajalle asti. ja silloin sukunimi tuli yleensä vaakunan mukaan. ts mikä elukka tms siinä oli. von,ef jne vakiintuivat 1800-l ja aatelillakin oli juuret valiettavasti, oxenstiernat taisivat olla orjasta lähtöisin ja valtaneuvoksia myöhemmin.asia on arka minulle, koska sekä isän, että äidin puolelta sukunimet (nyk ainoat suomalaiset) tulevat katoamaan, siis ovat jo kadonneet toiselta puolelta. omat vanhemmat katkeria, isovanhemmat olivat myös. tähän soppaan vielä se, että tunnen olevani kaikkea mitä halveksitaan suomessa, jäljelle jää tyhjä ylpeys.suomi on helvetin vaikea oppia vanhemmilta, jotka ovat kumpikin puolikielisiä. sata vuotta sitten sukuni puhui ruotsia, huomaan sen vanhoista kirjoistamme, nimistä jne. turha uhriutua tms. suomessa on puhuttu ruotsia 1200-l asti, juuri siksi, että ruotsalaiset eivät vaivaantuneet puhumaan suomea. älkää välittäkö, ruotsalaiset vihaavat norjalaisia vielä enemmän kuin suomalaisia.leikkivät iso-veljeä vain koko ikea-poppoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

isoisäni oppi vasta 7v koulussa huonon suomensa. puhui vanhana vain ruotsia. sanat hukassa koko elämän.

Ja kukaanhan ei ole kieltämässä esim. ruotsinkielisiä vanhusten palveluja varsinkin kun on yleisesti tiedettyä, että opitut kielet unohtuvat monilta iän myötä.

Mutta asiaa ei ratkaista pakkoruotsilla vaan esim. suuntaamalla ruotsinkielistä koulutusta oikein. Nyt esim. ruotsinkielistä ekonomikoulutusta on suhteessa noin kolminkertainen määrä suomenkieliseen verrattuna. Eli tuoltaa vaan paikkoja pois ja lisää esim. ruotsinkielisten lähihoitajien koulutusta.

Vierailija
10/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kappalejakoa eikä kunnon välimerkkejä. Yritin sen 2 kertaa lukea läpi. Se oli kyllä kiinnostava , kunhan olisi ymmärtänyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta asiaa ei ratkaista pakkoruotsilla vaan esim. suuntaamalla ruotsinkielistä koulutusta oikein. Nyt esim. ruotsinkielistä ekonomikoulutusta on suhteessa noin kolminkertainen määrä suomenkieliseen verrattuna. Eli tuoltaa vaan paikkoja pois ja lisää esim. ruotsinkielisten lähihoitajien koulutusta.

sujuvasti aiheeseen kuinka lasketaan ruotsinkielisen väestönosan koulutusta. Mitä seuraavaksi? Jään mielenkiinnolla odottelemaan.

Vierailija
12/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta asiaa ei ratkaista pakkoruotsilla vaan esim. suuntaamalla ruotsinkielistä koulutusta oikein. Nyt esim. ruotsinkielistä ekonomikoulutusta on suhteessa noin kolminkertainen määrä suomenkieliseen verrattuna. Eli tuoltaa vaan paikkoja pois ja lisää esim. ruotsinkielisten lähihoitajien koulutusta.

sujuvasti aiheeseen kuinka lasketaan ruotsinkielisen väestönosan koulutusta. Mitä seuraavaksi? Jään mielenkiinnolla odottelemaan.

onko jotenkin oikeudenmukaista, että jonkin alan (ja vielä hyväpalkkaisen sellaisen) koulutusmäärät ovat moninkertaiset väestöosuuteen nähden? Varsinkin kun tuolla alalla ruotsin taito ei ole edes mitenkään välttämättömyys (kuten olisi esim. vanhustenhoidossa), sillä käytännössä kaikki KTM:ien työtehtävät ovat sellaisia, että asiakkaat tms. osaavat englantia, jos eivät osaa suomea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

naapurimaan (naapurimaiden) kanssa tietty mitään ekonomeja kaipaa.



Kateus se vie kalatkin vedestä.

Vierailija
14/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

naapurimaan (naapurimaiden) kanssa tietty mitään ekonomeja kaipaa.

Kateus se vie kalatkin vedestä.

Missä siis on venäjänkielinen ekonomikoulutus?

Ei ne ekonomit tee kauppaa ruotsalaisten kuluttaja-asiakkaiden kanssa, vaan hieman ylemmillä tasoilla, joissa englannin osaaminen on itsestään selvyys. Ei ruotsin osaamisesta haittaa ole, mutta ei tällä voi perustella kolminkertaista määrää ruotsinkielistä koulutusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ai niin, nyt tulee se "voihan kansalaisopistossa opiskella muita kieliä".



Vierailija
16/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ne ekonomit tee kauppaa ruotsalaisten kuluttaja-asiakkaiden kanssa, vaan hieman ylemmillä tasoilla, joissa englannin osaaminen on itsestään selvyys. Ei ruotsin osaamisesta haittaa ole, mutta ei tällä voi perustella kolminkertaista määrää ruotsinkielistä koulutusta.

Miksi ihmeessä suomalaiset eivät hyödyntäisi sujuvasti Ruotsia puhuvaa, ymmärtävää, lukevaa ja kirjoittavaa populaatiota kaupankäynnissä Suomen kolmanneksi suurimman ulkomaankauppaparnterin kanssa? Miksi suomalaisen ja ruotsalaisen pitäisi puhua änkyräenglantia kun olisi yhteinen kieli?

Venäjään on typerää verrata koska vaikka ruotsin ja venäjän paikka vaihedettaisiin koulussa, tavissuomalainen suomenkielinen ei opi koskaan puhumaan venäjää sillä tasolla että se pystyisi tekemään kielellä ammattimaista työtä, kyllä suomen ja venäjän välillä helposti varmaan englantia tullaan käyttämään. Toki kannattaisi sitten kouluttaa ekonomeiksi niitä inkerinsuomalaisia, mutta sehän ei tietty persuille käy kuin vain änkyräsuomalaisilla saa ollla asiat hyvin.

Vierailija
17/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ruotsalaiset on käytännössä rakentaneet tämän maan ja suomalaiset ei osaa olla yhtään kiitollisia... Kuka tänne on sivistyksen tuonut, kuka on rakennuttanut kaupungit ja luonut kulttuurin.. kun katsotte historiaan huomaatte suurin osa "suomalaisista" suurmiehestä on ruotsalaisia. Suomi olisi todellakin erillainen paikka ilman ruotsin vaikutusta ja luultavasti monelle negatiivisessa mielessä.



Niin ja en ehkä kannata pakkoruotsia mutta tämä suomalaisten täydellinen ruotsalaisten mollaaminen ja väheksyminen on hävettävää kun ottaa huomioon historian.

Vierailija
18/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ne ekonomit tee kauppaa ruotsalaisten kuluttaja-asiakkaiden kanssa, vaan hieman ylemmillä tasoilla, joissa englannin osaaminen on itsestään selvyys. Ei ruotsin osaamisesta haittaa ole, mutta ei tällä voi perustella kolminkertaista määrää ruotsinkielistä koulutusta.

Miksi ihmeessä suomalaiset eivät hyödyntäisi sujuvasti Ruotsia puhuvaa, ymmärtävää, lukevaa ja kirjoittavaa populaatiota kaupankäynnissä Suomen kolmanneksi suurimman ulkomaankauppaparnterin kanssa? Miksi suomalaisen ja ruotsalaisen pitäisi puhua änkyräenglantia kun olisi yhteinen kieli?

Venäjään on typerää verrata koska vaikka ruotsin ja venäjän paikka vaihedettaisiin koulussa, tavissuomalainen suomenkielinen ei opi koskaan puhumaan venäjää sillä tasolla että se pystyisi tekemään kielellä ammattimaista työtä, kyllä suomen ja venäjän välillä helposti varmaan englantia tullaan käyttämään. Toki kannattaisi sitten kouluttaa ekonomeiksi niitä inkerinsuomalaisia, mutta sehän ei tietty persuille käy kuin vain änkyräsuomalaisilla saa ollla asiat hyvin.

Normaaliin tasa-arvokäsitykseen ei vain sovi se, että yhdelle kieliryhmälle on kolminkertainen määrä opiskelupaikkoja, ja juuri sillä kaikkein rahakkaimmalla alalla. Luuletko, että ihan sattumaa? Kyllä se on ihan sen takia, että nämä pisa-testeissä huonosti pärjäävät ruotsinkieliset pääsisivät helpommin opiskelemaan rahakasta alaa. Jos paikkoja olisi oikeudenmukainen määrä, niin hehän joutuisivat kilpailemaan tasavertaisesti suomenkielisten kanssa, ja eihän sellainen nyt sovi ollenkaan.

Lässytys kaupasta Ruotsin kanssa on vain tekosyy. Jos kaupankäynnistä oltaisiin oikeasti huolissaan, täällä koulutettaisiin hirmuinen määrä venäjäntaitoisia ekonomeja ja insinöörejä.

Vierailija
19/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ruotsalaiset on käytännössä rakentaneet tämän maan ja suomalaiset ei osaa olla yhtään kiitollisia... Kuka tänne on sivistyksen tuonut, kuka on rakennuttanut kaupungit ja luonut kulttuurin.. kun katsotte historiaan huomaatte suurin osa "suomalaisista" suurmiehestä on ruotsalaisia. Suomi olisi todellakin erillainen paikka ilman ruotsin vaikutusta ja luultavasti monelle negatiivisessa mielessä.

Niin ja en ehkä kannata pakkoruotsia mutta tämä suomalaisten täydellinen ruotsalaisten mollaaminen ja väheksyminen on hävettävää kun ottaa huomioon historian.

niin tietäisit, että suomenkielisiltä oli estetty kaikki eteneminen yhteiskunnassa. Oli pakko olla ruotsinkielinen. Siitä syystä ruotsinkielisillä on yliedustus historiassa.

Ja ei se kulttuuri tms. tullut Ruotsista vaan Euroopasta Ruotsin kautta.

Vierailija
20/52 |
21.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lässytys kaupasta Ruotsin kanssa on vain tekosyy. Jos kaupankäynnistä oltaisiin oikeasti huolissaan, täällä koulutettaisiin hirmuinen määrä venäjäntaitoisia ekonomeja ja insinöörejä.

Tajuatko sinä kateellinen säälittävä limakasa että ei ole mahdollista kouluttaa sujuvaa venäjää puhuvia ekonomeja ja ensinöörejä tai ainakin se kestäsi 20 vuotta. Sitten taas on mahdollista kouluttaa sujuvasti ruotsia puhuvia ekonomeja jotka voivat olla ihan suorassa kontaktissa vaikka täysin englantia osaamattomaan ummikkoruotsalaiseen pelkän ekonomikoulutksen saatuaan. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla! Ei kääntäjiä ja tulkkeja välissä! Vain tollo maa jättäisi tuollaisen tilaisuuden käyttämättä.

Mutta hei, ottakaapas tosiaan vaikka vaalien jälkeiseen mitäs nyt -tunnelmaan uudeksi tavoitteeksi kaikkien ruotsinkielisten ekonomien muuttaminen lähäreiksi. Saatte ennen pitkää just sen mitä ansaitsette.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi yksi yksi