Miksi kaikki juhlat on monikossa?

osaa varmaan vastata paremmin, mutta ajattelen että juhlat ovat ryhmätilaisuuksia, paljon ihmisiä paikalla.

Onhan muitakin "monikkosanoja", kuten housut ja sakset - osia enemmän kuin yksi :-)

mutta sinä olet samanlainen kuin minä! Pohdit välillä ihan outoja. ;)

mut onkohan noi oikeesti monikoita? Jos se on joku sijamuoto, jolla on ihmeellinen nimi ja jonka tunnus on -t sanan lopussa?

Ei oo kaikki esim.jouLU pääsiäiNEN

vastata! Muuten, viroksi myös juhlapyhät joulu ja pääsiäinen ovat monikossa (jõulud ja lihavõtted). Ei tuolle välttämättä ole mitään sen kummempaa selitystä. Voi tietenkin olla, että viittaa semmoiseen aikaan, jolloin monia juhlia juhlittiin useampia päiviä, mutta tää on pelkkä arvaus.

mut onkohan noi oikeesti monikoita? Jos se on joku sijamuoto, jolla on ihmeellinen nimi ja jonka tunnus on -t sanan lopussa?

#6

*

Sanoisin vain, että nuo juhlat on aika vanhoja perinteitä, joten ne sanatkin ovat vanhoja. Ja niiden synty sitten myös niin mystistä, niin kuin vanhat asiat muutenkin ovat vähän mystisiä.



Onko kenelläkään etymologista sanakirjaa? Sanotaanko siellä tuollaisista mitään?

Hääjuhlat -> häät



Esim. syntymäpäivä on yksikkö mutta ne juhlat onkin monikollinen syntymäpäivät.

http://igs.kirjastot.fi/iGS/kysymykset/haku.aspx?word=Monikko



Asiaa on lähestynyt ainakin Lauri Hakulinen kirjassaan



Suomen kielen rakenne ja kehitys. – 4. korj. ja lis. p. – Otava, 1979.



s. 516-519.



Hän niputtaa juhlien nimet erilaisten pitoja ja väenkokouksia tarkoittavien sanojen kanssa - esim. markkinat, talkoot, illalliset, kutsut, käräjät - ja huomauttaa, että vastineita on ainakin virossa ja vepsässä, virossa monikollisia ovat ainakin ristsed ’ristiäiset’, pulmad ’häät’ ja matused ’hautajaiset’.

Hakulinen esittää monikollisuuden synnylle seuraavia kehitysmalleja

a)malli muinaisrunouden vakat ’pidot’, vakka on alkuaan tarkoittanut tilaisuudessa käytettyä kestitysastiaa tai kestitysannoksia

b)malli hautajaiset (> hautaajaiset), jolloin sanalla on alkuaan tarkoitettu tilaisuudessa mukana olevia henkilöitä

c)malli käräjät, juomingit, peijaiset, jotka ovat alkuaan voineet kestää monia päiviä



Hakulinen kuitenkin huomauttaa, että monikollisuudella on vastineita myös eri indoeurooppalaisissa kielissä, itämerensuomalaisten lähinaapurien kielissä esim.

venäjässä ????????/krestiny ’ristiäiset’, ????????/pohorony ’hautajaiset’; ???????/svad’ba ’häät’ kuitenkin yksikössä

liettuan kielessä monikollisia sužad?tuv?s ’kihlajaiset’, vedybos ’häät’, laidotuv?s ’hautajaiset. Liettuassa monikollisia ovat myös useimpien vuotuisjuhlien nimet: kal?dos ’joulu’, velykos ’pääsiäinen’, sekmin?s ’helluntai’, jonin?s ’juhannus’, velin?s ’vainajien muistopäivä’.



Monikollisuus esiintyy myös kauempana suomalaisista asuneiden indoeurooppalaisten kansojen kielissä, vilkaisu eri kielten sanakirjoihin antaa mm. seuraavia esimerkkejä monikosta:

nykykreikassa esim. ????????/vaftisia ’ristiäiset’, ??????????????/arravoniasmata ’kihlajaiset’

latinassa, romaanisten kielten äitikielessä: sponsalia ’kihlajaiset’, nuptiae ’häät’, exsequiae ’hautajaiset’, funebria ’hautajaiset

ranskassa fiançailles ’kihlajaiset, kihlajaisaika’, noces ’häät’, obsèques ’hautajaiset’, funerailles ’hautajaiset’; rinnalla kyllä myös yksiköllinen enterrement ’hautajaiset’



Kysymykseen ei siis voi vastata pelkästään suomen ja sen lähisukulaiskielten pohjalta, vaan kysymyksessä on laajempi ilmiö. Nähdäkseni ainoa selitys on siinä, että mainitut juhlat on tulkittu yleisesti monien eri vaiheiden ja erillisten, eri paikoissa, usein eri päivinäkin tapahtuvien toimitusten ja tapausten kimpuksi (hautajaisiin esim. on sisältynyt ruumiinvalvojaiset, kirkollinen siunaus, hautaan lasku, muistotilaisuus; häihin esim. morsiamen hyvästijättö lapsuudenkodissa, polttarit, vihkiminen, hääjuhlat, vihittyjen saattaminen yhteiseen kotiin jne.). Monikollisuus juhlannimissä olisi siis eräänlainen lyhenne pidemmästä sanasta 'ristiäis-, hää- tai hautajaisjuhallisuudet'.

Hääjuhlat -> häät

Esim. syntymäpäivä on yksikkö mutta ne juhlat onkin monikollinen syntymäpäivät.

Esim. "tervetuloa hääjuhlaan".

Etymologisia sanakirjoja ei valitettavasti ole, kurkkasin Veijo Meren sanojen syntyä, muttei sieltäkään löydy.

#6

#6

noudattaa samaa kaavaa, esim nimiäiset.

Onko niillä Prometheusleiriläisillä jotkut juhlat (tyyliin rippiäiset), millä nimellä niitä kutsutaan?

Suomen kielen rakenne ja kehitys - tuo aarreaitta!



2 ja 14

No ehkä siksi, että ne kuulostaisi tyhmiltä yksikössä

Hautajaiset - hautajainen

Ristiäiset - hautajainen

Ovat monikossa sen takia, koska kyseisiä juhlia vietetään kaikkialla maailmassa ja esim. Sama syntymä- tai hautajaispäivä on ties kuinka monella koko maailmassa.

Lisäksi, kyseisiä sanoja ei voi sanoa yksikössä, vaan sanotaan esim. Menen tästä hautajaisiin. Kuulostaisi tyhmältä sanoa "menen tästä hautajaiseen"

Tästä tulikin mieleeni: Jos häät olisivat yksikössä hää, miten se taipuisi? "Tervetuloa häähän?"

Ristiäiset - hautajainen

XD

Juhla Mokka

No siis koko sana 'juhlat' on jo monikko. Vai kuinka moni sanoo olevansa vaikkapa Veikon 'juhlassa' eika 'juhlissa'? 

Juhlaa kaytetaan yksikossa vain kun se on liitetty toiseen sanaan; 'olipa ihana se Heidin ja Pertun haajuhla'.

Prometheus-leirin eli protun kayneet pitaa yleensa protujuhlat :) 

ÄLYTTÖMÄN hyvä kysymys. Eipä taida tietää vastausta kielioppinatsimammat.