Lue keskustelun säännöt.
Mikä oli raskain vaihe äitiyslomassa vauvan syntymän jälkeen?
Kommentit (61)
kiipesi joka paikkaan, tyhjensi kaikki kaapit ja laatikot, vauhtia kamalasti, mutta järkeä ei yhtään (esim. sohvalta laskeudutaan sujuvasti päälleen ja kun irrottaa otteensa jostain, päätyy suorin vartaloin takaraivolleen...) Silmät ois pitänyt kasvattaa selkään ja polvitaipeisiinkin mielellään.
Ikää vauvalla oli noin 6-9kk, sen jälkeen alkoi olla ehkä jotain hallintaa hommassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin, koska sitä ei kysytty!
Mutta jos nyt jätetään se huomioimatta, niin huonosti nukkuvan vauvan kanssa se oli ihan tasaisen raskasta koko ensimmäinen vuosi. Sitten n. vuoden ikäisenä alkoi nukkumaan paremmin, ja sen jälkeen oli paljon helpompaa, kun sai itsekin joskus vähän nukkua.
Koska olin itse niin väsynyt enkä ollut vielä tottunut nukkumaan päivisin vauvan nukkuessa, en osannut, en malttanut... Ja koska koko tilanne oli uusi (ensimmäinen lapsi), ei ollut vielä tottunut, ei ollut kokemusta, kaikki piti opetella alusta asti.
ja juoksutti sairaalassa astman takia, esikoinen piti hoitaa myös päivisin, tein töitä kun lapset nukkui ja mies oli työmatkoilla ja sitten piti vielä ulkoiluttaa koira.
Se väsytti välillä.
Jos se vauva aika on ollut rankkaa, kun vauva on alkanut liikkua, niin odottakaapa 2-3-vuoden ikään jolloin tulee se uhma! Se 10kk ikä oli vielä helppoa aikaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että vauva huusi ja huusi, ilman että keksin mikä sillä oli hätänä, enkä saanut millään rauhoittumaan. Näin tapahtui ekan 3 kk aikana alle 10 kertaa.
Se, että vauva viihtyi oikeastaan vain sylissä ekat 3 kk ja halusi parin tunnin välein syötävää, ei minusta ollut kovinkaan rankkaa.
Olen siis päässyt helpolla. Kaikki kunnia niille vanhemmille, joilla on koliikkivauva!
kiipesi joka paikkaan, tyhjensi kaikki kaapit ja laatikot, vauhtia kamalasti, mutta järkeä ei yhtään (esim. sohvalta laskeudutaan sujuvasti päälleen ja kun irrottaa otteensa jostain, päätyy suorin vartaloin takaraivolleen...) Silmät ois pitänyt kasvattaa selkään ja polvitaipeisiinkin mielellään.
Ikää vauvalla oli noin 6-9kk, sen jälkeen alkoi olla ehkä jotain hallintaa hommassa.
Pikkuvauva vaihe oli kevyttä mielestäni, vaikkakin yö- + muut herätykset päälle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väsymys, rikkonaiset ja koko ajan liian vähäiset unet, päivien samanlaisuus, yksinäisyys, kovan äänentason kestäminen, tylsistyminen, yhteisen ajan vähyys miehen kanssa.
Jos se vauva aika on ollut rankkaa, kun vauva on alkanut liikkua, niin odottakaapa 2-3-vuoden ikään jolloin tulee se uhma! Se 10kk ikä oli vielä helppoa aikaa!
Vanhin 8v. Keskimmäisen UHMAikä kesti 1,5-vuotiaasta 4,5-vuotiaaksi. (Muilla on sentään vähän helpottanut tossa 3 vuoden korvilla) Tuosta ajasta poika ehti olla vuoden verran päiväkodissa ennen kuopuksen syntymää. Päiväkodissakin myönsivät, että toisella on vähän rankka toi uhmis...
Ja SILTI mä olen ollut aina kaikkein väsynein siinä vaiheessa kun lapsi on semmonen riiviöikäinen tyhjäpää, joka vaan menee, eikä ajatusta missään. 24/7 tuntosarvet pystyssä, koko ajan lapsen perässä vahtimassa.
Makuasioita varmaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se vauva aika on ollut rankkaa, kun vauva on alkanut liikkua, niin odottakaapa 2-3-vuoden ikään jolloin tulee se uhma! Se 10kk ikä oli vielä helppoa aikaa!
Vanhin 8v. Keskimmäisen UHMAikä kesti 1,5-vuotiaasta 4,5-vuotiaaksi. (Muilla on sentään vähän helpottanut tossa 3 vuoden korvilla) Tuosta ajasta poika ehti olla vuoden verran päiväkodissa ennen kuopuksen syntymää. Päiväkodissakin myönsivät, että toisella on vähän rankka toi uhmis...
Ja SILTI mä olen ollut aina kaikkein väsynein siinä vaiheessa kun lapsi on semmonen riiviöikäinen tyhjäpää, joka vaan menee, eikä ajatusta missään. 24/7 tuntosarvet pystyssä, koko ajan lapsen perässä vahtimassa.
Makuasioita varmaan?
Kysyttiin mikä on ollut äitiyslomassa rankinta.
2-3-vuotiaan kanssa ei olla enää äitiyslomalla....
Tarkasti ottaenhan äitiysvapaata on 105 päivää.
Puhekielessähän puhutaan äitiyslomasta usein siihen asti kun lapsi täyttää sen 3.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
105 päivää vai äitiys- ja vanhempainvapaata vaiko sitä aikaa, kun äiti yleensäkin on kotona lapsen kanssa? Minusta tämä uhma on kaikkein rasittavinta, meillä nyt 2v5kk vanha poika.
ei ole rankkaa ellei ole ihan avuton äiti tai jos lapsella on poikkeuksellisen vaikea unihäiriö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no raskain vaihe oli kun sairaalasta piti lähtä kotiin ilman vauvaa...sitten tietysti vauvan hautajaiset....ja se tyhjän sylin tuska... mikään sitten eläväisten vauvojen kanssa ei olekkaan ollut niin raskasta (vaikka valvottivat ja itkivät yöt jne). Kokonaisuudessaan siis raskainta on ollut olla äitiyslomalla ilman vauvaa.
Jos se vauva aika on ollut rankkaa, kun vauva on alkanut liikkua, niin odottakaapa 2-3-vuoden ikään jolloin tulee se uhma! Se 10kk ikä oli vielä helppoa aikaa!
Mulla on nyt juuri parivuotias uhmaikäinen ja voi kun tämä on ihanaa ja helppoa ekaan vuoteen verrattuna. Saan nukkua kohtuullisesti, lapsi leikkii välillä omiaan, eikä ole koko ajan satuttamassa itseään tai tippumassa jostain, kuten 10-kuisena. Ei enää tusinaa herätystä joka yö, jatkuvaa itkua vatsakivuissa ja lääkärissä juoksemista. Lapsi ymmärtää mitä hänelle puhuu ja osaa kertoa, jos on jotain hätänä.
Elämä uhmaavan lapsen kanssa on todella helppoa vauva-aikaan verrattuna. Joskus ihmetyttää kuinka helpolla ihmiset voivat vauva-ajasta selvitä, jos tämän pitäisi olla rankkaa!
mutta ohihan ne meni, eka tais olla max 2 vkoa, toka ehkä viikon...
Tän tokan kanssa raskainta on se, että on ollut tiuhaan syövä vauva öisinkin. Mutta silti vauvat on niin ihania, että en vaihtais päivääkään (enkä yötäkään) pois. Molempia olen varmaan joka ikinen päivä äitiysloman aikana tuijotellut imettäessä ja miettinyt, ettei paljonkaan onnellisemmassa asemassa ihminen voi olla.
mutta ohihan ne meni, eka tais olla max 2 vkoa, toka ehkä viikon...
Tän tokan kanssa raskainta on se, että on ollut tiuhaan syövä vauva öisinkin. Mutta silti vauvat on niin ihania, että en vaihtais päivääkään (enkä yötäkään) pois. Molempia olen varmaan joka ikinen päivä äitiysloman aikana tuijotellut imettäessä ja miettinyt, ettei paljonkaan onnellisemmassa asemassa ihminen voi olla.
minusta mikään ei ole ollut raskasta...on ollut ihanaa olla kotona vauvan kanssa... työelämä se vasta raskasta on...
En muista niistä ajoista paljoakaan, kun kaksosista toinen oli aina hereillä, imetys oli tuskaa huonojen imuotteiden takia ja esikoiset kyseessä, niin paniikki päällä joka asiasta.
Neljän kuukauden iässä nukkuivat yöllä jopa 4h samaan aikaan ja päiväunia vaunuissa ulkona samaan aikaan.
Liikkumaan oppimiset ja uhmaiät ei vielä ole olleet mitään siihen verrattuna. Haluaisin lisää lapsia, mutta en vauvoja, joten niitä ei todennköisesti tule.
Alussa vauva nukkui yöllä noin 20.30-6, söi ja nukkui vielä noin 8.30 asti.Nukkui monet päiväunet, söi hyvin.
Nyt 10kk ei nukahda illalla kuin vasta puoliltaöin, on villi, leikkii, juoksee,touhuaa koko ajan, nukkuu vain yhet päiväunet, on äitikausi (pitää koko ajan olla öiti näkyvillä), leikkii ruualla, seisoo syöttötuolissa jne jne. Olen todella väsynyt!!!